Lue keskustelun säännöt.
Olemme nukkuneet mieheni kanssa kohta neljä vuotta eri huoneissa.
02.11.2013 |
Muutenkaan emme ole mikään pariskunta, vaan kaksi ihmistä jotka eivät voi sietää toisiaan mutta lasten takia, lasten takia... Miehen asuttama huone muistuttaa jonkun alkoholistluuserin asuntoa, ei siivoa siellä ikina ja huonekalut kaikki eriparia.Itse nukun olohuoneessa.
en kehtaa kutsua ketää kotiimme, en omia enkä lasten ystäviä.
Ei aavistustakaan miten tähän on tultu. En olisi ikinä uskonut.
Kommentit (20)
Jos minä vielä joskus päädyn parisuhteeseen, haluan nukkua yöni rauhassa. Jos mies kuorsaa, nukumme eri huoneissa. Jos ei kuorsaa, nukumme samassa huoneessa. Mä olen todella vittumainen akka, jos en saa nukkua öitäni rauhassa. Siinä ei paljon toisen viereen käpertymiset auta, jos jo nukkumaan mennessä tietää että valvoo koko yön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.11.2013 klo 19:56"]
Ei avioliitto sitä edellytä, onhan kylmiä liittoja joissa ei siedetä toisen läheisyyttä tai seksiä harrasteta mutta mikä sellainen liitto on, jotain muuta kuin rakkaussuhde ainakin. Yleensä jos toista rakastaa eikä inhota, on kiva käpertyä toisen kainaloon..ja pitää hyvänäkin, niin se vaan toimii, kyllä silloin haluaa nukkua yhdessä.
[/quote]
Läheisyys ja seksi ovat tärkeitä. Ei se, nukutaanko samassa vai eri huoneessa. Tai siis on tärkeätä nukkua eri huoneessa, jos samassa huoneessa nukkuminen häiritsee yöunia. Seksikin sujuu paljon paremmin, kun ei olla väsyneitä ja kärttyisiä.
Ei ole pidemmän päälle fiksua asettaa lasten tarpeita omien tarpeiden edelle. Teillä on kummallakin vain yksi elämä käytettävänä, eikä uhrautumisesta seuraa mitää palkintoa.
Ei se aina palvele lasten etua että vanhemmat on yhdessä. Jos teillä on ristiriitoja joita lapset joutuvat näkemään ja todistamaan on parempi että vaikka sinä otat rohkean askeleen pois tuosta tilanteesta. Kyllä lapsetkin tottuvat siihen että vanhemmat eroavat ja jatkavat elämäänsä. Sekin on ihan yhtälailla normaalia :)
Yritä jaksaa, omasta kokemuksesta tiedän että lähtemällä saatat saada koko elämällesi uuden suunnan ja voit nauttia lapsistasi vieläkin enemmän, kun sinulla on energiaa kaikkeen muuhunkin kun miehesi paskajuttujen vatvomiseen.
Voimia : )
Eivätköhän lapsetkin huomaa, miten huonosti menee ja jos ei kavereitakaan saa kotiin tuoda. Maanantaina ero vireille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä mies haluaa, että omat tarpeet asetetaan lasten edelle, vähänkö kyrsii. Esim. kun puhumme, niin jos lapsi keskeyttää, mies kääntyy kuuntelemaan lasta. Ei ap
[quote author="Vierailija" time="02.11.2013 klo 17:31"]
Meillä mies haluaa, että omat tarpeet asetetaan lasten edelle, vähänkö kyrsii. Esim. kun puhumme, niin jos lapsi keskeyttää, mies kääntyy kuuntelemaan lasta. Ei ap
[/quote]
Hei avaa mulle vähän tätä viestiä, en nyt oikein tajua, että kummin päin loppujen lopuks?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.11.2013 klo 17:36"]
[quote author="Vierailija" time="02.11.2013 klo 17:31"]
Meillä mies haluaa, että omat tarpeet asetetaan lasten edelle, vähänkö kyrsii. Esim. kun puhumme, niin jos lapsi keskeyttää, mies kääntyy kuuntelemaan lasta. Ei ap
[/quote]
Hei avaa mulle vähän tätä viestiä, en nyt oikein tajua, että kummin päin loppujen lopuks?
[/quote]
Sama juttu, ensin sanoo et aikuisten tarpeet asetetaan lapsen edelle. Sit kun keskustelu on aikuisten välillä menossa ja lapsi kysyy jotain, niin sit kuunnellaankin lasta ja asetetaan se edelle.. o_O
Minä olen nukkunut miehen kanssa eri huoneissa jo yli 15 vuotta. Silti olemme perhe, puhumme, rakastelemme, teemme yhdessä ruokaa jne. Ei erilliset makuuhuoneet tee ihmisistä jotenkin eripuraisia ihan yhtä vähän kuin yhteinen makuuhuone pelastaisi liittoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.11.2013 klo 18:33"]
Minä olen nukkunut miehen kanssa eri huoneissa jo yli 15 vuotta. Silti olemme perhe, puhumme, rakastelemme, teemme yhdessä ruokaa jne. Ei erilliset makuuhuoneet tee ihmisistä jotenkin eripuraisia ihan yhtä vähän kuin yhteinen makuuhuone pelastaisi liittoja.
[/quote]
Meilläkin nukutaan eri huoneissa, meillä molemmat kuorsaa, joten toinen aina kärsisi, jos olisimme samassa huoneessa... Lisäksi tyttäremme, 2,5v nukkuu makuuhuoneessamme, joka keskellä nukkuessaan häiritsisi yöuniamme. Joten minä nukun tytön kanssa makuuhuoneessamme, jolloin molemmat nukumme hyvät, täydet yöunet, lisäksi minä ja tyttö heräämme aikaisemmin, että ehdimme laittautua aamulla valmiiksi. Ja mies nukkuu vierashuoneessa tyytyväisenä, keskeytymättömät yöunet... Tällä tavoin avioliittomme toimii, kaikki saavat kunnon yöunet ja seksielämäkin toimii, kun ei tartte arpoa josko lapsi änkeis meidän sänkyyn---
[quote author="Vierailija" time="02.11.2013 klo 18:53"]
[quote author="Vierailija" time="02.11.2013 klo 18:33"]
Minä olen nukkunut miehen kanssa eri huoneissa jo yli 15 vuotta. Silti olemme perhe, puhumme, rakastelemme, teemme yhdessä ruokaa jne. Ei erilliset makuuhuoneet tee ihmisistä jotenkin eripuraisia ihan yhtä vähän kuin yhteinen makuuhuone pelastaisi liittoja.
[/quote]
Meilläkin nukutaan eri huoneissa, meillä molemmat kuorsaa, joten toinen aina kärsisi, jos olisimme samassa huoneessa... Lisäksi tyttäremme, 2,5v nukkuu makuuhuoneessamme, joka keskellä nukkuessaan häiritsisi yöuniamme. Joten minä nukun tytön kanssa makuuhuoneessamme, jolloin molemmat nukumme hyvät, täydet yöunet, lisäksi minä ja tyttö heräämme aikaisemmin, että ehdimme laittautua aamulla valmiiksi. Ja mies nukkuu vierashuoneessa tyytyväisenä, keskeytymättömät yöunet... Tällä tavoin avioliittomme toimii, kaikki saavat kunnon yöunet ja seksielämäkin toimii, kun ei tartte arpoa josko lapsi änkeis meidän sänkyyn---
[/quote]
Mutta pieni varoituksen sana kuitenkin; tuttavaperhe toimi täsmälleen samoin, lapsi valtasi miehen paikan parisängystä ja mies muuti patjalle työhuoneen lattialle. Siellä se tyttö nukkui vielä 13-vuotiaanakin kun mies sitten muutti ovesta ulos...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä pariskunnat yleensä nukkuu samassa sängyssä..toki jos on sairautta tai hillitöntä kuorsausta voi nukkua eri huoneissa mutta jos ei edes käydä yöjalassa toisen huoneessa eihän se ole mikään avioliitto tai rakkaussuhde. Yleensä jompikumpi lähtee jossain vaiheessa ja niinhän se pitääkin. Ei elämää kannata tuhlata tyhjään olemiseen, myöhemmin kaduttaa ja rankasti tuhlatut vuodet.
[quote author="Vierailija" time="02.11.2013 klo 18:57"]
[quote author="Vierailija" time="02.11.2013 klo 18:53"]
[quote author="Vierailija" time="02.11.2013 klo 18:33"]
Minä olen nukkunut miehen kanssa eri huoneissa jo yli 15 vuotta. Silti olemme perhe, puhumme, rakastelemme, teemme yhdessä ruokaa jne. Ei erilliset makuuhuoneet tee ihmisistä jotenkin eripuraisia ihan yhtä vähän kuin yhteinen makuuhuone pelastaisi liittoja.
[/quote]
Meilläkin nukutaan eri huoneissa, meillä molemmat kuorsaa, joten toinen aina kärsisi, jos olisimme samassa huoneessa... Lisäksi tyttäremme, 2,5v nukkuu makuuhuoneessamme, joka keskellä nukkuessaan häiritsisi yöuniamme. Joten minä nukun tytön kanssa makuuhuoneessamme, jolloin molemmat nukumme hyvät, täydet yöunet, lisäksi minä ja tyttö heräämme aikaisemmin, että ehdimme laittautua aamulla valmiiksi. Ja mies nukkuu vierashuoneessa tyytyväisenä, keskeytymättömät yöunet... Tällä tavoin avioliittomme toimii, kaikki saavat kunnon yöunet ja seksielämäkin toimii, kun ei tartte arpoa josko lapsi änkeis meidän sänkyyn---
[/quote]
Mutta pieni varoituksen sana kuitenkin; tuttavaperhe toimi täsmälleen samoin, lapsi valtasi miehen paikan parisängystä ja mies muuti patjalle työhuoneen lattialle. Siellä se tyttö nukkui vielä 13-vuotiaanakin kun mies sitten muutti ovesta ulos...
[/quote]
AHHAHHAHAAA!! AI että 13v:na nukkuis vielä äidin vieressä?? No ei tule tapahtumaan.. :D :D Sitä en takaa että mies pääsis takaisin makkariin nukkumaan, mutta en todellakaan aio antaa tytön nukkua teini-ikään asti vieressäni.. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.11.2013 klo 17:39"]
[quote author="Vierailija" time="02.11.2013 klo 17:36"]
[quote author="Vierailija" time="02.11.2013 klo 17:31"]
Meillä mies haluaa, että omat tarpeet asetetaan lasten edelle, vähänkö kyrsii. Esim. kun puhumme, niin jos lapsi keskeyttää, mies kääntyy kuuntelemaan lasta. Ei ap
[/quote]
Hei avaa mulle vähän tätä viestiä, en nyt oikein tajua, että kummin päin loppujen lopuks?
[/quote]
Sama juttu, ensin sanoo et aikuisten tarpeet asetetaan lapsen edelle. Sit kun keskustelu on aikuisten välillä menossa ja lapsi kysyy jotain, niin sit kuunnellaankin lasta ja asetetaan se edelle.. o_O
[/quote]
Oliko tämä siis ap?
Niin, meillä mies on antanut lasten tarpeiden tulla minun edelleni minusta vähän liikaa. Olen kyllä sanonut siitä, mutta ei näytä ymmärtävän, mitä tarkoitan. Koen, että kun mies sai lapset, hän sai mitä elämältä halusi (hyvä asia sinänsä tietysti) ja se on ihan sama, kuinka tyytyväinen mä oon.
Kun lapset oli syntyneet, mun mielestä meidän suhde huononi, miehestä se parani. No, onneksi ei siis ole jättämässä aikanaan.
Ei ap
onko tämä kertomus Tanjan, Anitan ja katoavan isähahmon elämästä.Yritä nainen nyt kerätä itsesi ja lopeta näiden lapsuutesi tarinoiden kirjoittelu toisten nimissä.Mene juttelemaan takaisin sinne mt-toimistoon.
[quote author="Vierailija" time="02.11.2013 klo 19:02"]
Kyllä pariskunnat yleensä nukkuu samassa sängyssä..toki jos on sairautta tai hillitöntä kuorsausta voi nukkua eri huoneissa mutta jos ei edes käydä yöjalassa toisen huoneessa eihän se ole mikään avioliitto tai rakkaussuhde. Yleensä jompikumpi lähtee jossain vaiheessa ja niinhän se pitääkin. Ei elämää kannata tuhlata tyhjään olemiseen, myöhemmin kaduttaa ja rankasti tuhlatut vuodet.
[/quote]
Miten niin avioliitto edellyttää yhteisen makuuhuoneen?
Ei avioliitto sitä edellytä, onhan kylmiä liittoja joissa ei siedetä toisen läheisyyttä tai seksiä harrasteta mutta mikä sellainen liitto on, jotain muuta kuin rakkaussuhde ainakin. Yleensä jos toista rakastaa eikä inhota, on kiva käpertyä toisen kainaloon..ja pitää hyvänäkin, niin se vaan toimii, kyllä silloin haluaa nukkua yhdessä.
Niin ei kyse ole erillisistä makuuhuoneista vaan siitä että koko liitto on kamala. emme pysty keskustelemaan mistään, ja myönnän toki että minussa on yhtälailla vikaa. mies syyllistää lapsilla koko ajan, voi itse tehdä ja olla tekemättä mitään, esim kaikki kotityöt ja vastuu lapsista 95% minulla mutta kun sanon etten jaksa enää (siis sanonut jo vuosia) alkaa syyllistäminen. olisi pitänyt erota jo silloin kun lapset olivat alle 3v..
ap
Niin ei kyse ole erillisistä makuuhuoneista vaan siitä että koko liitto on kamala. emme pysty keskustelemaan mistään, ja myönnän toki että minussa on yhtälailla vikaa. mies syyllistää lapsilla koko ajan, voi itse tehdä ja olla tekemättä mitään, esim kaikki kotityöt ja vastuu lapsista 95% minulla mutta kun sanon etten jaksa enää (siis sanonut jo vuosia) alkaa syyllistäminen. olisi pitänyt erota jo silloin kun lapset olivat alle 3v..
ap
pu