Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Ramppaavatko appivanhempasi teillä?

19.07.2006 |

Hei!



Täällä appivanhempien vierailuihin lopen uupunut äiti! Onko muilla samanlaista!?



Meillä on 7 kk ikäinen vauva ja ymmärrän tietysti, että he haluavat nähdä häntä usein, onhan hän ihana jne.. Asumme nykyään n. 10 km matkan päässä appivanhemmistani, ja valehtelematta päivittäin jompikumpi heistä piipahtaa meillä. Eivät siis tule edes samaan aikaan, vaan ensin voi tulla käymään anoppi, ja sitten parin tunnin päästä appifaari. Eikö tämä ole pahemman luokan häiriköintiä?? Minulla ei henkilökohtaisesti ole mitään heitä vastaan, mutta tätä on nyt jatkunut jo aika kauan..Kommentteja. He ovat oikeasti ihania ihmisiä, enkä haluaisi suututttaa heitä. Välillä tulee tunne, että valitan turhasta, mutta eikai se ole normaalia että joka päivä käy joku ihminen meillä kylässä??? Ja kaikki muut kesävieraat tähän vielä päälle!







Kommentit (14)

Vierailija
1/14 |
19.07.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

.. alkoi anoppi ramppia täällä useita kertoja viikossa lapsia katsomassa. Tilanne ärsytti mua yli kaiken, koska anoppi ei koskaan soitellut etukäteen ja tuli myös outoihin aikoihin eli juuri lasten nukkumaanmenoaikaan tms. Lisäksi mua otti päähän se, ettei hän koskaan tervehtinyt MUA vaan ryntäs suoraan lasten kimppuun. Joo lapsellista, mutta mun mielestä silti töykeää käytöstä.



Mä pistin tuolle ramppailulle kyllä stopin sillä, etten ruvennut aina oveakaan avaamaan. Lisäksi jouduin sanomaan suoraan, että nyt ei käy... Joskus näytin vain nyrpeää naamaa kun anoppi oli TAAS kolmannen kerran sillä viikolla oven takana.



Kyllä mä yllärivieraita voin jonkin verran sietää mutta liika on liikaa siitä olen samaa mieltä kanssasi!! Tuntui, ettei ikinä saanut olla rauhassa vaan hän kävi täällä ikäänkuin kyttäämässä. Lisäksi joo usein näin kuinka hän ajoi talomme ohi hitaasti ikäänkuin katsoen MITÄ me teimme. Ärsyttävää!



Nykyään anoppi ei tule juuri koskaan kutsumatta. Aivan ihanaa sanoisin:)).

Vierailija
2/14 |
21.07.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

.. tee yllärivierailuja? Tai lieneekö tuo enää yllärivierailu, jos tietää että tänään se kuitenkin taas tulee..



No joo, mutta kiitos edelliselle kirjoittajalle vinkeistä, ehkä tosiaan muutaman kerran jätän päästämättä sisään, oppivathan sitten soittamaan. Mutta olis mukava kuulla muidenkin kokemuksia, vai olenko vain hysteerinen???

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/14 |
21.07.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä jokaisen täytyy voida olla kotonaan rentoutunut ja nauttia olostaan. Ei tuolle ramppaamiselle tule loppua ellet sano suoraan, vielä parempi jos miehesi sanoisi.



Minä en onneksi joudu jännittämään koska anoppi/appi seisoo oven takana kun etäisyyttä on noin 7km ja heillä ei ole autoa käytössä. Julkisia eivät käytä vaan heidät täytyy aina noutaa autolla kyläilemään. Aikoinaan kun katsoimme taloa niin yksi kriteeri oli ettei se sijaitse liian lähellä anoppilaa. Onneksi mieskin on sitä mieltä ettei ole kiva jos appivanhemmat kirjansa meille muuttaisi.



Jaksamista tilanteeseen.

Vierailija
4/14 |
21.07.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sinun miehesi tehtävä on suojella Sinua ja lastanne parhaansa mukaan. Että Teillä kaikilla olisi mahdollisimman hyvä olla.

Miehesi puhukoon asiasta vanhempiensa kanssa.

Niin miehenikin puhui omie vanhempiensa kanssa ja vielä. vuosien jälkeen ollaan sovussa.

Vierailija
5/14 |
23.07.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

jopa useasti päivässä, varsinkin miehen äiti joka on aika yksinäinen.

myös vanhempani käyvät usein,ja me heillä.

en näe mitään pahaa siinä että käyvät,päinvastoin...

olen iloinen että käyvät ja pitävät seuraa esim. kun mies töissä!

Vierailija
6/14 |
24.07.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

joten ei pelkoa että vierailisivat turhan usein. Toisaalta aika harmikin, että asuvat niin kaukana. Omat vanhempani asuvat muutaman kilometrin päässä, mutta kunnioittavat rauhaamme sen verran, että en usko heidän ryntäilevän vierailulle täysin varoittamatta.



Muttamutta, oma äitini sen sijaan on kärsinyt tästä ongelmasta. Kun hän sai pikkuveljeni, hän sanoi, että isovanhemmat ramppasivat jatkuvasti katsomassa poikaa eikä hetken rauhaa saanut. Kaikista vaikeinta tässä oli se, että äitini koki, että vauva oli rauhaton ja NIMENOMAAN olisi tarvinut ainoastaan rauhaa ja oman perheen läheisyyttä eikä ylimääräisiä vieraita. Vaan kun yritti tästä sanoa isovanhemmille niin...



Lisäksi hän sanoi, että anoppi oli suorastaan loukkaantunut, jos tullessaan kyläilemään, vauva oli nukkumassa. " Miksi se aina pitää pistää nukkumaan silloin kun me tullaan käymään?" oli anoppi sanonut. Ikäänkuin äiti määräisi vauvan unirytmin!



Että kyllä nuo isovanhemmat ja anopit voivat olla vaikeita, mutta toivottavasti vaikeiden anoppien kanssa kamppailevat löytävät hyvän ratkaisun " ongelmaan" .

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/14 |
25.07.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Käyvät yleensä 2-3 kertaa vuodessa, yleensä lasten synttäreillä. Ikinä eivät ole tuleet ilman kutsua.



Joistakin tuo vierailutahti voisi tuntua tylyltä, itsestäni se on sopiva!



Itse käymme anoppilassa n. kerran kahdessa kuussa.

Vierailija
8/14 |
29.07.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Asumme noin kilsan päässä ja rouva pistäytyy herroineen tai ilman ainakin 3 kertaa viikossa. En enää keskeytä omia hommiani, vaan otan kälyn kyläilyn lapsien viihdytyksen kannalta. Saanpahan ainakin vartin tehdä hommiani ilman että joku roikkuu puntissa.



Keitän kahvit, jos itseäni huvittaa (tai jos mies kauniisti pyytää :-D). Jos olemme kohta lähdössÄ jonnekin, kerron heti että 10 min päästä meidän pitää olla autossa eli " viihdytäpä ipania että saan kassini pakattua" .



Muutaman kerran on käly suutahtanut, mutta on nyt oppinut ymmärtämään etten minä voi ohjelmoida elämääni hänen visiittien mukaan. Jos rouva ei soita ja kysy sopiiko tulla, tähän on tyytyminen.



Eilen hänen ukkonsa tuli yllätysvisiitille ja minun oli pakko kääntäÄ veistä haavassa. Kerroin että toinen sisko oli hoitanut lapsia sillä aikaa kun kävin aleostoksilla. Tähän vierailijasiskoon ei voi koskaan luottaa kun tarvitsisi apua.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/14 |
31.07.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eivät edes soita koskaan ja kysy mitä lapselle kuuluu. Meidän poika on ainoa lapsenlapsi. Toinen tulossa syksyllä, mutta tuskin tilanne muuttuu miksikään. Tulevat kyllä käymään jos kutsumme tarpeeksi ajoissa etukäteen. Ja sitten pitäisikin olla pöytä koreana herrasväkeä varten. Olisi ihanaa jos edes joskus poikkeaisivat vaan vaikka hetkeksi leikkimään pojan kanssa.



Vielä lapsemme ei tajua, että isovanhempia ei kiinnosta hänen asiansa pätkääkään. Nyt jo surettaa hetki, jolloin poika tilanteen tajuaa. Taisi tulla viestissä jo selväksi, että itse en välittäisi olla mokomien ihmisten kanssa missään tekemisissä, (miehellänikin heihin melko viileät välit) mutta lapsen/kohta lapsien takia haluaisin heitä tavata useammin. Haluaisin että lapsilla olisi lämpimät välit isovanhempiin.

Vierailija
10/14 |
03.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Anoppi asuu noin kolmen tunnin ajomatkan päässä, mutta tulee usein visiitille vain päivän-parin varoitusajalla. Ja hänen vierailunsa eivät ole päiväkäyntejä, vaan hän saattaa viipyä nelkein viikonkin! Meidän alle 40 neliön kaksio on kahdelle aika ahdas, saati sitten kun anoppi ja hänen miesystävänsä kuhertelevat vuodesohvalla olohuoneessa monta päivää..



Olen kyllä tolkuttanut miehelle, että inhoan yllärivierailuja, mutta viesti ei mene perille. Mies ei kehtaa sanoa omalle äidilleen ei, koska " pitäähän nyt sukulaiset ottaa kylään" . Ja tuo parin päivän varotusaika ei ole riittävä, jos vaikka juuri olisi tärkeä tentti tulossa, tai jonkun esseen deadline painaisi päälle.



Kun esikoinen syntyy joulukuussa, aion kyllä tiukentaa asennettani huomattavasti. Olen jo nyt ilmoittanut, että 2vk ennen laskettua aikaa ja 2vk vauvan syntymästä eteenpäin on rauhoitettu kokonaan meidän uudelle perheelle, vierailijoiden (=miehen sukulaisten) on ihan turha tunkea meille. Ei niissä päivävierailuissa olisi mitään vikaa, mutta kun ne ovat käytännössä vähän hankalia noin pitkän matkan päästä tuleville. Ja anoppi ei ole sitä tyyppiä, joka tajuaisi majoittua hotelliin.. Saa nähdä miten sana menee perille, mutta onneksi ovea ei ole pakko avata, kun on ovisilmä ;)



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/14 |
05.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mummo vaikuttaa hysteerisesti pelkäävän, että vauvamme alkaa vierastaa häntä. Asuu ihan hyvän matkan päässä ja kysyy aina milloin sopisi tulla parin vaihtoehdon kera, mutta miten niitä vierailuja saisi harvemmaksi? Nykyään mennään kerta/viikko, mutta kun vauva itkee nähdessään mummon, niin johan aletaan puhumaan 3krt/vko vierailuista tai vauvan hoitokeikoista mummolaan. Olen tähän asti muutenkin jättänyt vauvaamme muiden hoidettavaksi hyvin vähän, joten mummolaan hoidettavaksi vieminen ei todellakaan tunnu hyvältä ajatukselta vielä pienen vauvan kanssa.. Plaah, auttakaa miestä mäessä..

Vierailija
12/14 |
14.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja se saa aikaiseksi sen että minulla on jatkuvat stressin oireet päällä, päätä särkee, ahdistaa, korvissa humisee, vatsaa vääntää... asuvat 25km päässä mutta ei se estä tulemasta joka h..vetin päivä meille! meillä siis maatila ja anoppi vielä töissä siinä, appi jo eläkkeellä.. anopinkaan ei tarvitsisi töiden puolesta olla kuin joka toinen viikko navettahommissa mutta ei näytä pysyvän omalla tontillaan! ja minun sappeni kiehuu kohta liiaksi kun ei yhtään omaa rauhaa eikä reviiriä! asiasta on sanottu jo moneen kertaan mutta ei näytä toimivan kuin pari päivää kerrallan... minä en kohta enää jaksa!!!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/14 |
16.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

kun miehen vanhemmilla mökki meidän uuden omakotitalon rajanaapurina.. Pappa on kaiket päivät auttelemassa raksalla silloin kun siinä ovat. Onneksi eivät koko ajan mutta myös koputtamatta astuu vaan ovesta sisään jos ovet on päivälukossa. Yleensä 5 minuuttia ehtii olla kotona kun tullaan mieheltä kysymään et mitä aletaan tehdä, olisi se kiva ensin rauhottua töitä tulon jälkeen.. Mutta toisaalta lapsi tykkää ja pappa tykkää lapsesta, kai sitä jaksaa kun ovat vielä olemassa.. Ja kahvia keitän jos itse haluan, en aina automaattisesti. Omat vanhemmat taas ei käy kun ehkä kerran kolmessa kuussa ja pyytämällä.. Kaks ääripäätä :)



Sanna

Vierailija
14/14 |
16.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

eivät tee täysin ylläreitä eli soittavat kyllä ensin, että olisivat nyt kahden kilometrin päässä lähdössä: Mies ei kertaakaan sanonut, että nyt ei käy on iltapuuhat menossa jne. Ärsyttävää oli myös se, että alalla työskentelevä anoppi ei itse älynnyt, ettei nukkuma-aikaan voi tulla kylään. Tämä aika oli vain heille aina se paras..



(toisaalta anopilla ei ollut myöskään käsitys ns. normaaleista ruoka-ajoista, jotka mielestäni ovat ei-vuorotyöläisillä aika samat: jos menet kahdeksaan töihin tai kouluun syöt sitä ennen aamiaisen, mistä seuraa, että seuraava ruoka on 10-11, pienimmillä välipala noin 13-14 ja iltaruoka sitten kun tullaan kotiin 16-17: Anopille nämä ovat ihan utopististisia asioita!)



Välien välillä viilennyttyä käynnit ovat harvenneet ja sitten taas välillä tihentyneet. Nykyään appivanhemmat saattavat piipahtaa ilmoittamatta. Tavallaan tämä on ok, mutta itse pyrin rajoittamaan, että kerta viikossa anoppia riittää, jos tulee useimmin (saa tulla leikkimään lapsen kanssa, auttamaan pihatöissä jne), mutta itse en enää sitten seurustele suuremmin tai ala avautumaan meidän asioista.



Rajan vetäminen on aika vaikeaa, koska toisaalta on kiva nähdä ja samalla menee kyllä helposti ylikin eli anoppi alkaa elämään liikaa meidän elämää.



Äitini osaa häiriköidä samoin myös puhelimen välityksellä: molemmille olen osoittanut välillä hyvin nuivastikin, että nyt taas riittää, tauko on paikallaan