Viisaita sanoja eroaville/eronneille vanhemmille

Mä ylipäätään kehoittaisin miettimään niitä eroja tarkkaan. Useastikaan erosta ei tule mitään hyvää kenellekään, vaikkei monikaan sitä myönnä vaan suggestoi itseään siihen, että ero oli loistava ratkaisu. Kaikki suhteet arkipäiväistyy ja koko elämä menee niin vaikeaksi, jos lapsia pallotellaan paikasta toiseen ja sitten on näitä bonusvanhempia kuvioissa. Siinä saa ollakin rakkautta moninkertaisesti, jos kaiken sen vaikeuden on valmis kestämään ydinperheen helppouteen nähden.

Minä sanoisin, että kärvistelkää niissä liitoissanne, jos vaan pystytte. Erotkaa, kun lapset on aikuisia. Ei avioerosta useinkaan tule mitään hyvää lapsille. Yhden ainoan lasten edun mukaisen eron tiedän lähipiiristä ja lasten oireilu loppui eroon. Siinä tapauksessa perhe-elämä oli hirveää riitaa miehen juoppouden takia. Kaikissa muissa tapauksissa lapset on kärsinyt, vaikka kuinka vanhemmat lässyttää siitä, että "lasten etu on onnellinen äiti..." tai "lapsille ei ole hyvä elää kylmässä parisuhteessa..." Todellisuudessa mikä siitä suhteesta tekee kylmän? Kyllä lapset voi nähdä perheen, jossa vanhemmat on ihan tavallisia ja ystävällisiä toisilleen. Ei sen suurta tunnetta ja draamaa tarvi olla, jotta muodostavat tasapainoisen perhemallin.