Lue keskustelun säännöt.
Ikävien ihmisten heivaaminen omasta elämästä
14.09.2020 |
Joskus pitää olla vain todella raju ja tehdä tällaista, jos haluaa omasta elämästä hyvää. Henkistä väkivaltaa ei tarvitse kenenkään hyväksyä.
Mielummin vaikka yksin kuin huonossa seurassa. Tosin yksin en ole, kun on niitä kivojakin tyyppejä.
Ihmettelen, miksi sinnittelin kiusaajien kanssa monta vuotta?
Kommentit (13)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juuri näin!
Elämä on liian lyhyt kusipäihin.
Tein itsekkin tässä taannoin sellaisen liikkeen että heivasin ikävän ihmisen elämästäni. Vielä ainakaan ei sureta eikä kaduta. Täytyy vaan ihmetellä että mitä sen ihmisen päässä liikkui, vai ei mitään.
Hyvä ap! Minäkin olen heivannut vuosikymmeniä sitten ison joukon lähisukulaisia. Eipä ole ollut ikävä kun hyviä ihmisiä olen saanut tilalle elämääni. Ajattelen näin että ihminen yrittää viimeseen asti toivoa että paha ihminen muuttuis. Mutta kun kun muutosta parempaan ei tule on pakko katkoa välit ettei itse tule samanlaiseksi.
Onneksi sekopää heivasi itse mut elämästään pois, kun kehtasin pyytää samoja sääntöjä kaverisuhteeseen. Ei ole ollut ikävä yhtään. Ikävä passiivis-aggressiivinen röökiä ketjuna vetävä haiseva ikävä tyyppi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen tehnyt näin. Suosittelen. Ajan ja elämänsä tuhlaaminen ihmisiin jotka eivät välitä susta ja käyttävät vain hyväkseen, on kamalaa. Otti kipeää koska minä välitin ja sen tajuaminen että olikin vain hyväksikäytetty hätävara oli aika pysäyttävää. Siinä oli itsetunto pohjamudissa. Se kun olet pelkkä kuuntelija ja olkapää mutta itse et saa mitään... Onneksi aika parantaa ja kun aikaa ja energiaa jatkuvien pettymysten ja lyttäysten sijaan jää oman elämän elämiseen niin huomaa että näin olisi pitänyt tehdä jo vuosia sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näinhän se on. Harmikseni kaikki kaverit nuorena oli huonoja, joten aikuisena ei ole enää paljon kavereita.
Alistavat ja mitätöivät ihmiset kannattaa jättää pois elämästään, vaikka he olisivat lapsuuden ystäviä. Lapsena ei ole ehkä vielä osannut tunnistaa jatkuvaa huonoa kohtelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On mua surettanut hieman, että olen joutunut osaan lapsuudenperhettäni katkomaan välini. Mutta kun ihmiset eivät ole valmiita muuttumaan tai luopumaan alustavista tai hallitsevista piirteistä, on pakko tehdä ratkaisu. En katselisi ystävinä tsi puolusonakaan sellaisia, miksi siis perheenjäsenenä?
Näin minä olen tehnyt, ja on ollut aika pysäyttävää huomata, miten paljon keljuja ihmisiä onkaan tuntenut.
On nimittäin nyt aika hiljaista. Mutta kukaan ei ainakaan käytä hyväkseen, tai arvostele.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma ja lasten elämä on etusijalla. Hyvin tehty, Ap.