Miehen juominen

OT, jos nyt alatte yrittämään lasta, niin olet yltiöpositiivinen, että ehdit saamaan kesävauvan...

Lähinnä vaikuttaa siltä, ettei mies oikeasti halua sitoutua perhe-elämään...kaikki oireet ovat läsnä. Sinuna miettisin vielä lapsiasiaa, etenkin, kun olet itse taivutellut miehen ideaan.

Kuulostaa sille, että onkohan ihan oikea mies jonka kanssa perustaa perhettä kun ei edes vaikuta innostuneen asiasta vaan myötäilee sinua, jotta parisuhde kestäisi.

Olet jo 27-28v, silmät auki ja sellainen mies tilalle joka on sinun kanssasi yhdessä perustamassa perhettä :) Ei suurin murhe ole se että jäisit vauvan kanssa yksin, vaan tukea tarvitaan jo siinä yrittämisvaiheessa ja raskauden aikanakin.

tuon ekan kappaleen perusteella sanoisin että ap haluaa perinteisen elämän mutta jatkon perusteella mies ei halua samaa. miksi taivuttelit häntä lapsen hankkimiseen jollei hän sitä halunnut itse?

Jos miehen juominen häiritsee sua nyt, miten paljon se sitten häiritsee kun teillä on pieni vauva? Luuletko, että mies lopettaa ryyppämisen tai jättää kaveriporukkansa tultuaan isäksi? Näitä asioita sun kannatta pohtia kunnolla. Yleensä se alkoholin käyttö/sietokyky lisääntyy vuosien myötä, valitettavasti.

Miten voit luottaa mieheen, joka haluaa juopotella joka viikonloppu kavereiden kanssa? Entä jos tulee joku hätä, ja pitää esim. viedä vauvaa lääkäriin vaikka lauantai-iltana? Kaikkea tällasta pitäis ajatella etukäteen.

Minulla oli vastaava tilanne, joka päättyi vauvan jälkeen avioeroon...kun se mies ei sitten oikeasti halunnut sitä elämää mitä minä halusin. En ole vaatinut edes elatusmaksuja koska tajusin että se ei ollut hänen valintansa vaan myötäili vain lopulta, vaikka alussa sanoi ettei halua lasta. Jankutin pitkään ja tässä sitä ollaan :D

Minulla siis on onneksi hyvä työ, jota voin tehdä etänä ja nyt tapailen kiinnostavaa miestäkin pari vuotta eron jälkeen.

ÄLÄ TEE LASTA! Nyt oikeasti järki käteen. Sä tiedät että miehelläsi on alkoholiongelma, ja olet suunnittelemassa pientä lasta siihen? Miksi? Haluat pilata ihan tietoisesti oman ja viattoman lapsen elämän? Sun täytyy olla päästäsi vialla. Avaa hyvä ihminen nyt silmäsi ja ehkäise, sä et todellakaan halua juoppoa miestä ja isää lapsellesi. Etkö ymmärrä minkä hirveän teon olet tulevalle lapsellesi tekemässä?

Ensin mies raittiiksi, vähintään vuosi pitää olla raitis ennen kuin edes HARKITSEE lapsen hankintaa sen kanssa, jos kerran noin selkeä alkoholiongelma on nyt jo. Eikä muutenkaan vaikuta miltään unelmamieheltä. Mitä tukea ja osallistumista luulet tuollaiselta mieheltä saavasi raskausaikana ja varsinkin pienen vauvan kanssa? Että ne kaverit yhtäkkiä unohtuukin kun se oma rääkyvä kakara ja itkevä muija onkin niin paljon tärkeämpiä?

Olet tekemässä elämäsi suurinta erehdystä. Voit vielä perua sen. Tee se oman tulevaisuutesi, mutta ennen kaikkea syntymättömän lapsesi takia.

No jos haluat vaikean parisuhteen ja siinä ohessa käytännössä yksinhuoltajuuden ja sitten konkreettisen yksinhuoltajuuden ilman parisuhdetta, niin onnea vaan yritykselle.

t. saman kokenut nyt jo aikuisen lapsen äiti

Ikävä olla negative Nancy, mutta pakko on tähän sanoa, että jätä se mies ja etsi joku toinen. Tai ainakaan älä hanki lapsia tuohon kuvioon!

Oman isäni alkoholismi alkoi juuri samalla tavalla jo parikymppisenä. Nuorena tuli isäksi, mutta alkoholinkäyttö silti vain paheni vuosi vuodelta. Oli hyvä isä, silloin kun ei juonut, mutta ei siihen montaa vuotta mennyt, että joi jo koko ajan. Oli rattijuoppouksia, työpaikasta sai kenkää, avioero tuli. Olutta kului koko ajan enemmän, ja viisikymppisenä kuolikin sitten jo maksan pettämiseen.

Tällä kokemuksella on siis pakko sanoa kaikille, että jos on pienikin epäily, että miehellä voisi olla alkoholiongelmaa, niin missään tapauksessa ei saa hankkia lapsia. Jo pienikin alkoholiongelma luo lapselle todella turvattoman tunteen, ja alkoholiongelmat ei yleensä pysy pieninä. Ne eskaloituu verrattain nopeasti. Sanoisin, että jos miehesi ei ihan itse huomaa ongelmaansa ja päätä lopettaa, niin 15 vuoden kuluttua hänkin on jo täysi juoppo. Ei ole mitään, mitä sinä tai hänen äitinsä, tai teidän lapsenne voi asialle tehdä. :(

Ehkäisy takaisin, ASAP!

Kyllähän tuo alkoholin käyttä on aika rajua, varsinkin tuo lauantain määrä, etenkin jos se tapahtuu joka viikko. Kohtuukäytän rajathan ovat mihillä 7 annosta päivässä ja 24 annosta viikossa.

Ja jos mies on tuossa jamassa alle kolmikymppisenä, niin miten asiat on nelikymppisenä? Usein juominen tuppaa vanhetessa vielä lisääntymään ja kääntyy laskuun vasta kun alkaa vanhuus kolottaa, jos ei kuole ennen sitä.

Mielestäni sinun on syytä ilmaista huolesi, mutta et sinä voi toista pakottaa raittiiksi tai kohtuu käyttäjäksi, voit vain pyytää sitä ja toivoa että toisella on motivaatio siihen.

Komppaan edellisiä, ei varmaan olisi kiva olla kotona vauvan kanssa kun toinen on viikonloput humalassa joko kotona tai muualla, aika kuvottavaa. Ei se ole oikein mukavaa perhe-elämää sellainen. Sinä sitten yksin hoitelisit lasta kun yksi ei kestä luultavasti edes itkua vaan häipyy kavereiden seuraan. Kannattaa nyt vakavasti ajatella, ei se juominen lapsen tuloon lopu. Ei olisi tuollaiseen elämään mukava vauvan tulla. Tosi fiksusti että ajattelet asiaa nyt etkä sitten kun se on myöhäistä, minulle kävi juuri niin. Erohan siitä tuli ja äkkiä koska en sitä men oa voinut lapsen takiakaan jäädä katsomaan enkä itseni. Myöhemmin sitten löytyi ihana mies joka välittikin minusta ja lapsesta enemmän kuin kavereista ja viinasta, sillä tiellä edelleen, lapsikin jo aikuinen.

No kahden pikkulapsen nelikymppisenä isänä sanoisin, ettei maailma nyt noin mustavalkoinen ole, kuin mitä tuossa yllä annetaan ymmärtää.

Ihan kohtuullisen normaalilta suomalaisen kolmekymppisen lapsettoman miehen juomatavoilta nuo vaikuttavat, ei siitä sinänsä kannata huolestua.

Itse join kolmekymppisenä varmaan enemmänkin viikonloppuisin, mutta se kyllä loppui siinä mittakaavassa jo nykyisen vaimoni tullessa kuvioihin.

Toki join satunnaisesti myös noitakin määriä.

Lasten tultua kuvaan mukaan, nuo kavereiden kanssa ryyppäämiset ovat vähentyneet aika minimiin - kolme, neljä kertaa vuodessa tulee vedettyä kunnolla lanttu jumiin ja sekin etupäässä jossain muualla kuin kotioloissa.

Enemmän olisin sinun tapauksessasi huolissani siitä, että mies olisi yhteiselle lomamatkallenne vetämässä jotain kavereitaan mukaan - mikä on siis sitoutumisen aste?

Tai jos epäilet, ettei miestä oikeasti kiinnosta perustaa perhettä, niin mieti vielä.

Itselläni oli ainakin aikanaan ihan rehti vauvakuume ja halusin saada oman perheen, vaimon ja lapset.

[quote author="Vierailija" time="30.10.2013 klo 15:51"]

No kahden pikkulapsen nelikymppisenä isänä sanoisin, ettei maailma nyt noin mustavalkoinen ole, kuin mitä tuossa yllä annetaan ymmärtää.

Ihan kohtuullisen normaalilta suomalaisen kolmekymppisen lapsettoman miehen juomatavoilta nuo vaikuttavat, ei siitä sinänsä kannata huolestua.

Itse join kolmekymppisenä varmaan enemmänkin viikonloppuisin, mutta se kyllä loppui siinä mittakaavassa jo nykyisen vaimoni tullessa kuvioihin.

Toki join satunnaisesti myös noitakin määriä.

Lasten tultua kuvaan mukaan, nuo kavereiden kanssa ryyppäämiset ovat vähentyneet aika minimiin - kolme, neljä kertaa vuodessa tulee vedettyä kunnolla lanttu jumiin ja sekin etupäässä jossain muualla kuin kotioloissa.

Enemmän olisin sinun tapauksessasi huolissani siitä, että mies olisi yhteiselle lomamatkallenne vetämässä jotain kavereitaan mukaan - mikä on siis sitoutumisen aste?

Tai jos epäilet, ettei miestä oikeasti kiinnosta perustaa perhettä, niin mieti vielä.

Itselläni oli ainakin aikanaan ihan rehti vauvakuume ja halusin saada oman perheen, vaimon ja lapset.

[/quote]

Kyllä vaan tuo touhu aika dokulta vaikuttaa, jos he kerran seurustelevat. Se olisi eri asia jos tuo mies olisi sinkku ja ryyppäisi menemään mutta jos parisuhteessakin ollessa pitäisi ottaa 2 päivää viikosta viinaa niin kyllä se on ONGELMA ja sitä se tulee olemaan jatkossakin. Harva lopettaa viinan juontia isäksi tullessa, päinvastoin..sittenhän on hyvä syy ryypätä ja nollata aivoja kun vauvan kanssa on niin rankkaa ja tarvitsee vähän väliä poikien lomia ja reissuja..joten ÄLÄ HANKI tuollaisen kanssa lasta!! Tai olet ennenpitkää yksinhuoltaja. Voit löytää taatusti paremmankin miehen...Nyt järki käteen..sitten on ihan turha lapsen synnyttyä valittaa täällä av-palstalla kun mies ei ole teidän kanssanne kun vauva on syntynyt ja sama meno jatkuu. USKO...tuollaiset miehet eivät muutu, odottele ainakin vuosipari ja katso muuttuuko tilanne jos välttämättä tuon miehen kanssa haluat olla.

Mieti nyt hetki ihan tosissasi, mitä sinulle merkitsee "menee hyvin" tässä parisuhteessa! Ei ole riitoja - no eipä ole, kun sinä seuraat sivusta miehen juomista muiden jätkien kanssa, eikä rahan- ja ajankäyttökään aiheuta erimielisyyksiä.

Mutta ajattele tilannetta, kun teillä olisi lapsi. Edelleen mies kävisi juomassa jätkien kanssa .... Olisiko se sinun mielestäsi edelleen hyvä? Älä edes uneksi, että mies lopettaisi juomisen sitten kun lapsi syntyisi. Voit luottaa meihin kokeneempiin mammoihin siinä asiassa, että niin ei tule käymään vaikka mitä lupaisi. Vai miksi sinä luulet niin kovin monen elävän juopon kanssa? Ei, ne ei olleet sellaisia vielä silloin suhteen alussa.

[quote author="Vierailija" time="30.10.2013 klo 11:12"]

Yleensä suunnitelmissa juoda esim. lauantai, mut sitten hän keksii myös perjantaille jonkun pienemmän menon jossa juo esim. 6 annosta. Ja seuraavana päivänä sitten se varsinainen känni, ehkä n. 15-18 annosta. Sitten sunnuntai menee nukkuessa ja maanantai pinna kireällä kun ei meinaa jaksaa. Suolistokin menee aina sekaisin ja hän kärsii närästyksestä. Kuulemma ruoka aiheuttaa tämän, vaikka se on ihan selkeästi se alkoholi. 

Suurin syy juomiselle tuntuu olevan hänen kaverinsa. Hänellä ei ole sellaista selkeää kaveriporukkaa, vaan hän näkee eri ihmisiä yksitellen/parin hengen porukoissa eri v-loppuina. Ja jokaisen kanssa pitää siis nauttia alkoholia "kun harvemmin sitäkin ihmistä näkee".

[/quote]

Huomaatko, että te ette yleensä edes suunnittele viikonlopuiksi mitään muuta ohjelmaa kuin juomisen? Ja juoppo syyttää lähes poikkeuksetta juomisesta muita. On se nalkuttava akka, rankka työ, huutavat lapset, kaverit. Kuitenkin jokainen ihan itse päättää, millaisessa kaveripiirissä aikaansa viettää ja kuinka paljon juo.

Mieheni on aika menevää sorttia ja mää enemmänkin koti-ihminen. Jos tehdään paljon viikonloppusuunnitelmia, ollaan siinä pisteessä että minä stressaannun. Olen kuitenkin asiakaspalvelutyössä viikot, joten mun oma nollaustyyli työlle on se, että olen v-loput kotona rauhassa ilman sen suurempia menoja. Onhan meillä joskus kylpyläviikonloppuja ja joinain v-loppuina kun ollaan molemmat kotona niin kattellaan leffoja ja syödään dippikasviksia yms. Mut sitten on taas näitä v-loppuja kun mennään laivalle. Näitä ollut nyt jo 3 kpl tänä syksynä ja siellä vasta alkoholi maistuukin ja rahaa palaa. Sitten miehellä menee yksi v-loppu kuukaudesta työmatkalla toisella paikkakunnalla satojen kilsojen päässä, jossa on suurin osa hänen kavereistaan. Nyt on tietenkin positiivista se, että sain miehen ottamaan vuoden jäsenyyden salille, jossa minä käyn. On edes jotain yhteistä harrastusta. 

Ehdotin jo miehelle, että voisi nyt pitää tipattoman tammikuun. Viime vuonna hän vain pilkkasi koko juttua, että se on sellasille örveltäjäjunteille, jotka ei pysty olemaan ilman alkoholia. Noh, nyt kun näkee, että eräs ei ole ollut kokonaista kuukautta juomatta, niin voisi hän sitä vaikka kokeillakin ja liittyä näihin "juntteihin" mukaan. 

Mun mies on kuitenkin ainutlaatuinen siinä suhteessa, että hän kohtelee mua hyvin, kunnioittaa (ei ole yhtään esim. sovinisti) ja tekee yhtälailla kotitöitä kuin minäkin. Vaikea olisi siis löytää samanlaista uutta miestä, joka nyt vain käyttäisi sitä alkoholia vähemmän :/. 

ap