Huh mitä eroja luokanopen ja lukion open äidinkielen taidoissa!

[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 23:02"]

Hei yliopiston ope, substantiivilausekkeet ja verbilausekkeet liittyvät sanaluokkiin. Lauseopin käsitteitä ovat subjekti, objekti, predikaatti ja niin edelleen.

[/quote]

Voi apua :) Tulit sitten neuvomaan tässä asiassa oikeasti paremmin tietävää. Tottakai lausekkeiden tunnistaminen vaatii, että osaa tunnistaa lausekkeen pääsanan sanaluokan. Mutta esimerkiksi substantiivilauseke toimii nimenomaan lauseopillisesti joko vaikkapa subjektina, objektina tai predikatiivina. Verbilauseke puolestaan liitty lauseen predikaattiin. Ensin siis tunnistetaan lauseessa esiintyvien lausekkeiden pääsanat ja niiden sanaluokat, sen jälkeen aletaan vasta pohtia lausekkeiden lauseopillisia tehtäviä. Et ole tainnut opiskella syntaksia yliopistossa?

Luokanopettajana totean, että suuri osa meistä on täysin pihalla ihan kaikista opettamistaan aineista. Taito- ja taideaineiden osaajia löytyy, ja näiden tuntien pitäjiksi oikein hakemalla haetaan osaajia.

Mutta äidinkieltä ja matematiikkaa opettavat kaikki. Osa on täysin turveloita sekä kielissä että matemaattisessa ajattelussa.

Luvalla sanoen luokanopettajat ovat aika tyhmiä keskimäärin.

T: LO

Luokanopettaja on opetuksen suunnittelun ammattilainen. Parhaimmassa tapauksessa myös kielestä kiinnostunut. Muutenhan opettajat ovat ihan keskivertokansalaisia. Tietysti tilannesidonnaista viestintätyyliä painotetaan kaikissa akateemisissa koulutuksissa, mutta ihminen itse valitsee oman viestimisensä vastaanottajan mukaan...

Nythän selvisi miksi lapsellani lukiossa on äikästä vaan kasi, huonoin numero todistuksessa. Uskon että on vaan kasin arvoinen äikässä. Ei ole kiinnostunut ja pitäisi lukea kirjoja .

Akateemisesti lahjakas voi olla lahjakas esimerkiksi matemaattisissa aineissa. Ainakin omalla luokallani lukiossa ne pojat, joilla oli pitkä matikka, fysikka ja kemia, niin olivat ihan järjestään äidinkielessä ja vieraissa kielissä luokattoman huonoja. Sekä muissa vieraissa kielissä. Matikassa loistivat, mutta annas olla kun tulee joku englannin kääntämistehtävä, niin voi sitä myötähäpeän määrää, kun sitä mongerrusta joutuu kuuntelemaan.

En tiedä mistä av:lle on pesiytynyt käsitys, että jos on akateemisesti koulutettu, osaa myös sujuvasti kielioppiasiat. Eihän niillä asioilla ole mitään tekemistä keskenään.

Opettajillakin on aika vaihtelevat äidinkielen taidot. Aika moni opettaja on paremminkin lapsi- kuin kielirakkaussyistä alansa valinnut. Toisilla taas kielitaju on "verissä". Ankeinta on, kun äikän tehtäväkirjat (esim. Kynäkulkuri 3) tai opeoppaatkin vilisevät virheitä.

Missä se luokanopettaja on opiskellut suomen kieltä? Luokanopettajaopintoihinhan kuuluu ihan vain nimellinen määrä sitä, että miten äidinkieltä opetetaan. ei siellä tahkota enää mitään kielioppisääntöjä...

kauhistelin myös kahdeksasluokkalaisen poikani kirjoitelmaa, jonka pitkäaikainen sijaisopettaja oli "korjannut". Ihan järkyttävää...tosin poikani sai hyvän arvosanan, kun tämä opettaja oli huomannut ehkä neljäsosan virheistä!

Miten olisi, jos ap pyrkisit itse sinne alakouluun äidinkielen opettajaksi, että kullanmurusi oppisi varmasti kirjoittamaan yhdyssanat oikein ja käyttämään välimerkkejäkin sillä tavalla kuin kuuluu.

Nuo virheitä vahtivat mammat ne ovat oikein opettajan ilo. Tulee mieleeni koulumme historiasta miesopettaja, joka kirjasi punakynällä kaikki morsiamensa kirjeissä olleet kirjoitus- ja kielivirheet. Tämä tapahtui 1900-luvun alkukymmeninä, jolloin kielemme ollut edes vielä täysin vakiintunut muotoonsa, vaan ruotsi vaikutti vielä rakenteisiin ja sanastoonkin varsin paljon. Korjaa sinäkin opettajan viestit ja palauta sitten takasin lähettäjälle. Varmasti opettaja ilahtuu!

[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 18:02"]

Minulla on lapsi lukiossa ja alakoulussa. Olen koko syksyn seurannut kauhistuneena luokanopen, n. 40-vuotiaan naisen, Wilma-viestejä ym. tiedotteita, sillä niiden kieliasu on aivan luokattoman huono: yhdyssanoja kirjoitetaan erikseen, välimerkit puuttuvat, lauserakenteet ovat todella omituisia jne. Ja tämä luokanope opettaa lapselleni äidinkieltä!

Toinen lapseni on lukiossa toista vuotta ja olen muutaman viime viikon ajan vaihtanut tiiviisti viestejä yhden hänen opettajansa kanssa eräästä lastani koskevasta ongelmasta. Kyseessä on myös n. 40-vuotias nainen (kummankaan opettajan tarkkaa ikää en tiedä, tämä on arvio). Tämä opettaja kirjoittaa hyvää suomea, kielioppi on kohdallaan, teksti on sujuvaa ja sanasto niin monipuolista kuin se nyt tällaisten asioiden hoidossa voi olla. Viestejä on jokusen kerran tullut myös välittömästi vastauksena minun viestiini, eli hän ei ole ehtinyt viilata tekstiään. Lukion opettaja ei ole äidinkielenopettaja.

Onko tällainen ero ihan tavallista vai onko kohdalleni sattunut vain huomattavan huonosti suomea osaava luokanope? Hän on kuitenkin opiskellut lukion jälkeen äidinkieltä enemmän kuin tuo lukion opettaja. Tiedän, ettei lukion opettajalla ole äidinkielen opintoja, sillä kyselin asiasta kautta rantain ja se oli käynyt ilmi jollain kurssilla, jolla lapseni oli.

Täytyy myöntää, että olen kiinnittänyt normaalia enemmän alakoululaiseni äidinkielen tehtäviin, kokeisiin ym. ja useita ihan selkeitä virheitä olenkin opettajan jutuista löytänyt. Miten olette toimineet, jos huomaatte, että opettaja opettaa ihan väärin?

Tulipa pitkä sepustus, mutta pakko oli purkaa jonnekin kun tämä alakoululaisen asia vaivaa minua koko ajan enemmän. Molemmat lapseni pitävät opettajistaan, mutta tällaisena pilkunviilaajana kiinnitän asiaan huomiota ehkä vähän liikaakin.

[/quote]

mistä päättelit, että luokanopella olisi opinnoissaan enemmän äidinkielen opintoja? Ei OKL:ssä ole kuin yksi hassu kurssi äidinkieltä eikä silläkään opeteta sitä kieltä vaan didaktiikkaa. Luokanopettajaksi voi valmistua aika surkealla äidinkielen taidolla. Luepa muutama OKL:n gradu niin huomaat asian :)

Aineenopettajilla (oli aine mikä tahansa) kuuluu aina kielenhuoltoa tms. tutkintoon, niihin pakollisiin kieliopintoihin, joita jokainen joutuu tekemään. Lisäksi useimpien aineiden opinnoissa kirjoitetaan huomattavasti enemmän kuin OKL:n opinnoissa ja nimenomaan tieteellistä tekstiä, jolloin kieliasun täytyy olla huoliteltu. Varsinkin humanistit kirjoitattavat todella paljon ja heti opintojen alusta asti.

Niin no, heillähän on eri koulutus. Luokanopettaja on ihan eri kuin suomea pääaineena opiskellut äidinkielenopettaja. Aika huolestuttavaa olisi jos samat äidinkielentaidot saisi opiskelemalla luokanopettajaksi kuin opiskelemalla suomea.

OT, joillakin ihmisillä on jo luonnostaan hyvä ote kirjoittamiseen sekä oikein että värikkäästi.... 

[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 19:13"]

Niin no, heillähän on eri koulutus. Luokanopettaja on ihan eri kuin suomea pääaineena opiskellut äidinkielenopettaja. Aika huolestuttavaa olisi jos samat äidinkielentaidot saisi opiskelemalla luokanopettajaksi kuin opiskelemalla suomea.

[/quote]

no juurihan ap kirjoitti, ettei tämä aineenope ole lukenut suomea..

Mutta muissa tiedekunnissa on kyllä pakollisia suomen kielen kursseja ja kirjoitetaan paljon, OKL on vähän sellaista leikkimistä.

On niitä toisinkin päin. Osa opettajista osaa äikkää ja osa ei.

Sama porukka itkee lehdissä jatkuvasti, kun nykyajan lapset ei osaa kirjoittaa. Miksihän ei? EHKÄ opetuksessa on rankkoja puutteita.

Turha nipottaa lauseopin hienouksista. Käyn kasiluokilla lauseopin aika protoyyppisten lauseiden avulla. Kyse on kuitenkin koulukieliopista peruskoulussa. Oikeakielisyyttä saa kerrata joka vuosi. Joillakin ei ole mitään kielitajua ts. Luetaan liian vähän kirjakielistä tekstiä ja kielitajua ei synny. T. Äikän ope yläkoulusta

Kylla meillä luokan opetajilla on aika hyvät valmuidet keskimäärin opettaa äidinkieltä. Kieli tajua voi opettaa mutta toki sitä voi harjaanuttaa. Lopulta kaikki on kiinni opejen omasta aktiisiuudesta. Näillä menemme.

Luokanopettajat ovat keskinkertaisia, en ymmärrä miksi ovat edes maistereita. Aineenopettajat ovat aidosti akateemisia.

Luokanopet ovat aivan eri laji kuin aineenopet, jotka ovat alansa asiantuntijoita ja akateemisia sanan varsinaisessa merkityksessä. Monialaisissa opinnoissa sisältöjä vain raapaistaan. Sitä äikkääkin opetetaan ihan muutaman opintopisteen pohjalta. Kasvatustiede taas on pseudotiede; itse läpäisin pakolliset kasviksen tentit lukematta. Samaa ei voi tosiaankaan sanoa muiden alojen tenteistä ja tehtävistä.

Mutta ei äikänopenkaan koulutuksen järin paljoa kielenhuoltoa kuulu. Se on perusasia, jonka pitäisi olla hallussa ihan peruskoulupohjalta ja oman kiinnostuksen vuoksi. Oikeasti akateemisille aloille vain hakeutuu ja valikoituu luku- ja kirjoitustaitoisia ihmisiä.

Aineenopeissa on kyllä yksi poikkeus: liikunnanopet saattavat olla varsin heikkoja kirjoittajia. Tästä on kollegana kokemusta:)