Lue keskustelun säännöt.
Mitä mieltä vanhemmista, jotka riitelevät lastensa kuullen?
Kommentit (57)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietty on ihan normaalia. Lapsi oppii, etta kyllä vihankin tunteen saa näyttää. Hyödyllistä olisi, jos lapsi näkisi myös sitten sopimisen. Anteeksipyynnöt ja halauksen tms.
Pakotetun anteeksipyynnön, myrskyisän ilmapiirin ja pakotetun illallisen ravintolassa sopimisen kunniaksi tällä pahalla ilmapiirillä höystettynä? Sen jälkeen, kun lapset ovat joutuneet kuuntelemaan riitelyä monta tuntia? Ei mene läpi. Anteeksiantamatonta.
Ei kannata yleistää niitä omia lapsuudentraumoja koskemaan kaikkia riitatilanteita. Se on ikävää, että sinulla on myrkyllinen ilmapiiri kodissasi. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikissa kodeissa riitely olisi haitallista ja sopiminen pakotettua jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomalainen kulttuuri jossa tunteita ei saa näyttää...
Miettikääpä, kun esim. Italian av:lla joku sanoisi, että riitely on anteeksiantamatonta. Hänet varmaan naurettaisiin pihalle keskustelusta :D
Jos riitely on sanallista ja silloin tällöin tapahtuvaa. Ja lapset näkevät ,että vanhemmat hyväksyy toisensa sellaisenaan. On ihan terveellistä nähdä normielämää. Enpä usko, että riitelemättömiä ihmisiä on olemassakaan.
Vanhempien kannattaa riidellä lasten edessä rakentavasti ja ilmaista myös riidan yhteydessä tunteitaan. Sitten on tärkeää myös pyytää anteeksi. Lapset eivät opi muuten rakentavan riitelyn mallia, ja se voi olla aika ongelmallista heille myöhemmin. On tärkeää oppia, että riitoja tulee, ihmiset voivat olla eri mieltä ja sitten sovitaan.
Toista ei kuitenkaan pidä haukkua, kova huuto ei ole hyväksi, eikä tietenkään minkäänlainen väkivaltaisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun anoppi väittää ettei koskaan ole riidellyt appiukon kanssa. Eikä olekaan, koska appiukko tekee kaiken, mitä anoppi käskee. Tosin juo meillä aina salaa lasten kanssa kahvimukista limpparia, koska anopin mukaan " Pertti ei voi juoda limpparia kun siinä on niin paljon sokeria". Ostan nykyään appiukolle aina oman pepsin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riita = Erimielisyys, joka nostattaa tunteita ja aiheuttaa pahaa mieltä. Sovitaan neuvottelemalla ja pyydetään tarvittaessa anteeksi.
Väkivalta = Esim. toisen haukkuminen, mitätöinti, kyseenalaistaminen, naljailu, rajoittaminen, tavaroiden heittely, uhkailu, kova huutaminen, lyöminen, potkiminen jne...
Riitojen näkemisestä on lapsella hyötyä, väkivallan näkemisestä haittaa. Jotta voi oppia kestämään ja käsittelemään ristiriitoja rakentavasti, on opittava riitelemään kotona rakentavasti. Silloin ei tarvitse olla ahdistunut elämässä väistämättä eteen tulevien erimielisyyksien edessä, eikä myöskään äärimmäisissä tilanteissa lipsahtaa väkivallan puolelle, kun ei osaa toimia paremmin.
Voiko vastata vaikka miul ei oo lapsia enkä halua hankkia niitä? :D Miust suhteissa o iha normaalia riidellä aina silloin tällöin. Mut kyl asioista pitäisi pystyä keskustelemaan asiallisesti ja rauhallisesti. Miust lapsen ei tarvitse kuunella riitelyä. Jos on ihan pakko riidellä, niin sit niin, että lapsi ei kuule. :) M25
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No se riippuu 100% siitä mistä riidellään ja miten riidellään. Lapsen on hyvä nähdä sekin, että voidaan riidellä ja silti rakkaus ja turvallisuus säilyy. Onhan se ihan posketon malli lapselle ettei kotona koskaan riidellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi?
Lapset traumatisoituvat.
Tämä on taas, kun jokainen käsittää sen riidan omalla tavallaan. Kun jollekin se tarkoittaa pää punaisena karjumista ja tavaroiden viskelyä, jollekin taas kireämpää äänensävyyn asioiden selvittelyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulee mieleen yksi blogisti-perhe, jota jouduin sivuta seuraamaan. Rouva naputti aggresti aina kun näin. Sitten instassa on keskenkasvuisia suutelukuvia. Ei nuo kuvat, noiden lasten pahoinvointia helpota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi?
Lapset traumatisoituvat.
Kaikista traumaattisinta omassa lapsuudessani oli se, kun vanhemmat riitelivät "salaa" omassa huoneessaan ja yrittivät esittää että kaikki on hyvin. Opin sen että riidoista ei kysytä tai puhuta vaan esitetään että kaikki on hyvin. Joka riidan jälkeen pelkäsin että vanhemmat eroavat mutta en voinut kysyä heiltä asiasta koska piilottelu viesti selkeästi että tämä on salaista ja vakavaa eikä lasten kuulu siitä teitää.
Itse riitelen välillä lasteni edessä mieheni kanssa. Aina myös puhutaan asioista lasten kanssa ja tehdään selväksi, että vaikka toista rakastaa tosi paljon niin joskus menee hermot ja se on ihan ok kunhan ei ole tahallaan ilkeä ja muistaa aina sopia riidan ja pyytää anteeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riidellä ei tarvi koskaan, jos osaa keskustella asioista sivistyneesti. Huutaminen ym. on typerää ja haitallista, eikä edistä asiaa ollenkaan. Lastensa kuullen riitelevät (eli huutavat) vanhemmat ovat itsekeskeisiä kusipäitä. Lapsen ei kuulu todistaa väkivaltaa (kyllä, huutaminen, kiroilu ja nimittely on myös väkivaltaa), varsinkaan vanhempiensa välistä. Lapsi ei osaa käsitellä niitä tunteita ja asioita, joita aikuiset riidoissaan käsittelevät.
Kyllä, omat vanhempani riitelivät huutaen ja nimitellen, niin että heidät kuulin ja näin, silloinkin kun minulla oli kaveri kylässä. Ikää 9 v. Oli siinä kaverillakin kiusallista. Ihan maistereita ovat molemmat vanhempani, onneksi erosivat jo aikoja sitten, mutta kyllä siitä riitojen todistamisesta jäljet jäi.
Vierailija kirjoitti:
Riidellä ei tarvi koskaan, jos osaa keskustella asioista sivistyneesti. Huutaminen ym. on typerää ja haitallista, eikä edistä asiaa ollenkaan. Lastensa kuullen riitelevät (eli huutavat) vanhemmat ovat itsekeskeisiä kusipäitä. Lapsen ei kuulu todistaa väkivaltaa (kyllä, huutaminen, kiroilu ja nimittely on myös väkivaltaa), varsinkaan vanhempiensa välistä. Lapsi ei osaa käsitellä niitä tunteita ja asioita, joita aikuiset riidoissaan käsittelevät.
Kyllä, omat vanhempani riitelivät huutaen ja nimitellen, niin että heidät kuulin ja näin, silloinkin kun minulla oli kaveri kylässä. Ikää 9 v. Oli siinä kaverillakin kiusallista. Ihan maistereita ovat molemmat vanhempani, onneksi erosivat jo aikoja sitten, mutta kyllä siitä riitojen todistamisesta jäljet jäi.
No, meillä esimerkiksi riita ei tarkoita nimittelyä eikä huutamista. Asioista puhutaan kireämpään äänensävyyn.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riidellä ei tarvi koskaan, jos osaa keskustella asioista sivistyneesti. Huutaminen ym. on typerää ja haitallista, eikä edistä asiaa ollenkaan. Lastensa kuullen riitelevät (eli huutavat) vanhemmat ovat itsekeskeisiä kusipäitä. Lapsen ei kuulu todistaa väkivaltaa (kyllä, huutaminen, kiroilu ja nimittely on myös väkivaltaa), varsinkaan vanhempiensa välistä. Lapsi ei osaa käsitellä niitä tunteita ja asioita, joita aikuiset riidoissaan käsittelevät.
Kyllä, omat vanhempani riitelivät huutaen ja nimitellen, niin että heidät kuulin ja näin, silloinkin kun minulla oli kaveri kylässä. Ikää 9 v. Oli siinä kaverillakin kiusallista. Ihan maistereita ovat molemmat vanhempani, onneksi erosivat jo aikoja sitten, mutta kyllä siitä riitojen todistamisesta jäljet jäi.
No, meillä esimerkiksi riita ei tarkoita nimittelyä eikä huutamista. Asioista puhutaan kireämpään äänensävyyn.
Joo. Tarviiko se tehdä lasten kuullen? Jos ei pysty normaalisti asioista juttelemaan, voi olla näyttämättä lapselleen huonoa esimerkkiä ja kireillä ihan vain asianomaisten kesken. Lapsi kyllä tajuaa, että nyt ei äitillä ja isillä mene asiat hyvin.
Omassa lapsuudessa vanhempien riidat ei jäänyt traumoiksi minulle, osasivat riidellä ihan "asiallisesti" :D minulla ja miehelläni ei ole riitoja ollut enkä keksi mistä asiasta edes saisimme riitaa, joten omat lapset ei ole ainakaan meidän vanhempien riitoja nähnyt.
Vierailija kirjoitti:
Omassa lapsuudessa vanhempien riidat ei jäänyt traumoiksi minulle, osasivat riidellä ihan "asiallisesti" :D minulla ja miehelläni ei ole riitoja ollut enkä keksi mistä asiasta edes saisimme riitaa, joten omat lapset ei ole ainakaan meidän vanhempien riitoja nähnyt.
Kaikessa aina samaa mieltä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietty on ihan normaalia. Lapsi oppii, etta kyllä vihankin tunteen saa näyttää. Hyödyllistä olisi, jos lapsi näkisi myös sitten sopimisen. Anteeksipyynnöt ja halauksen tms.
Pakotetun anteeksipyynnön, myrskyisän ilmapiirin ja pakotetun illallisen ravintolassa sopimisen kunniaksi tällä pahalla ilmapiirillä höystettynä? Sen jälkeen, kun lapset ovat joutuneet kuuntelemaan riitelyä monta tuntia? Ei mene läpi. Anteeksiantamatonta.
Ei kannata yleistää niitä omia lapsuudentraumoja koskemaan kaikkia riitatilanteita. Se on ikävää, että sinulla on myrkyllinen ilmapiiri kodissasi. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikissa kodeissa riitely olisi haitallista ja sopiminen pakotettua jne.
Meillä on ihana ilmapiiri. Mutta olen kokenut tuon, mistä puhuin.
Ihan normaalia. Kyllä lapsen olisi syytä nähdä kotona, että voidaan riidellä, mutta sen jälkeen sovitaan ja rakastetaan toista edelleen.
Omat vanhemmat eivät koskaan riidelleet lasten nähden, mutta tunnelma saattoi muuten olla välillä aika jäätävä. Jouduinkin sitten aikuisena opettelemaan tunneilmaisua ja omien tunteiden käsittelyä psykoterapiassa.