Lue keskustelun säännöt.
Mikä täsmällisissä vastauksissa ärsyttää ihmisiä?
15.09.2020 |
Minusta tuntuu, että vuorovaikutustaidoissani on parantamisen varaa. Tuntuu, että sohaisen ampiaispesää herkästi. Mielestäni puhun asioista yleisellä tasolla, mutta silti ihmiset ottavat asiat itseensä.
Nyt tullut mieleen yksi työasia. Olen ilmoittanut deadlinet, ja vastaus tuli deadlinen jälkeen. Kerron syyn, mutta se ohitetaan täysin ja syytetään minua mielivaltaisesta toiminnasta. Käytän sanoja "valitettavasti" ja "pahoittelen".
Mitä oikein pitäisi tehdä, jotta saisi nämä syyttelyt kuriin? Sanamuodoistahan tässä varmaan on kyse. Onko paikalla jotain, joka saa haastavat tilanteet nätisti sujumaan? Mitä teet?
Kommentit (70)
Vierailija kirjoitti:
Koska ne kaipais päänsilittelijää joka ymmärtäis että "oi voi, sulla on niin rankkaa ja vaikeeta, toisin kuin meillä muilla, kyllähän me nyt voidaan sua odotella vaiks dediksetkin meki":/
Ei vaan, tää vastaus ei varmaan auta yhtään, koska täällä taitaa olla toinen samanlainen töksäyttelijä. Mä oon kyllä empaattinenkin, mutta samalla tietyissä asioissa odotan et asiat tehdään sovitusti (se on kunnioitusta molemmin puolin!) eikä siinä tarvii alkaa miksikään ymmärtäjäks, joka sietää toiselta viivästykset sun muut (koska kerran-kaks kun sen sallit, saat sitä samaa sietää jatkossakin).
Ehkä ongelma onkin se, että on vaikeasti määriteltävissä - osoittaa toisaalta empaattisuutta, muttei silti ole valmis taipumaan ja ymmärtelemään - muttei sitten olekaan mikään täys m"lkvisti-ihmishirviö, joka olis tavallaan helpompi sietää, koska on toimintatavoiltaan helpommin kategorisoitavissa?
Mutta kun mielestäni en ole töksäyttelijä. Siis omasta mielestäni. Olen vain asiallinen.
En koskaan, en ikinä, mene henkilökohtaisuuksiin, vaan otan asian asiana. En sinänsä "ymmärrä" toista osapuolta, koska ei ole mitään ymmärrettävää. Mokia tapahtuu meille kaikille. Seuraavan kerran yritämme toimia toisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En kykenisi olemaan töissä paikassa, jossa ap on pomona
Perusteletko vastauksesi.
Vierailija kirjoitti:
En kykenisi olemaan töissä paikassa, jossa ap on pomona
Ja mä nimenomaan ottaisin mielelläni aapeen kaltaisen pomon, jonka kanssa sovitusta pidetään kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menet siitä välistä.
Zinc
Et ole tarpeeksi jyrkkä, et tarpeeksi löysä.
Mielestäni olenkin, mutta en näemmä toisten mielestä. Miten tarkalleen tämä sinun mielestäsi osoitetaan? Ota vaikka esimerkiksi tuo aloituksessa mainittu asia.
Itse siis luulen, että en osaa kehua toista tarpeeksi. Ehkä olisi pitänyt lähteä ylistämään tuota tuotosta ja sitten pahoitella, kun se tuli myöhässä. Vai?
Kymppi jatkaa vielä...
Ehkä ongelmana on just ne pahoittulut/valitettavasti-pehmittelyt siellä vastauksessa (näihin kompastun aina itsekkin). Ehkä ne osoittavat vastapuolella että hei, täähän koittaa nyt pistää mulle vastaan, mutta selvästi potee siitä hieman syyllisyyttä ja huonoa omaa tuntoa, kun yrittää pehmitellä viestiään. Eli jonkin sortin pehmeys/empaattisuus/löysyys/miellyttämisenhalu paistaa sieltä läpi, ja nää vekkulit koittavat sitä hyödyntäen saada itsensä pinteestä, ja mikäs sen näppärämpi tapa kuin syyllistäminen...
Ongelmana ei täten varsinaisesti olisi edes vuorovaikutustaidot, vaan se, että vastassa on vaan röyhkeämpi peluri. Toisaalta osa ihmisistä ei vaan osaa ottaa asioita asioina, jolloin rajoista kiinni pitäminen on niille henkilökohtainen hyökkäys, ja eipä sille mitään voi, muutakuin hyväksyä se ero meissä ihmisissä - kaikissa tapauksissa ei vaan "voi voittaa".
Niin. Voihan olla, ettei ongelma ole minussa vaan heissä. Miten saan sen selville?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menet siitä välistä.
Zinc
Et ole tarpeeksi jyrkkä, et tarpeeksi löysä.
Mielestäni olenkin, mutta en näemmä toisten mielestä. Miten tarkalleen tämä sinun mielestäsi osoitetaan? Ota vaikka esimerkiksi tuo aloituksessa mainittu asia.
Itse siis luulen, että en osaa kehua toista tarpeeksi. Ehkä olisi pitänyt lähteä ylistämään tuota tuotosta ja sitten pahoitella, kun se tuli myöhässä. Vai?
Ap, sinut on jostain syystä luokiteltu harmittomaksi, vaarattomaksi henkilöksi, jonka kanssa asioiden ei tarvi mennä ihan justiinsa.
Ehkä oletkin liian kohtelias ja myötäilevä? Vaikea sanoa. Millainen on ulkoinen habituksesi? Pyyteletkö (sanattomasti) anteeksi olemassaoloasi?
Kokeile seuraavaksi jämäkkyyttä. Sanoit, että deadline oli tärkeä muistakin, sinuun liittymättömistä syistä (eli savolaiset vääräleuat vaietkoot!). Osoita lievää ärtymystä, ja kerro myöhästelijöille, mikä meni vikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska ne kaipais päänsilittelijää joka ymmärtäis että "oi voi, sulla on niin rankkaa ja vaikeeta, toisin kuin meillä muilla, kyllähän me nyt voidaan sua odotella vaiks dediksetkin meki":/
Ei vaan, tää vastaus ei varmaan auta yhtään, koska täällä taitaa olla toinen samanlainen töksäyttelijä. Mä oon kyllä empaattinenkin, mutta samalla tietyissä asioissa odotan et asiat tehdään sovitusti (se on kunnioitusta molemmin puolin!) eikä siinä tarvii alkaa miksikään ymmärtäjäks, joka sietää toiselta viivästykset sun muut (koska kerran-kaks kun sen sallit, saat sitä samaa sietää jatkossakin).
Ehkä ongelma onkin se, että on vaikeasti määriteltävissä - osoittaa toisaalta empaattisuutta, muttei silti ole valmis taipumaan ja ymmärtelemään - muttei sitten olekaan mikään täys m"lkvisti-ihmishirviö, joka olis tavallaan helpompi sietää, koska on toimintatavoiltaan helpommin kategorisoitavissa?
Mutta kun mielestäni en ole töksäyttelijä. Siis omasta mielestäni. Olen vain asiallinen.
En koskaan, en ikinä, mene henkilökohtaisuuksiin, vaan otan asian asiana. En sinänsä "ymmärrä" toista osapuolta, koska ei ole mitään ymmärrettävää. Mokia tapahtuu meille kaikille. Seuraavan kerran yritämme toimia toisin. [/quote
Me asiapenat koetaan tilanne kohteliaana ja asiallisena, mut ne toisenlaiset taivavat kokea sen töksäyttelynä🤷 Arvostavat eriasioita -toverillisuutta, joustavuutta - eikä sille mitään voi. Valitettavasti:)
Jotkut ovat hyvin asiakeskeisiä, jotkut ihmiskeskeisiä. Kyse on näkökulmasta. Ollaanko siellä töissä ihmisten asioita hoitamassa ihmisten hyväksi, vai pelkästään hoitamassa asioita ihmisten toimesta?
Ihmiskeskeisten näkökulmasta asiakeskeisyys voi tuntua ikävältä ihmisten huomiotta jättämiseltä. Asiakeskeisten mielestä taas ihmisten jatkuva huomioiminen tuntuu ylimääräiseltä ja tarkoituksettomalta.
Vuorovaikutuksessa voi auttaa, jos ymmärtää erilaisia näkökulmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menet siitä välistä.
Zinc
Et ole tarpeeksi jyrkkä, et tarpeeksi löysä.
Mielestäni olenkin, mutta en näemmä toisten mielestä. Miten tarkalleen tämä sinun mielestäsi osoitetaan? Ota vaikka esimerkiksi tuo aloituksessa mainittu asia.
Itse siis luulen, että en osaa kehua toista tarpeeksi. Ehkä olisi pitänyt lähteä ylistämään tuota tuotosta ja sitten pahoitella, kun se tuli myöhässä. Vai?
Ap, sinut on jostain syystä luokiteltu harmittomaksi, vaarattomaksi henkilöksi, jonka kanssa asioiden ei tarvi mennä ihan justiinsa.
Ehkä oletkin liian kohtelias ja myötäilevä? Vaikea sanoa. Millainen on ulkoinen habituksesi? Pyyteletkö (sanattomasti) anteeksi olemassaoloasi?
Kokeile seuraavaksi jämäkkyyttä. Sanoit, että deadline oli tärkeä muistakin, sinuun liittymättömistä syistä (eli savolaiset vääräleuat vaietkoot!). Osoita lievää ärtymystä, ja kerro myöhästelijöille, mikä meni vikaan.
En pyytele anteeksi olemassa oloani, en ulkoisesti enkä sanallisesti. Ei, en aio osoittaa ärtymystä, mutta aina kerron, missä mennään vikaan.
Mielestäni olen jämäkkä ja ystävällinen. Ja sitä tässä ihmettelen, miten tämä voi ärsyttää ihmisiä.
Tästä ketjusta saa aika hyvän kuvan, miten ilmaisen itseäni työelämässä. Arjessa olen vivahteikkaampi. Eli mikä itseilmaisussani on vialla, kun minua on jo tässäkin lynkattu? (Erästä piikittelin, mutta työelämässä en koskaan piikittele).
Tarkoitatko, että et ottanut työtä vastaan enää deadline jälkeen vastaan ja siinä yhteydessä käytit näitä pahoitteluja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ovat hyvin asiakeskeisiä, jotkut ihmiskeskeisiä. Kyse on näkökulmasta. Ollaanko siellä töissä ihmisten asioita hoitamassa ihmisten hyväksi, vai pelkästään hoitamassa asioita ihmisten toimesta?
Ihmiskeskeisten näkökulmasta asiakeskeisyys voi tuntua ikävältä ihmisten huomiotta jättämiseltä. Asiakeskeisten mielestä taas ihmisten jatkuva huomioiminen tuntuu ylimääräiseltä ja tarkoituksettomalta.
Vuorovaikutuksessa voi auttaa, jos ymmärtää erilaisia näkökulmia.
Tämän täytyy olla ihmiskeskeisen kirjoittama, sillä tehtäväorientoituneet eivät ajattele noin ihmisten asioiden hoitamisesta, että olisi toimeksianto ilman sitä ihmistä itseään
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ovat hyvin asiakeskeisiä, jotkut ihmiskeskeisiä. Kyse on näkökulmasta. Ollaanko siellä töissä ihmisten asioita hoitamassa ihmisten hyväksi, vai pelkästään hoitamassa asioita ihmisten toimesta?
Ihmiskeskeisten näkökulmasta asiakeskeisyys voi tuntua ikävältä ihmisten huomiotta jättämiseltä. Asiakeskeisten mielestä taas ihmisten jatkuva huomioiminen tuntuu ylimääräiseltä ja tarkoituksettomalta.
Vuorovaikutuksessa voi auttaa, jos ymmärtää erilaisia näkökulmia.
Ymmärrän oikein hyvin. Ja sitä tässä kyselen: MITEN huomioin nämä erilaiset ihmiset? En ilmeisesti tee sitä riittävän hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitatko, että et ottanut työtä vastaan enää deadline jälkeen vastaan ja siinä yhteydessä käytit näitä pahoitteluja?
Kirjoitin tyyliin " valitettavasti emme voi vastaanottaa tätä, koska deadline on jo ohitettu, ja x ja y on tapahtunut sen jälkeen.".
En ymmärtänyt tuota aloitusta, joten voitko lyhentää ja selkeyttää viestiäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitatko, että et ottanut työtä vastaan enää deadline jälkeen vastaan ja siinä yhteydessä käytit näitä pahoitteluja?
Kirjoitin tyyliin " valitettavasti emme voi vastaanottaa tätä, koska deadline on jo ohitettu, ja x ja y on tapahtunut sen jälkeen.".
Okei, sitten ymmärsin oikein. Ajattelin, että otitko siitä huolimatta työn vastaan, vaikka deadline oli ylitetty ja sitten ns. mussutit. Mutta et tehnyt niin. Minusta sinä toimit aivan johdonmukaisesti, mutta jotkut ihmiset eivät tykkää ottaa vastaan "moitteita" tai sanomisia jotka kokevat moitteeksi, vaikka ne olisivat kuinka asiallisia ja aiheesta. Se on hankalaa. Minä olen varmaan sellainen ketjussa mainittu ihmislähtöinen viestijä enemmän kuin asialähtöinen, mutta olen opetellut ottamaan palautteen vastaan, vaikka joskus kirvelisikin. Olen edelleen huono antamaan sitä palautetta, olen sokerikuorruttaja, ikävä kyllä. On vaikea sanoa asiastakaan. Sinulta se sujuu ja se on hyvä.
Sitten kun et edes tunne niitä ihmisiä joille laitat deadlinea (näin etäaikana et ole välttämättä koskaan nähnytkään), tulee siitä paljon helpompaa.
Itse sanon aina, että saat olla 15 min myöhässä, koska se ei yleensä haittaa, vaikka olisivat 2 h myöhässä. Näin se asia kuuluu esittää. Kaikki piilee siinä, miten asettelet deadlinet.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärtänyt tuota aloitusta, joten voitko lyhentää ja selkeyttää viestiäsi.
"Miten pitää sanoa/kirjoittaa, jotta asiallisesti muotoiltu sanamuoto ei ärsyttäisi kuulijaa?".
Vierailija kirjoitti:
Sitten kun et edes tunne niitä ihmisiä joille laitat deadlinea (näin etäaikana et ole välttämättä koskaan nähnytkään), tulee siitä paljon helpompaa.
Itse sanon aina, että saat olla 15 min myöhässä, koska se ei yleensä haittaa, vaikka olisivat 2 h myöhässä. Näin se asia kuuluu esittää. Kaikki piilee siinä, miten asettelet deadlinet.
Tietysti joustoa tulee olla vähäsen, mutta tämä aloitus nyt koski itseilmaisua, ei myöhästymistä.
Esimerkkejä on muitakin, ja ne liittyvät yleensä pyyntöön. Eli vaikka pyytää selkeästi ja perustelee pyyntönsä, niin silti toiset ihmiset hyökkäävät vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten kun et edes tunne niitä ihmisiä joille laitat deadlinea (näin etäaikana et ole välttämättä koskaan nähnytkään), tulee siitä paljon helpompaa.
Itse sanon aina, että saat olla 15 min myöhässä, koska se ei yleensä haittaa, vaikka olisivat 2 h myöhässä. Näin se asia kuuluu esittää. Kaikki piilee siinä, miten asettelet deadlinet.
Tietysti joustoa tulee olla vähäsen, mutta tämä aloitus nyt koski itseilmaisua, ei myöhästymistä.
Esimerkkejä on muitakin, ja ne liittyvät yleensä pyyntöön. Eli vaikka pyytää selkeästi ja perustelee pyyntönsä, niin silti toiset ihmiset hyökkäävät vastaan.
Jos ei perustelisi pyyntöä, etenkin jos pyyntö itsessään on jo aivan riittävän informatiivinen? Tuleeko ihmisille tunne, että heitä pyritään paapomaan tai aliarvioimaan perustelemalla "liikaa"?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten kun et edes tunne niitä ihmisiä joille laitat deadlinea (näin etäaikana et ole välttämättä koskaan nähnytkään), tulee siitä paljon helpompaa.
Itse sanon aina, että saat olla 15 min myöhässä, koska se ei yleensä haittaa, vaikka olisivat 2 h myöhässä. Näin se asia kuuluu esittää. Kaikki piilee siinä, miten asettelet deadlinet.
Tietysti joustoa tulee olla vähäsen, mutta tämä aloitus nyt koski itseilmaisua, ei myöhästymistä.
Esimerkkejä on muitakin, ja ne liittyvät yleensä pyyntöön. Eli vaikka pyytää selkeästi ja perustelee pyyntönsä, niin silti toiset ihmiset hyökkäävät vastaan.
Jos ei perustelisi pyyntöä, etenkin jos pyyntö itsessään on jo aivan riittävän informatiivinen? Tuleeko ihmisille tunne, että heitä pyritään paapomaan tai aliarvioimaan perustelemalla "liikaa"?
Niin, mielenkiintoinen pointti. Tuota pitää miettiä. Omasta mielestäni en ole besserwisser, mutta voinhan olla sitä kuulijan mielestä. Itse kun aina haluan tietää "miksi". Miksi jotain tehdään, jotta ei tehdä turhaa työtä.
Äitini on muuten ihminen, jota kaikki rakastavat. Siis aivan kaikki. Hän tekeytyy hölmömmäksi kuin onkaan. Toimii ihan kuin ei ymmärtäisi asioita. Ehkä tuossa vastaus?
Kymppi jatkaa vielä...
Ehkä ongelmana on just ne pahoittulut/valitettavasti-pehmittelyt siellä vastauksessa (näihin kompastun aina itsekkin). Ehkä ne osoittavat vastapuolella että hei, täähän koittaa nyt pistää mulle vastaan, mutta selvästi potee siitä hieman syyllisyyttä ja huonoa omaa tuntoa, kun yrittää pehmitellä viestiään. Eli jonkin sortin pehmeys/empaattisuus/löysyys/miellyttämisenhalu paistaa sieltä läpi, ja nää vekkulit koittavat sitä hyödyntäen saada itsensä pinteestä, ja mikäs sen näppärämpi tapa kuin syyllistäminen...
Ongelmana ei täten varsinaisesti olisi edes vuorovaikutustaidot, vaan se, että vastassa on vaan röyhkeämpi peluri. Toisaalta osa ihmisistä ei vaan osaa ottaa asioita asioina, jolloin rajoista kiinni pitäminen on niille henkilökohtainen hyökkäys, ja eipä sille mitään voi, muutakuin hyväksyä se ero meissä ihmisissä - kaikissa tapauksissa ei vaan "voi voittaa".