Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Huh mitä eroja luokanopen ja lukion open äidinkielen taidoissa!
04.11.2013 |
Minulla on lapsi lukiossa ja alakoulussa. Olen koko syksyn seurannut kauhistuneena luokanopen, n. 40-vuotiaan naisen, Wilma-viestejä ym. tiedotteita, sillä niiden kieliasu on aivan luokattoman huono: yhdyssanoja kirjoitetaan erikseen, välimerkit puuttuvat, lauserakenteet ovat todella omituisia jne. Ja tämä luokanope opettaa lapselleni äidinkieltä!
Toinen lapseni on lukiossa toista vuotta ja olen muutaman viime viikon ajan vaihtanut tiiviisti viestejä yhden hänen opettajansa kanssa eräästä lastani koskevasta ongelmasta. Kyseessä on myös n. 40-vuotias nainen (kummankaan opettajan tarkkaa ikää en tiedä, tämä on arvio). Tämä opettaja kirjoittaa hyvää suomea, kielioppi on kohdallaan, teksti on sujuvaa ja sanasto niin monipuolista kuin se nyt tällaisten asioiden hoidossa voi olla. Viestejä on jokusen kerran tullut myös välittömästi vastauksena minun viestiini, eli hän ei ole ehtinyt viilata tekstiään. Lukion opettaja ei ole äidinkielenopettaja.
Onko tällainen ero ihan tavallista vai onko kohdalleni sattunut vain huomattavan huonosti suomea osaava luokanope? Hän on kuitenkin opiskellut lukion jälkeen äidinkieltä enemmän kuin tuo lukion opettaja. Tiedän, ettei lukion opettajalla ole äidinkielen opintoja, sillä kyselin asiasta kautta rantain ja se oli käynyt ilmi jollain kurssilla, jolla lapseni oli.
Täytyy myöntää, että olen kiinnittänyt normaalia enemmän alakoululaiseni äidinkielen tehtäviin, kokeisiin ym. ja useita ihan selkeitä virheitä olenkin opettajan jutuista löytänyt. Miten olette toimineet, jos huomaatte, että opettaja opettaa ihan väärin?
Tulipa pitkä sepustus, mutta pakko oli purkaa jonnekin kun tämä alakoululaisen asia vaivaa minua koko ajan enemmän. Molemmat lapseni pitävät opettajistaan, mutta tällaisena pilkunviilaajana kiinnitän asiaan huomiota ehkä vähän liikaakin.
Kommentit (38)
Mun mielestä nuo luokanopettajien heikot oikeakielisyystaidot ei ole kovin harvinaisia. Jos se lukion äikänmaikka ei ole pätevä, niin varmasti se on päätynyt opettamaan sitä ainettaan siksi, että sillä on jotain taipumuksia alalle (esim. opettaa muita kieliä). Luokanopelta sellaisia taipumuksia ei niinkään vaadita, vaikka onhan se sääli, kun he kuitenkin äidinkieltä opettavat.
Pätevä äidinkielenopettaja on opiskellut suomen kieltä ja kirjallisuutta, jompaakumpaa niistä pääaineena ja toista sivuaineena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heillä on myös palkkaus täysin eri tasolla. Minua taas kummastuttaa, kun alakoulun rehtorilta tulee jotain viestejä, vanhempainiltakutsuja tai muuta, ja siellä on kaikki päin peetä kirjoitettu, suoraan sanottuna. Kyllä sitä odottaisi, että edes rehtorilla on kunnollinen kielitaito.
Yläkoulun ja lukion opettajilla on täysin sama tutkinto, mutta ei yliopistossakaan mitään koulukielioppeja käydä läpi. Siellä tutkitaan kielihistoriallisia asioita, murrevaihteluita jne. syvällisempää kielitiedettä. Kun opettaja aloittaa työt, hänellä on aika puuha taas opetella kaikkia koulussa vaadittavat asiat. Esimerkiksi jotain pilkkusääntöjä tai lauseenjäsennystä ei meillä ollut yliopistossa lainkaan. Lauseenjäsenet minun piti opetella uudelleen, olin ne jo tyystin unohtanut. Asiaa ei kauheasti auttanut se, että parin vuoden päästä tuli kielioppiuudistus, joka laittoi kaiken taas uuteen malliin ja piti jälleen opetella asiat uudelleen, jotta osasin ne sujuvasti opettaa oppilaillekin. Oppikirjoissa on muuten aika paljon virheitä sekä kielioppitaulukoissa että tehtävissä. Se on harmillista.
Todennäköisesti luokanopettaja kirjoittaa viestinsä luokassa oppitunnin juuri päätyttyä, kun pieniä koululaisia vielä pyörii ympärillä pyytämässä apua jne. Lukion opettajalla taasen on tod näk oma työpöytä ja oma rauha. Kummassa sinä kirjoittasit parempaa kieltä?
[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 19:00"]
Tulee mieleeni koulumme historiasta miesopettaja, joka kirjasi punakynällä kaikki morsiamensa kirjeissä olleet kirjoitus- ja kielivirheet. Tämä tapahtui 1900-luvun alkukymmeninä, jolloin kielemme ollut edes vielä täysin vakiintunut muotoonsa, vaan ruotsi vaikutti vielä rakenteisiin ja sanastoonkin varsin paljon.
[/quote]
Kyllä suomen kieli oli vakiintunut 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Silloin oli selkeitä oikeinkirjoitusohjeita ja -sääntöjä. Ei se toki samanlaista kieltä ollut kuin tänä päivänä, mutta ei sadan vuoden päästäkään puhuta samalla tavoin kuin nyt.
[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 19:55"]
Heillä on myös palkkaus täysin eri tasolla. Minua taas kummastuttaa, kun alakoulun rehtorilta tulee jotain viestejä, vanhempainiltakutsuja tai muuta, ja siellä on kaikki päin peetä kirjoitettu, suoraan sanottuna. Kyllä sitä odottaisi, että edes rehtorilla on kunnollinen kielitaito.
Yläkoulun ja lukion opettajilla on täysin sama tutkinto, mutta ei yliopistossakaan mitään koulukielioppeja käydä läpi. Siellä tutkitaan kielihistoriallisia asioita, murrevaihteluita jne. syvällisempää kielitiedettä. Kun opettaja aloittaa työt, hänellä on aika puuha taas opetella kaikkia koulussa vaadittavat asiat. Esimerkiksi jotain pilkkusääntöjä tai lauseenjäsennystä ei meillä ollut yliopistossa lainkaan. Lauseenjäsenet minun piti opetella uudelleen, olin ne jo tyystin unohtanut. Asiaa ei kauheasti auttanut se, että parin vuoden päästä tuli kielioppiuudistus, joka laittoi kaiken taas uuteen malliin ja piti jälleen opetella asiat uudelleen, jotta osasin ne sujuvasti opettaa oppilaillekin. Oppikirjoissa on muuten aika paljon virheitä sekä kielioppitaulukoissa että tehtävissä. Se on harmillista.
[/quote]
Mä oon opiskellut Helsingin YO:ssa (en ole opettaja) ja meillä oli kaikenlaisia kielenhuoltoon liittyviä kursseja, myös opettajaksi opiskeleville erikseen (kävin yhden sellaisenkin). Toki oletusarvo on se, että kaikki osaa oikeakielisyysasiat, ja jos ei osaa, saa peiteltyä halveksuntaa osakseen :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 20:01"]
[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 19:00"]
Tulee mieleeni koulumme historiasta miesopettaja, joka kirjasi punakynällä kaikki morsiamensa kirjeissä olleet kirjoitus- ja kielivirheet. Tämä tapahtui 1900-luvun alkukymmeninä, jolloin kielemme ollut edes vielä täysin vakiintunut muotoonsa, vaan ruotsi vaikutti vielä rakenteisiin ja sanastoonkin varsin paljon.
[/quote]
Kyllä suomen kieli oli vakiintunut 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Silloin oli selkeitä oikeinkirjoitusohjeita ja -sääntöjä. Ei se toki samanlaista kieltä ollut kuin tänä päivänä, mutta ei sadan vuoden päästäkään puhuta samalla tavoin kuin nyt.
[/quote]
1900-luvun alkuvuosikymmeninä suomi oli kyllä aika nuori sivistyskieli, eikä minusta kielenhuolto tuolloin ollut niin vakiintunut, että kaikki oikeinkirjoitusohjeet olisivat olleet välttämättä mitenkään selkeitä ja ristiriidattomia.
[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 18:02"]
Onko tällainen ero ihan tavallista vai onko kohdalleni sattunut vain huomattavan huonosti suomea osaava luokanope?
[/quote]
On ihan normaalia. Alakoulussa ei osata vielä yhtä paljon. Kun mennään yläkouluun, alkaa välimerkit jo löytää paikkansa samalla kuin lauseen rakenne paranee. Lukiossa ollaan melkein huipulla. Kaikkein parhaat on yliopisto-opettajat. Paitsi jos erehtyy lukemaan fysiikkaa.
Fysiikassa opettajat koulutetaan rakentamaan liian pitkiä lauseita. Tämäkin kappale olisi kirjoitettu pilkuilla pisteiden sijaan. Se huonon kielen opetus alkaa jo joissain lukion fysiikan oppikirjoissa. Fysiikasta on erittäin vaikea selvitä, ellei opi jokaisen opettajan omaa kieliopin säännöistä poikkeamista. Ilman sitä haasteista kirjoitustapaa fysiikka saattaisi olla useammankin mielestä helppoa, joten heidän on pakko mystifioida se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 19:59"]
Todennäköisesti luokanopettaja kirjoittaa viestinsä luokassa oppitunnin juuri päätyttyä, kun pieniä koululaisia vielä pyörii ympärillä pyytämässä apua jne. Lukion opettajalla taasen on tod näk oma työpöytä ja oma rauha. Kummassa sinä kirjoittasit parempaa kieltä?
[/quote]
Ei tämän pitäisi vaikuttaa asiaan.
Luokanopettajan opinnot on vain lyhyemmät kuin aineenopettajan. Luokanopettaja tosiaan opiskelee hiukan kaikkia alakoulussa opetettavia aineita, joten siitä voi päätellä miten laajan si istyksen kustakin aineesta saa. Olisi aika mahdotonta hallita kaikkia suvereenisti. Tosin äidinkieli on sellainen aine, josta soisi kaikilla luokanopettajilla olevan keskimääräistä paremmat tiedot.
Ehkä voit ap lohduttautua sillä, että todennäköisesti opettaja hallitsee vastaavasti vaikka matematiikkaa paremmin. Itse tunnut osaavan suomen kieltä riittävän hyvin, jotta voit esim. kokeisiin auttaa pientä koululaista valmistautumaan paremmin.
Ap, otantasi on aika pieni yleistysten tekoon. Sekä luokanopettajana että lukion opettajana voi toimia henkilö, jonka suomenkielentaidot (kielioppi) ovat puutteelliset. On toki sääli, jos niin on, mutta oikeakielisyys ei kuitenkaan ole kummankaan opettajan ammattipätevyyden mitta. Oikeastaan sama asia kuin tupakoiva tai ylipainoinen lääkäri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen luokanope ja aineenope. Eihän aineosaamista voi verrata mitenkään. Luokanope lukee 60op eli pitkän sivuaineen verran opetettavia aineita yhteensä (erikoistumisopinnot erikseen). Siinä on mukana siis KAIKKI opetettavat aineet. Onhan se selvä, ettei niistä käydä edes lukion oppimäärää vaan pieni pintaraapaisu keskittyen siihen, miten kivasti voisi vaikka uskontoa opettaa monin menetelmin. Esimerkiksi juuri uskonnossa ja historiassa ei edes kerrattu lukioasioita niistä vaan keskityttiin siihen, miten voidaan keksiä kivaa ohjelmaa tunnille. Äidinkielessä oli joku kielenhuoltokurssi, mutta vaatimustaso oli alhaalla ja tunteja vähän.
Olen sitä mieltä, ettei luokanopen monialaisista tule edes kunnon yleisivistystä vaan keskitytään hauskuuteen. Hauskuus on osa sitä, että saadaan porukka vaihtamaan ennakkoasenteensa eri aineisiin ja sitä kautta saadaan motivoituneempia opettajia. Opetus tapahtuu 99% lukiopohjalta tietopuolella. Siksi valinnassa pitääkin ehdottomasti painottaa lukiomenestystä!
[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 20:08"]
[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 18:02"]
Onko tällainen ero ihan tavallista vai onko kohdalleni sattunut vain huomattavan huonosti suomea osaava luokanope?
[/quote]
XD
On ihan normaalia. Alakoulussa ei osata vielä yhtä paljon. Kun mennään yläkouluun, alkaa välimerkit jo löytää paikkansa samalla kuin lauseen rakenne paranee. Lukiossa ollaan melkein huipulla. Kaikkein parhaat on yliopisto-opettajat. Paitsi jos erehtyy lukemaan fysiikkaa.
Fysiikassa opettajat koulutetaan rakentamaan liian pitkiä lauseita. Tämäkin kappale olisi kirjoitettu pilkuilla pisteiden sijaan. Se huonon kielen opetus alkaa jo joissain lukion fysiikan oppikirjoissa. Fysiikasta on erittäin vaikea selvitä, ellei opi jokaisen opettajan omaa kieliopin säännöistä poikkeamista. Ilman sitä haasteista kirjoitustapaa fysiikka saattaisi olla useammankin mielestä helppoa, joten heidän on pakko mystifioida se.
[/quote]
melkoista häränpaskaa XD. Jos joku asia vaatii eksaktia märitelmää, siihen käytetään kaikki tarvittavat sanat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pilkun nussijoista ei tule parhaita opettajia, eikä joku wilmaviesti kerro ihmisestä yhtään mitään.
Kaikista kirjoitelmista ei korjata kaikkia virheitä. Miksikö? Aika masentavaa, jos koko teksti on täynnä merkintöjä. Yleensä keskitytään opetettavina olleisiin asioihin ja muutamiin perusjuttuihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jep jep. Tämä luokanopettaja kirjoittaa sujuvasti täysin moitteetonta kieltä esim. esseesseen tai opinnäytetyöhön. Yhdyssanat nyt on varmaan aina yhdessä, mutta pilkut lie vähän miten sattuu ja lauserakenteet enemmän tajunnanvirtaa niissä wilmaviesteissä. Kyse ei ole taidosta, kyse on valinnasta, miksi kirjoittaa "kirjakieltä" jossain wilmassa? Moni saattaa kokea sen aika ahdistavanakin. Ja todellakin, aineissa harvoin korjataan kaikkea, vaan tehtävänannossa sanotaan vaikka, että tästä aineesta korjaan pilkut tai tästä aineesta korjaan yhdyssanat jne. Alakoulussa siis.
Itse olen lehtorina yhteinäisessä peruskoulussa ja siellä olen huomannut, että osa luokanopettajista on päässyt maisteriksi varsin huonolla yleissivistyksellä ja puutteellisilla äidinkielen taidoilla. Ihmetetyttää vähän miten he sitten ovat mielestään päteviä opettamaan aivan mitä vain.
[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 19:55"]
Yläkoulun ja lukion opettajilla on täysin sama tutkinto, mutta ei yliopistossakaan mitään koulukielioppeja käydä läpi. Siellä tutkitaan kielihistoriallisia asioita, murrevaihteluita jne. syvällisempää kielitiedettä. Kun opettaja aloittaa työt, hänellä on aika puuha taas opetella kaikkia koulussa vaadittavat asiat. Esimerkiksi jotain pilkkusääntöjä tai lauseenjäsennystä ei meillä ollut yliopistossa lainkaan. Lauseenjäsenet minun piti opetella uudelleen, olin ne jo tyystin unohtanut.
[/quote]
Siis mitvit?! Sä oot lukenut yliopistossa kielitiedettä, mutta et osannut lauseenjäsennystä? Eikö siihen kielitiedekurssiin kuulunut yhtään syntaksia? Miten toi voi olla mahdollista edes?
[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 22:29"]
[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 19:55"]
Yläkoulun ja lukion opettajilla on täysin sama tutkinto, mutta ei yliopistossakaan mitään koulukielioppeja käydä läpi. Siellä tutkitaan kielihistoriallisia asioita, murrevaihteluita jne. syvällisempää kielitiedettä. Kun opettaja aloittaa työt, hänellä on aika puuha taas opetella kaikkia koulussa vaadittavat asiat. Esimerkiksi jotain pilkkusääntöjä tai lauseenjäsennystä ei meillä ollut yliopistossa lainkaan. Lauseenjäsenet minun piti opetella uudelleen, olin ne jo tyystin unohtanut.
[/quote]
Siis mitvit?! Sä oot lukenut yliopistossa kielitiedettä, mutta et osannut lauseenjäsennystä? Eikö siihen kielitiedekurssiin kuulunut yhtään syntaksia? Miten toi voi olla mahdollista edes?
[/quote]
Yliopistossa ei pohdita lause lauseelta, mikä sana siinä on predikaatti ja mikä on subjekti, onko lauseessa kenties sittenkin predikaattiketju ja miten muut jäsenet silloin sijoittuvat vai voiko lauseen jäsentää usealla eri tavalla. Sen sijaan siellä tutkittiin erilaisia kielisysteemejä kautta maailman, sekä sukukieliämme että muita, ja verrattiin suomea niihin. Toki osasin lauseenjäsennyksen ja pilkkusäännöt erinomaisesti lukiosta päästessäni, minulla on hyvä luontainen kielitaju. Yliopistossa ollessani käytiin läpi niin tyystin eri asioita, että osa vanhoista unohtui, kun niitä ei tarvinnut. Samoin olen nyt työelämässä unohtanut aika paljon esim. fennistiikan historiasta, vaikka sain siitä kiitettävät tiedot. Yliopistovuosieni aikana oli muuten myös ollut jonkin sortin kielioppiuudistus ja lauseenjäsennystä oli sillä välin muutettu siitä, mitä se oli ollut lukiossa ollessani. Koulussa sitten käytimme tätä "kokeellisen kieliopin" oppikirjaa, jossa oli minulle ihan outoja asioita. Sitten tuli taas uudistus ja palattiin osittain vanhaan, minulle tuttuun tapaan mutta jätettiin joitakin lauseenjäseniä kokonaan pois ja toisia nimettiin uudelleen. Eri yliopistoissa on hieman erilaisia kursseja, meilläkään ei ollut erikseen mitään opettajalinjaa.
[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 22:43"]
[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 22:29"]
[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 19:55"]
Yläkoulun ja lukion opettajilla on täysin sama tutkinto, mutta ei yliopistossakaan mitään koulukielioppeja käydä läpi. Siellä tutkitaan kielihistoriallisia asioita, murrevaihteluita jne. syvällisempää kielitiedettä. Kun opettaja aloittaa työt, hänellä on aika puuha taas opetella kaikkia koulussa vaadittavat asiat. Esimerkiksi jotain pilkkusääntöjä tai lauseenjäsennystä ei meillä ollut yliopistossa lainkaan. Lauseenjäsenet minun piti opetella uudelleen, olin ne jo tyystin unohtanut.
[/quote]
Siis mitvit?! Sä oot lukenut yliopistossa kielitiedettä, mutta et osannut lauseenjäsennystä? Eikö siihen kielitiedekurssiin kuulunut yhtään syntaksia? Miten toi voi olla mahdollista edes?
[/quote]
Yliopistossa ei pohdita lause lauseelta, mikä sana siinä on predikaatti ja mikä on subjekti, onko lauseessa kenties sittenkin predikaattiketju ja miten muut jäsenet silloin sijoittuvat vai voiko lauseen jäsentää usealla eri tavalla. Sen sijaan siellä tutkittiin erilaisia kielisysteemejä kautta maailman, sekä sukukieliämme että muita, ja verrattiin suomea niihin. Toki osasin lauseenjäsennyksen ja pilkkusäännöt erinomaisesti lukiosta päästessäni, minulla on hyvä luontainen kielitaju. Yliopistossa ollessani käytiin läpi niin tyystin eri asioita, että osa vanhoista unohtui, kun niitä ei tarvinnut. Samoin olen nyt työelämässä unohtanut aika paljon esim. fennistiikan historiasta, vaikka sain siitä kiitettävät tiedot. Yliopistovuosieni aikana oli muuten myös ollut jonkin sortin kielioppiuudistus ja lauseenjäsennystä oli sillä välin muutettu siitä, mitä se oli ollut lukiossa ollessani. Koulussa sitten käytimme tätä "kokeellisen kieliopin" oppikirjaa, jossa oli minulle ihan outoja asioita. Sitten tuli taas uudistus ja palattiin osittain vanhaan, minulle tuttuun tapaan mutta jätettiin joitakin lauseenjäseniä kokonaan pois ja toisia nimettiin uudelleen. Eri yliopistoissa on hieman erilaisia kursseja, meilläkään ei ollut erikseen mitään opettajalinjaa.
[/quote]
Ok, mielenkiintoista. Olen nimittäin opettanut yliopistossa kieltenopiskelijoille kielitiedettä ja kyllä vain siellä puhuttiin mm. substantiivilausekkeista ja verbilausekkeista. Kyllähän lauseen jäsentäminen (mm. vanhanaikaisten puudiagrammien piirtely) kuuluu syntaksin opettamiseen, joka taas kuuluu olennaisena osana kielitieteen peruskursseihin. Miten edes voi vertailla murteita tai sukukieliä toisiinsa, jos ei tutustu myös lauserakenteisiin? Pelkästään fonologian, semantiikan ja pragmatiikan kauttako?
Hei yliopiston ope, substantiivilausekkeet ja verbilausekkeet liittyvät sanaluokkiin. Lauseopin käsitteitä ovat subjekti, objekti, predikaatti ja niin edelleen.
Alue: Aihe vapaa
Kyllä minuakin huolestuttaisi jos lapselle äidinkieltä opettava ei osaisi edes yhdyssanoja kirjoittaa. Sitä päivää odotellessa kun ope punakynä viuhuen on merkannut viivoja yhdyssanojen väliin luullessaan että ne ovat yhdys sanoja.