Ihminen joka ei siedä lainkaan kritiikkiä.
Ja alkaa herjata ja vihata ihmistä joka sellaista esittää.
Äitini.
Hän jaksaa kantaa kaunaa vuosikymmeniä. Vihaa edelleen jopa toisessa polvessa jo terkkaa, joka arvosteli häntä neuvolassa. Ja ihan aiheesta siis.
Hän näkee kaikki vain joko hyvinä tai umpipahoina.
Kommentit (10)
Käske lukemaan G.R.R. Martinin a song of ice and fire ja opetella näkemään hiukan muitakin sävyjä siinä samalla.
Kyse on paljon myös siitä miten kritiikin esittää. Itse pyydän usein saada rakentavaa palautetta joka on hyväntahtoista, mutta auta armias jos kyse on ilkeästä kritiikistä. En tykkää lainkaan naljailusta, ilkeilystä, ilkkumksesta, pilkkaamisesta, haukkumisesta, nauramisesta enkä piikkttelystä siitä huolimatta että jotkut kutsuu sitä "kritiikiksi." Pitäisi aikuisten ihmisten osata jobymmärtää mikä on hyvän kritiikin ja sanoilla satuttamisen ero. Se ei esimerkiksi ole kritiikkiä jos sanot ylipainoista possuksi, ilmapallokso tai paksuksi pulleroksi.
Ihmiset, jotka eivät kestä kritiikkiä, jakautuvat yleensä kahteen porukkaan. Ensimmäiseen kuuluvat narsistit ja muut persoonallisuushäiriöiset, joiden oirekuvaan kuuluu se, että kaikki kritiikkiin vivahtava otetaan henkilökohtaisena hyökkäyksenä. Toinen puoli porukasta on heitä, jotka ovat monesti jo lapsesta saakka olleet perheensä sylkykuppeja, syntipukkeja ja mustia lampaita. He eivät kykene erottamaan rakentavaa kritiikkiä ja suoraa kiusaamista toisistaan taustansa takia ja pitävät helposti asiallisiakin ehdotuksia tahallisina loukkauksina. Nämä kaksi ryhmää on helppo sekoittaa keskenään mutta ensimmäisen erottaa jälkimmäisestä siinä, että heillä on ongelmia muillakin elämän osa-alueilla kuin pelkästään kritiikin sietämisessä.
Tuokin voi tulla iän mukana. Jotkut ovat nuorena liiankin lempeitä ja ottavat palautteen nieleskellen vastaan, ja vanhetessaan tulevat allergiseksi kritiikille.
Äitisi tapauksessa taitaa olla ihan vain luonteenpiirre, jos on jo nuorena sitä harrastanut.
Vierailija kirjoitti:
Kyse on paljon myös siitä miten kritiikin esittää. Itse pyydän usein saada rakentavaa palautetta joka on hyväntahtoista, mutta auta armias jos kyse on ilkeästä kritiikistä. En tykkää lainkaan naljailusta, ilkeilystä, ilkkumksesta, pilkkaamisesta, haukkumisesta, nauramisesta enkä piikkttelystä siitä huolimatta että jotkut kutsuu sitä "kritiikiksi." Pitäisi aikuisten ihmisten osata jobymmärtää mikä on hyvän kritiikin ja sanoilla satuttamisen ero. Se ei esimerkiksi ole kritiikkiä jos sanot ylipainoista possuksi, ilmapallokso tai paksuksi pulleroksi.
Ei sillä ole hänelle mitään merkitystä. Ottaa siis henk koht ihan jo sen että neuvolan terkka neuvoo, opettaja kyselee poissaoloista tai naapuri leipoo pullan toisin.
Ap
Minä olen sellainen, että en siedä kritiikkiä. Moi.
Miksi työnnät nenäsi toisen elämään?
Vierailija kirjoitti:
Miksi työnnät nenäsi toisen elämään?
En työnnä. Hän kyllä neuvoo ihan kaikkia ja sekaantuu ihan kaikkeen.
Ap
ok