Joku kävi ovellani ja minulla on aavistus (suututtaa)

Hyvä ap!

Et ole täysi-ikäisenä velvollinen avaamaan oveasi kenellekään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sähköposti on paras tapa asioida. Sitä ei voi liittää kotiosoitteeseen. Varmuuden vuoksi voit luoda osoitteen esim kirjaston koneella.

Läheisriippuvuuden mekanismi on hyvä tuntea: jokainen tarvi tietyn määrän hyväksyntää esim vanhemmiltaan, ja jos sitä ei ole koskaan saanut, kiintiö on jäänyt vajaaksi ja jää johonkin odottamisen välitilaan. Kun tajuaa ettei esim vanhemmalla ole koskaan kykyä tuottaa korjaavia kokemuksia, on ne korjaavat kokemukset haettava muualta esim terapiasta. Voi myös alkaa vanhemmoimaan itse itseä.

Aikuisen sinun on tajuttava ettei sisäisen lapsen hätä ole kuin tunne. Järjellä ja käytännössä pärjäät ilman heitä.

Mikä hätä minulla on? Pärjään ilman, mutta minua ei jätetä rauhaan. Tietysti en ole satavarma, että ovella oli sisarus. Melko varma olen, kun lasken 1+1 ja mietin, miten kauan minulla on ollut prepaid, jonka numero on vain harvoilla ja valituilla.

Ei tällaisiin toimenpiteisiin ryhdytä kevyesti. Olen totaalisen täynnä sitä jatkuvaa raivoa, joka tulee asioihini puuttumisesta. Puheluilla pommittamisesta. Syyllistämisestä, saarnaamisesta. En kestä sitä vihan määrää. Hyväkin päivä muuttuu hetkessä huonoksi, kun tyhmyyttään erehtyy puhumaan puhelimessa, kertoo ostaneensa jotain ja siitä se show alkaa TAAS.

Kannattaa opetella laittamaan se luuri kiinni kun huomaa että toisella osapuolella jutut karkas taas laukalle. Itsellä auttanut huomattavasti hankalan vanhemman kanssa tämä taktiikka. Ei sitä tartte jäädä kuuntelemaan. Tietysti toikin on valinta ettei anna numeroa heille ollenkaan. 

Vierailija kirjoitti:

En tiedä taustoja ja itsekin inhoan yllätyskyläilijöitä, tai jos jatkuvasti rämpytetään puhelimella. Mutta ymmärrän myös että sukulaisilla on painetta edes välillä tarkistaa ettet ole muumioituneena sinne kämppääsi ja kun ei ole puhelinta, niin aika vähiin jää ne vaihtoehdot. Eikö ole ketään yhteistä sukulaista jonka kanssa kestät pitää yhteyttä ja jonka kautta sitten kuulisivat että joo, elossa on yhä?

Tai sitten annat sen numeron etkä vaan vastaa koko ajan, tai laitat rajat että tekstari viikossa, tai jotain?

Kyllä poliisit vievät tiedon eteenpäin, jos joku löytyy kuolleena kotoaan.

Rajojen laittaminen ei vain auta yhtään mitään. Ja minulla alkaa veri kiehumaan, jos minua pommitetaan, vaikka TIEDETÄÄN, etten pidä siitä.

Se kertoo minulle selkeästi, että minun pyynnöilläni ja tunteillani ei ole mitään väliä. Minä haluan pommittaa, minä haluan tietää, minä haluan jutella jollekulle, minä, minä, minä. Viis siitä, että minä yritän elää rauhassa aikuisen elämää. Ei sillä ole mitään väliä. Olin joskus lapsi, joten olen aina lapsi.

Niin unohtui sanoa, etten yksinkertaisesti halua pilata päiviäni suuttumalla toistuvasti sukulaisiin. Nyt, kun kukaan ei minua pommita eikä saarnaa ja kontrolloi, olen hyväntuulinen lähes joka päivä. En halua muuttua jatkuvasti kiukusta kihiseväksi raivopääksi, jos voin valita toisin.

Siis. Ostit telkkarin vuokrarahoilla, jotka sait äidiltäsi. Jouduit ottamaan pripeidin, koska kukaan ei suostunut maksamaan puhelinlaskuasi. Nyt et ole saanut ostettua lääkkeitäsi, rahat on mennyt turhuuksiin. Raivoat täällä aivan turhaa.

Itse olet onnesi rakentanut.

Läheistesi käytös on ongelmallista, se kuulostaa narsistien syyllistävältä käytökseltä ilman empatiaa ja sinun häiriköimiseltäsi. Ei ihme jos haluat etäisyyttä, jos he kohdistavat pelkkää vihaa sinuun. Jos heillä on huoli kun et pidä yhteyttä ja katoat, sen he voisivat ilmaista eri tavalla. Oletko kertonut syyt heille yhteyden vähenemiseen (heidän ikävä käytös ja sanat), etteivät mieti mikä on vikana. Kerro heille jos asiasi ovat kunnossa, etteivät mieti jatkuvasti sitä. Sisareen sinulla ei ole velvollisuutta pitää yhteyttä, sano vaikka että haluat elää omaa elämää - hän on äitisi puolella. Äidille voisi teoriassa soittaa vaikka kerran viikossa ja parissa jutellen niitä näitä (tuntemattomasta numerosta, siten että aika sopii äidille), mutta edellytät silloin asiallista ja ystävällistä käytöstä. Ehkä se ei onnistu häneltä. Tai jos tilanne on hankala, sähköpostiviesti sisarelle parempi. Et ole äitisi terapeutti, vaikka voit kertoa että voit nyt hyvin ja sinulla on ystäviä ja joku kriisinumero varalla. Jos osoitteesi on jo heillä saatat joutua muuttamaan, jos he eivät käyttäydy asiallisesti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

olet sairas

Ai olen sairas, koska en voi sietää että minua kytätään? Olen ajat sitten täysi-ikäistynyt, mutta minua yritetään holhota, määräillä ja kontrolloida. Minäkö olen sairas??

Itsetuhoinen ihminen ei ole terve ja sen lisäksi sinulta puuttuu selkeästi sairaudentunto.

Toivottavasti sinulla on hoitosuhde psyk. puolelle?

Mistä sisarus olisi saanut osoitteen jos sitä ei ole kerrottu ja käytät prepaidia?

Ei tää ole äitihullu vaan miekkoshullu. Se on joutunut hommaamaan prepaidin, kun ulkomaan ketkut jallittaa sitä vuorokauden ympäri.

Taitaa olla sama kahjo, joka välillä on raivonnut Kelan toiminnasta.

Se että ap on sanonut viime vuonna jotain, ei tarkoita että tilanne olisi sama edelleen. Jos sukulaiset ovat oikeasti huolissaan kun joku katoaa, niin suuttuminen voi olla täysin mahdollista, mutta siinä täytyy ajatella myös toisen tunteita (aloittajan tunteita) ja omaa käytöstä pitkällä aikavälillä. Ehkä he haluavat vakuutuksen että kaikki on ok ja ei ole enää vaaraa.

joo ei ole äitihullu vaan miekkoshullu. hassasi perintörahat ennätysnopeasti. sairashan hän on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pahempi kuin Ä.H.

Tää on ÄH

Onko sillä sisaruksia? Luulin että vaan se heppalehtigaten serkku. Vai oliko tässä saagassa mukana joku jonka linnun hoidosta tuli draamaa, oliko se sisko?

Muuta pois ja osote salaiseksi. Hanki uusi prepaid niin ei saa yhteyttä sinuun enää mitenkään.

Miekkoshullu myös lakkaa vastaamasta kun hänet tunnistetaan. :)

Äitisi ja siskosi on luultavasti huolissaan susta, ja syystä, koska et selkeästikään ole terve. Jos vaikka laittaisit säännöllisesti sinnepäin tekstiviestin, että "kaikki kunnossa" (siis että olet hengissä), niin olisi hyvä.

Arvostelet heitä kovin sanoin, mutta aikuisena sinun pitäisi ymmärtää heidän huolensa. Jos et muuhun kanssakäymiseen pysty, niin se on ok. Toisten tietämättömyydessä ja huolessa pitäminen on kuitenkin äärimmäisen itsekästä.

Ehkä se, minkä koet arvosteluna (TV:n osto) on huolta siitä, että raha-asiat eivät pysy hallinnassa. Ja siitä nyt seuraa terveillekin ihmisille valtavia huolia.

Toivottavasti olosi paranee.

Nyt on aika sakeaa settiä. Soita terveyskeskukseen ja varaa aika.

Vierailija kirjoitti:

Äitisi ja siskosi on luultavasti huolissaan susta, ja syystä, koska et selkeästikään ole terve. Jos vaikka laittaisit säännöllisesti sinnepäin tekstiviestin, että "kaikki kunnossa" (siis että olet hengissä), niin olisi hyvä.

Arvostelet heitä kovin sanoin, mutta aikuisena sinun pitäisi ymmärtää heidän huolensa. Jos et muuhun kanssakäymiseen pysty, niin se on ok. Toisten tietämättömyydessä ja huolessa pitäminen on kuitenkin äärimmäisen itsekästä.

Ehkä se, minkä koet arvosteluna (TV:n osto) on huolta siitä, että raha-asiat eivät pysy hallinnassa. Ja siitä nyt seuraa terveillekin ihmisille valtavia huolia.

Toivottavasti olosi paranee.

Aikuiset ihmiset ovat aivan itse vastuussa omasta tunne-elämästään. Jos ap:n äidin ja siskon ulosanti on huolesta riippumatta loukkaavaa, ap:n ei tarvitse päivitellä heille kuulumisiaan millään tavalla, jos se vähäinenkin yhteydenpito on hänelle ahdistavaa. Oma mielenterveys aina edellä. Joskus omassakin perheessä on sellaisia k-päitä, että on aivan oikein katkaista välit heihin. Kenelläkään ei ole velvollisuutta olla yhteydessä sellaiseen ihmiseen, josta tulee vai paha olo.

On aivan oikein että ap ottaa taukoa heistä. On kammottavaa, että tässäkin ketjussa ap:tä syyllistetään ja haukutaan, vain koska hän kokee, että äiti ja sisko eivät kunnioita häntä ja hänellä on mennyt viimeisen päälle hermot.

Et kyllä vaikuta riittävän kypsälle että voisit asua yksin.

Vaikutat todella lapselliselta ja itsekeskeiseltä kakaralta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äitisi ja siskosi on luultavasti huolissaan susta, ja syystä, koska et selkeästikään ole terve. Jos vaikka laittaisit säännöllisesti sinnepäin tekstiviestin, että "kaikki kunnossa" (siis että olet hengissä), niin olisi hyvä.

Arvostelet heitä kovin sanoin, mutta aikuisena sinun pitäisi ymmärtää heidän huolensa. Jos et muuhun kanssakäymiseen pysty, niin se on ok. Toisten tietämättömyydessä ja huolessa pitäminen on kuitenkin äärimmäisen itsekästä.

Ehkä se, minkä koet arvosteluna (TV:n osto) on huolta siitä, että raha-asiat eivät pysy hallinnassa. Ja siitä nyt seuraa terveillekin ihmisille valtavia huolia.

Toivottavasti olosi paranee.

Aikuiset ihmiset ovat aivan itse vastuussa omasta tunne-elämästään. Jos ap:n äidin ja siskon ulosanti on huolesta riippumatta loukkaavaa, ap:n ei tarvitse päivitellä heille kuulumisiaan millään tavalla, jos se vähäinenkin yhteydenpito on hänelle ahdistavaa. Oma mielenterveys aina edellä. Joskus omassakin perheessä on sellaisia k-päitä, että on aivan oikein katkaista välit heihin. Kenelläkään ei ole velvollisuutta olla yhteydessä sellaiseen ihmiseen, josta tulee vai paha olo.

On aivan oikein että ap ottaa taukoa heistä. On kammottavaa, että tässäkin ketjussa ap:tä syyllistetään ja haukutaan, vain koska hän kokee, että äiti ja sisko eivät kunnioita häntä ja hänellä on mennyt viimeisen päälle hermot.

Tässä on kyllä sellaiset setit, että ap:lla on aika vakavia mt-ongelmia, ja juurisyy ei varmaankaan ole äiti ja sisko. He ovat tietysti helppo vihan kohde, koska mikäpä muu ihmissuhde tuollaista kestäisi. Tietysti mielenterveys edellä, mutta näin ap ei tule ikinä pääsemään eteenpäin. Vaikka äitisuhteessa olisi ongelmia, tällaisella sekavalla vihalla se ei kyllä selkene. Tosin eipä taida ap juuri tällä hetkellä terapiakunnossa ollakaan, mutta lääkkeillä ja ihmisten sulkemisella pois elämästä ei silläkään ihan elämä täysipainoiseksi muutu.