Lue keskustelun säännöt.
Epäilyttää hankkia kissanpentu
15.09.2020 |
Kävimme katsomassa kissanpentua jonka emo ei anna silittää itseään. Ei sentään sähissyt tai mitään mutta en vaikuttanut kovin sosiaaliselta. Isä kyllä oli ihan toista luokkaa. Periikö pentu juuri emonsa käyttäytymisen? Pentu ei ole vielä luovutusiässä mutta sähisi meille ensin, mutta sitten ei enää ja olikin ihan luottavaisin mielin. Silti mietityttää että jos teemmekin virheen ja pentu on aggressiivinen ja arka? Käymme kyllä myöhemminkin katsomassa sitä... voi olla että teen liian nopean johtopäätöksen. Muutenkin paikka missä kävimme oli aika siivottomassa kunnossa.
Kommentit (52)
Vierailija kirjoitti:
Emo saattaa olla varautunut, kun on pennut ja vieraita ihmisiä käy pentuja koskemassa ja nostelemassa. Kissaemo on varmasti maailman paras äiti pennuilleen - ja on usein varautunut ulkopuolisia "hyökkäyksiä" kohtaan. Joillakin kissoille tuo ominaisuus on vielä korostuneempi.
Pentu tottuu mihin vain ja kesyyntyy täysin sosiaalistumisikkunan ollessa avoimmillaan 2-8 viikon iässä. Ongelma on, että silloin pentu on vielä kasvattajan luona ja totuttelu erilaisiin ääniin ja toisiin eläimiin on täysin kasvattajan vastuulla. Itse hankkisin pennun sellaisesta kissalasta jossa on myös koiria, jolloin pennut ovat tottuneet koiriin, leikkineet ja nukkuneet koirienkin kanssa jo kasvastuskodissa.
Aika kovia lupauksia täällä.
Älä ap nyt ainakaan mitään villikissaa ota, jos toiveissasi on sosiaalinen ja luottavainen kissa. Villikissasta voi tulla sellainen, mutta ei välttämättä ja on ihan järkevää ottaa se kissa sellaisista lähtökohdista, että olisi mahdollisimman todennäköistä, että siitä tulisi sosiaalinen ja luottavainen.
On jännä, että kissojen kohdalla toimitaan täysin eri tavalla kuin koirien kohdalla. Kukaan ei ottaisi koiraa, jonka emo murisee vieraille saati pentua joka puree ja raapii ja sähisee ja tärisee peloissaan sohvan alla 2kk, kunnes uskaltaa kerran syödä raksun metrin päästä ihmisestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos hiukankin epäilyttää ottaa kissanpentu, niin älä ota.
Pentu voi olla aivan ok ja kiva kissa, mutta sinulla ja sillä ei vaan mene kemiat yksiin. Sellaistakin tapahtuu.
Emo, kuten kaikki äidit, puolustaa pentujaan/lapsiaan uhkaa kokiessaan. Riittää, että olette sille aivan vieraita. Sen homma on tehdä niin, kunnes vieroittaa pennut. Kissoilla on luonne-eroja, kuten ihmisäideilläkin.
Jotkut kasvattajat eivät päästä pentuja katsomaan kuin vasta vieroituksen aikaan. Sinun lisäksesi siellä on rampannut muitakin katsomassa pentuja, joten ei mikään rauha pennuille saati emolle.
Kasvattajan kodin siisteydellä ei ole tekemistä pennun luonteen ja terveyden kanssa. Liian puunattu kissakoti huolestuttaisi minua enemmän. Etenkin pentuaikaan.
Koska kissoja on pilvin pimein tarjolla etsi aikuinen kissa. Silloin tiedät, millaisen otan.
Minä en pentua juuri siksi halua ottaa, sillä aikuisesta näen heti millainen se on ja tulemmeko toimeen, Kotiini tuli juuri hurmaava kaksivuotias poikakissa vanhan narttukissani lisäksi ja hyvin menee.
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti tiedät, että kissan luovutusikä on 12 viikkoa.
Nykyään mieluummin 14 vkoa
Vierailija kirjoitti:
Jos hiukankin epäilyttää ottaa kissanpentu, niin älä ota.
Pentu voi olla aivan ok ja kiva kissa, mutta sinulla ja sillä ei vaan mene kemiat yksiin. Sellaistakin tapahtuu.
Emo, kuten kaikki äidit, puolustaa pentujaan/lapsiaan uhkaa kokiessaan. Riittää, että olette sille aivan vieraita. Sen homma on tehdä niin, kunnes vieroittaa pennut. Kissoilla on luonne-eroja, kuten ihmisäideilläkin.
Jotkut kasvattajat eivät päästä pentuja katsomaan kuin vasta vieroituksen aikaan. Sinun lisäksesi siellä on rampannut muitakin katsomassa pentuja, joten ei mikään rauha pennuille saati emolle.
Kasvattajan kodin siisteydellä ei ole tekemistä pennun luonteen ja terveyden kanssa. Liian puunattu kissakoti huolestuttaisi minua enemmän. Etenkin pentuaikaan.
Koska kissoja on pilvin pimein tarjolla etsi aikuinen kissa. Silloin tiedät, millaisen otan.
Minä en pentua juuri siksi halua ottaa, sillä aikuisesta näen heti millainen se on ja tulemmeko toimeen, Kotiini tuli juuri hurmaava kaksivuotias poikakissa vanhan narttukissani lisäksi ja hyvin menee.
Kissoja on aika niukalti tarjolla ja ainakin pääkaupunkiseudun lähettyvillä pyydetään maatiaiskissastakin useita satasia ja joukossa on paljon huijareita. Erityisesti pentua on vaikea saada. Ne menevät heti, koska kissanpentu on niin hauska ja söpö.
Kissa pitää pennusta asti totuttaa ihmis kosketukseen. Aikunen on todella vaikea opettaa. Se et emoa ei oo totutettu ei meinaa heti et pennut on samanlaisia vaa niitä tulee vaa käsitellä paljon. Oletan vielä et emo ois antanu koskea pentuihin. Jos kyllä, emo on sillo kuitenki kesy ja luottaa ihmisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi pitää ottaa pentu? Nuoria aikuisia kissoja on löytöeläintalot täynnä.
Siis joku pentutehtailija kyseessä? Älä ota, kissa voi olla jopa sairas. Muutenkaan ei ole järkeä ottaa yhtä pentua, se kaipaa kissaseuraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aikuisen kissan ottaminen voi olla tiäks helpompaa. Eläinsuojelussa on paljon valinnan varaa, kissa on yleensä jo sisäsiisti, se joka siitä huolehtii pystyy hyvin kertoo juuri yksilön luonteesta toisinko pennun luonnetta on vaikeampi huomata
On mahdollista että pennusta ei tule mitään sylikissaa, mutta runsaalla käsittelyllä kissa tottuu kyllä käsittelyyn ja jättää sähinät sähisemättä. Oma kissani ei tykkää sylissä olemisesta mutta runsaalla nostelulla, silittämisellä ja harjaamisella ihan pennusta pitäen siitä on tullut rento pullataikina jonka voi kopata ohikulkiessa ylös ja kannella ympäriinsä :)
Otus oli toki pentunakin sosiaalisen oloinen. En ottaisi aggressiivista tai puolivilliä otusta riesakseni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kysy ennemmin eläinsuojasta. 200-600 euroa kissasta on vielä pikkuraha ja samalla teet hyvää työtä auttamalla eläinsuojaa kun tarjoat kodittomalle kissalle uuden lämpimän ja rakastavan kodinkoneet. Suomessa on jo nyt liikaa kissoja ja joka vuosi kissoja hylätään surutta metsään. Kaikki Suomen rajojen sisäpuolella olevat kissat tulisi leikata ja siruttaa eikä saisi tuoda enää uusia kissoja rajojensa ulkopuolelta.
Mistä noita lämpimiä ja rakastavia kodinkoneita saa?
Vierailija kirjoitti:
Jopa villikissan pentu voi kasvaa sosiaaliseksi, kun sitä leikitetään ja käsitellään varsinkin 4 - 8 viikon iässä. Emon käytös ei siis suoraan periydy, tosin pentu katsoo emostaan mallia miten ihmisten kanssa ollaan. Pennuilla on jokaisella oma persoonallisuus ja pieni sähinä on ihan normaalia, kunhan kissa ei pure tai raavi. Myöhemminkin kissaa voi kouluttaa sosiaalisemmaksi, mutta se ei enää käy yhtä helposti. Onhan pentu madotettu, rokotettu ja sirutettu?
Pentuaika on varsinkin kissoilla todella tärkeä, herkkinä eläiminä niitä pitää kohdella aina todella hellästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No kyllähän ne pennut mallioppii emältään, sekä geenitkin vaikuttaa, mallioppimiseen voi vaikutta tuo sähinä pentujen nähden, mutta geenien vaikutus riippuu siitä, että johtuuko emän käytös siitä että sillä on pennut.
Yleisestihhän kissapiireissa tosin luonnevikaiset eli purevat, raapivat ja ihmisille sähisevät kissat on ihan hyväksyttyjä otuksia, joten ap saa varmasti alapeukkuja edes siitä ajatuksesta, ettei haluaisi sellaista otusta kotiinsa.
Puhutko muistakin eläimistä otuksina vai oletko vain niitä kissavihaajia??
Siis enemmän jäi vähän kylmä fiilis pennusta kun se ei ollut valmis kosketukselle, kun silitimme mutta kun nukkui niin antoi kyllä mutta ei tavallaan ottanut vastaan silitystä. Ihankuin ei olisi nauttinut siitä.
Ei siinä mitään, on meillä ollut kaksi kissaa jotka sähisivät ja olivat arkoja mutta ei mennyt kuin vajaa viikko kun jo tottuivat meihin. Pidimme vain paljon sylissä, rapsutimme, silitimme niin sitten ottivat silityksetkin vastaan ja niistä tuli mitä mainoimpia lemmikkejä. Mutta ne me saimme ennen sallitun luovutusiän. Mietinkin että onko tälläkin jotain merkitystä siinä että pentu tottuu nopeammin talon tavoille. Emme ole hankkineet kissaa 12 viikkoisena.
Voi olla ettemme sitten saaneet irti vielä kaikkea siitä mitä on tulossa, onhan pentu vielä pieni ja vaatii aikaa totutteluun jne. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sehän on ihan tavallista, että kissa ei heti lämpene vieraille. Kissat eivät ole koiria. Ne eivät ole niin kiinnostuneita ihmisistä. Kissa päättää itse, milloin on oikea aika silittelyille. Joskus ne haluavat olla omissa oloissaan ja se on ihan lajityypillistä käytöstä. Mielestäni siitä, että emo on vieraille ollut vähän viileä, ei voi päätellä mitään. Ja kuten sanottu, kissat ovat eriluonteisia joka tapauksessa. Samasta pentueesta tulee niin sylikissoja kuin sitten niitä enemmän oman tiensä kulkijoita.
En ottaisi. Kissanpentua pitää käsitellä todella paljon 3-9vk iässä, jotta se tottuu käsittelyyn. Itse en tuollaisesta paikasta pentua ottaisi.
Kissojen luovutusikä on vuoden alusta alkaen 14 viikkoa.
"TK kitten live stream"- youtubessa voi seurata kahtakin luonnosta otetun kissan pentuetta, toiset n. viikon vanhoja, toiset 3 viikon vanhoja. Niitä 3 viikon vanhoja sosiaalistetaan ottamalla ne pois pesästä välillä ja silittelemällä ym. että voidaan sitten adoptoida.
Kaikista kissoistahan ei tule ihan sylikissoja (tai ne valitsevat perheestä sen, kenen syliin sopii mennä), mutta muuten suloisia ja ihania lemmikkejä. Heillä on useat emokissatkin kesyyntyneet ja on voitu antaa adoptioon yhden pennun kanssa, mutta nämä nykyiset molemmat näyttävät siltä, että leikkauksen ja hampaiden hoidon jälkeen palaavat sinne metsään (jossa niillä on sellainen alue, missä ruokitaan ja seurataan tarvitsevatko esim. lääkäriä).
Mitä kävi edellisille kissoille ap? Jos ne kuolivat vanhuuteen/sairauksiin niin ymmärrän uuden kissan haluamisen. Jos ette jaksaneet niistä huolehtia niin en suosittele ikinä enää kissaa ottamaan. Kissa elää parhaimmillaan 25 vuotta. Kannattaa muistaa se.
Otin itselleni kissan villikissasta. Tosin se oli löytöhetkellä niin nälkiintynyt ja kylmissään, että olisi luultavasti luottanut keneen tahansa. Ainoa asia, mikä kertoo sen menneisyydestä on se, ettei se suostu käymään ulkona edes valjaissa. Sen lempipaikka on takan edusta tai terassilla kaikkein aurinkoisin kohta. Oman kokemukseni mukaan arkakin kissa kesyyntyy ajan kanssa.
No kyllähän ne pennut mallioppii emältään, sekä geenitkin vaikuttaa, mallioppimiseen voi vaikutta tuo sähinä pentujen nähden, mutta geenien vaikutus riippuu siitä, että johtuuko emän käytös siitä että sillä on pennut.
Yleisestihhän kissapiireissa tosin luonnevikaiset eli purevat, raapivat ja ihmisille sähisevät kissat on ihan hyväksyttyjä otuksia, joten ap saa varmasti alapeukkuja edes siitä ajatuksesta, ettei haluaisi sellaista otusta kotiinsa.