Lue keskustelun säännöt.
Mitä "muka-kivoja" asioita tiedät, jotka koet käytännössä tylsiksi tai epämukaviksi
Mä aloitan: Leffassa käynti. Aina ajattelen, miten ihana olisi istua herkuttelemassa ja katsomassa uutta leffaa. Käytännössä ne äänitehosteet on aivan liian kovalla, jopa tulpat päässä. Ihmiset puhuu, rapistelee tai maiskuttaa. Jostain syystä ne paremmatkin istuimet on epämukavia. Hinta on kova, enkä ikinä koe oloani hyväksi leffassa käynnin jälkeen.
Toinen on aamupala sängyssä. Hirveintä koskaan, kun joku herättää syntymäpäivänä ja tuo tarjottimella kahvit ja kroissantit sänkyyn. En edes tiedä mistä aloittaisin valitusvirteni tän asian kohdalla. Muruista, joita löytyy lopulta koko sängystä? Kahvikupista, joka ei oikein mahdu minnekään, ja keikkuu epävakaasti sylissä olevalla tarjottimella? Asennosta, joka on jotain istuvan ja makaavan välillä, eikä sovellu syömiseen mitenkään? Vai kenties siitä tosiasiasta, että en halua tunkea suuhuni pullaa heti saatuani silmät auki, vaan herätä ensin. Silti tämä tuntuu ajatuksena niin kivalta, mutta ei vain toimi.
Kommentit (845)
Kaikki juhlat ja illanistujaiset. Ensin tuskaisena pitää yrittää löytää hyvä lahja tai vieminen ja yrittää arvioida miten tulee pukeutua, ehkä käydä ostamassa uusia vaatteita. Päivällä menee aikaa laittautumiseen. Juhlissa pitää emännän mieliksi syödä ja kehua ruokaa josta ei tykkää sekä jutella sellaisten ihmisten kanssa joiden seurassa ei haluaisi olla. Päivän paras hetki on kun keksii tekosyyn jonka varjolla voi lähteä kotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Punttisalilla kuntoilu. Sali täpötäynnä ähkiviä elämäntapabodareita ja peilin edessä itseään kuvaavia instabeibejä. Paljon kivempi on mennä juoksulenkille yksin metsäpolulle tai vaikka tehdä kuntopiiriä kotona.
Niin samaa mieltä! Ja toinen vastaava on ryhmäliikunta. Kerran käynyt ja jäi viimeiseksi kerraksi. Jumppailen paljon mieluummin yksin omassa rauhassa kotona.
Kävin kerran tosi raskaassa kuntopiirissä. Tykkään hirveästi sellaisesta liikunnasta ja olen sitä harrastanut paljon. Kuitenkin kotona yksin. Valitsin paikan ihan salin perältä, jotta saisin kaikessa rauhassa kuntoilla. Oli jumppa jo aika lopussa ja tehtiin sellaista liikettä, jossa lakkuasennossa koskettiin välillä varpaita ja sitten palattiin lankkuun. Minulla hiki valui nenän päästä ja pinnistelin, että jaksan loppuun. Siinä asentokin hieman lässähti varmasti. Jumpan vetäjä tuli viereen ja alkoi moittia, että teen liikkeen väärin. Ja ei sen tuolta kuulu näyttää. Alkoi sitten korjata asentoani muiden kääntyessä tuijottamaan.
Viimeiseksi jäi se kerta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Trooppiset lomakohteet. Kuvissa nättejä, joo, mutta käytännössä se helvetillinen kuumuus tekee lomasta nauttimisen mahdottomaksi, kun ilmastoitu hotellihuone on ainoa paikka, missä on hyvä olla. Näiden maiden muista ongelmista nyt puhumattakaan.
Mitähän he*vettiä nyt taas? :D
Trooppiseen kohteeseen mennään juurikin sen lämmön vuoksi, voi kerrankin lämpöisellä biitsillä nauttia kylmää kaljaa jne.
Ehkä sinun kannattaisi suunnata reissusi enemmänkin pohjoiseen, jos palella haluat.
Keskusteluketjun lukeminen kun aiheena on omista ”omituisuuksista” avautuminen. Ensin kaikki alkaa hyvin, moni kommentti antaa mielenkiintoista näkymää kanssaihmisten erilaisiin tapoihin nähdä ja kokea. Mutta sitten ilmestyvät trollit tai ne, jotka eivät aidosti kestä sitä että ihmiset ovat erilaisia kuin hän itse. Viis ketjun aiheesta, MINÄ MINÄ MINÄ.
Sup-lautailu. Ihan järkyttävän tylsää.
Kaikki opiskelujen ja työpaikkojen virkistyspäivien ja koulutusten hassunhauskat ryhmäytymisleikit. Niissä ryhmäytyminen taitaa perustua lähinnä yhteiseen kärsimykseen.
Yliopiston tutorleirin iltapalalla halusin lähinnä kuolla leikittyäni ryhmäytymisleikkejä koko päivän ja kuuntelin sivukorvalla kun toisen alan opiskelijat puivat päivää ja niiden mielestä leikit olivat "ihanaa itsereflektiota ja viestintätaitojen parannusta". Minun ainoa itsereflektioni oli, että tähän typerään lässytykseen tuhlaantui kaksi päivää elämästäni.
Ne itse tutorhommat oli sitten kivoja ja pärjäsin oikein hyvin ilman näitä leirin ryhmäleikkien "oppeja". Fuksiparkojani en pakottanut minkäänlaiseen itsereflektioon ja oikein hyvin ryhmäytyivät. Tulevaisuudessa minuun taitaa iskeä aina akuutti migreeni tai ruokamyrkytys "virkistyspäivien" kohdalla...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kampaajalla käynti. Monet naiset pitävät sitä hemmotteluhoitona, minä en. Tuoli on todella epämukava, viitta hiostaa. Paksu pitkä tukka, värjäys kestää ikuisuuden. Salongissa on kova melu, föönit huutavat ja taustalla huonoista pikkukaiuttimista kaupallisen radiokanavan sitämätöntä lätinää ja mainosvirtaa. Pesupaikalla saa katsoa pölyisiä ilmastointiputkia puoli tuntia kivun yltyessä niskassa. Kampaamossa parasta on lopputulos.
Sama juttu kauneushoitolan hemmotteluhoidot. Britsi on epämukava. Taustalla sietämätöntä panhuilumusiikkia ryyditettynä kiinalaisella viululla ja meren kohinalla. Hoitaja hinkkaa naamaan rasvan toisensa jälkeen ja samalla moittii asiakasta siitä, kun ei ole kuorittu ja käytetty seerumia ja siitä, ettei asiakas joka aamu puhdista ihoaan. Välillä hoitaja jättää aineen vaikuttamaan naamalle ja häviää paikalta, jolloin asiakas makaa pumpulilaput silmillä eikä tiedä, paljonko aikaa on kulunut ja montako panhuilukappaletta vielä pitää kestää, ennen kuin hoito jatkuu. Hoidon jälkeen mustapäät ovat poissa ja iho on ihanan siisti. Viikon päästä mustapäät ovat palanneet ja 150 euron hoidon vaikutusta ei enää näy.
Onko mieleesi juolahtanut, ettei kosmetologi lämpimikseen suosittele säännöllistä ihon kuorintaa ja aamupuhdistusta? Kuorinta poistaa ihon pinnasta kuollutta ihosolukkoa, joka jää huokosen päälle tulpaksi, ihon alta tuleva tali jää tulppaan jumiin ja tummuu ulkopuolelta tulevan lian vuoksi mustapääksi. Seerumi taas parantaa ihon kosteustasapainoa, jolloin ihon ei tarvitse ryhtyä talin liikatuotantoon pitääkseen ihon pinta kosteutettuna. Ja aamupuhdistus pesee kasvoilta yön aikana kasvoille kertynyttä talia, pölypunkkeja, hoitoainejäämiä jne.
Että ehkä on tavallaan turha itkeä mustapäiden paluuta, jos ei ole noudattanut saamiaan ihonhoito-ohjeita.
Tämä on luultavasti sattumaa tai geenieni vaikutusta, mutta pesen naamani suihkun yhteydessä suihkusaippualla ja laitan kosteusvoidetta joskus kun jaksan ja muistan. Minulla ei ole ainuttakaan finniä tai mustapäätä ja ihmiset kehuvat ihoani usein ja kyselevät mitä tuotteita käytän. Sen sijaan kavereillani, jotka kuorivat naamansa kolmesti viikossa, tunkevat sen täyteen kaiken maailman Himalajan etanoiden perärauhasseerumeita ja pahimmassa tapauksessa maksavat kosmetologille "hoidosta", on kaikilla iho-ongelmia...
Adolfina Mielivalta kirjoitti:
Kylpeminen. Ensin täytetään ammetta käsittämättömän kauan ja podetaan huonoa omatuntoa lämpimän veden haaskauksesta. Kun veteen sitten menee, huomaa sitä olevan joko niin vähän, että polvet eivät mahdu pinnan alle missään asennossa, tai niin paljon, että vesi ryöpsähtää yli ammeen reunojen. Mukavaa asentoa ei löydy, niskaa täytyy jännittää ja selkäranka on C:n muotoinen. Mieli tekisi nousta pois jo kymmenen minuutin jälkeen, koska aika käy pitkäksi ja vessahätä on jumalaton, mutta on pakko käskeä itseään nauttimaan koska ammeen täyttämiseen meni niin kauan. Lopulta täytyy nousta, kun vesi alkaa muuttua haaleaksi ja tulee kylmä. Ammeesta poistuminen täytyy suorittaa erityisen varoen, ettei liukastu ammeen vähän koveralla ja erittäin liukkaalla pohjalla. Kylppäri on märkä ja nahkea loppupäivän.
Näin vähän kärjistetysti :D Onneksi ei meillä ole ammetta, tuli vain tällaisia juttuja mieleen kun viime kesänä pääsin kokeilemaan kylpemistä pitkästä aikaa.
Pahinta on vielä se että jos on kyseessä oma kylpyamme, se pitää puhdistaa siinä samantein, eikä ole kiva kun kylmä likaisehko kylpyamme koskee puhdasta ihoa (tiedän ettei se säännöllisellä puhdistamisella ole mitenkään saatainen, mutta tuo on sitä säännöllistä puhdistamista).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikki opiskelujen ja työpaikkojen virkistyspäivien ja koulutusten hassunhauskat ryhmäytymisleikit. Niissä ryhmäytyminen taitaa perustua lähinnä yhteiseen kärsimykseen.
Yliopiston tutorleirin iltapalalla halusin lähinnä kuolla leikittyäni ryhmäytymisleikkejä koko päivän ja kuuntelin sivukorvalla kun toisen alan opiskelijat puivat päivää ja niiden mielestä leikit olivat "ihanaa itsereflektiota ja viestintätaitojen parannusta". Minun ainoa itsereflektioni oli, että tähän typerään lässytykseen tuhlaantui kaksi päivää elämästäni.
Ne itse tutorhommat oli sitten kivoja ja pärjäsin oikein hyvin ilman näitä leirin ryhmäleikkien "oppeja". Fuksiparkojani en pakottanut minkäänlaiseen itsereflektioon ja oikein hyvin ryhmäytyivät. Tulevaisuudessa minuun taitaa iskeä aina akuutti migreeni tai ruokamyrkytys "virkistyspäivien" kohdalla...
En tiedä pitääkö sama enää paikkansa, mutta 10 vuotta sitten seurakunnan nuortenilloissa ja rippileirillä leikkien tarkoitus tuntui olevan parittaa nuoria. Aina piti mennä pojan syliin istumaan tai makaamaan pää pojan sylissä. Aina tyttö-poika parit. Olikohan tarkoitus varmistaa, että kaikista kasvaa heteroita vai mikä tässä oli takana?
Oli sellainenkin leikki, jonka aikana piti istua kaiken poikien sylissä vuorotellen. Pidin sitä hyvin vaivaannuttavana.
Olen myöhemmin miettinyt, että aikuisia ei koskaan laitettaisi istumaan toisten syliin jonkin ryhmäytymisleikin aikana. Miksi se on siis ok nuorten kanssa?
Tutustumis-leikki.
Poni leikki, pupu leikki..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liikunta ja penkkiurheilu. En saa liikkumisesta mitään mielihyvää, ja urheilun seuraaminen on pitkästyttävän tylsää.
Kaikki seurapelit, joku pussinheitto koloon tai kalikoiden kaataminen. Keilailu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kampaajalla käynti. Monet naiset pitävät sitä hemmotteluhoitona, minä en. Tuoli on todella epämukava, viitta hiostaa. Paksu pitkä tukka, värjäys kestää ikuisuuden. Salongissa on kova melu, föönit huutavat ja taustalla huonoista pikkukaiuttimista kaupallisen radiokanavan sitämätöntä lätinää ja mainosvirtaa. Pesupaikalla saa katsoa pölyisiä ilmastointiputkia puoli tuntia kivun yltyessä niskassa. Kampaamossa parasta on lopputulos.
Sama juttu kauneushoitolan hemmotteluhoidot. Britsi on epämukava. Taustalla sietämätöntä panhuilumusiikkia ryyditettynä kiinalaisella viululla ja meren kohinalla. Hoitaja hinkkaa naamaan rasvan toisensa jälkeen ja samalla moittii asiakasta siitä, kun ei ole kuorittu ja käytetty seerumia ja siitä, ettei asiakas joka aamu puhdista ihoaan. Välillä hoitaja jättää aineen vaikuttamaan naamalle ja häviää paikalta, jolloin asiakas makaa pumpulilaput silmillä eikä tiedä, paljonko aikaa on kulunut ja montako panhuilukappaletta vielä pitää kestää, ennen kuin hoito jatkuu. Hoidon jälkeen mustapäät ovat poissa ja iho on ihanan siisti. Viikon päästä mustapäät ovat palanneet ja 150 euron hoidon vaikutusta ei enää näy.
Onko mieleesi juolahtanut, ettei kosmetologi lämpimikseen suosittele säännöllistä ihon kuorintaa ja aamupuhdistusta? Kuorinta poistaa ihon pinnasta kuollutta ihosolukkoa, joka jää huokosen päälle tulpaksi, ihon alta tuleva tali jää tulppaan jumiin ja tummuu ulkopuolelta tulevan lian vuoksi mustapääksi. Seerumi taas parantaa ihon kosteustasapainoa, jolloin ihon ei tarvitse ryhtyä talin liikatuotantoon pitääkseen ihon pinta kosteutettuna. Ja aamupuhdistus pesee kasvoilta yön aikana kasvoille kertynyttä talia, pölypunkkeja, hoitoainejäämiä jne.
Että ehkä on tavallaan turha itkeä mustapäiden paluuta, jos ei ole noudattanut saamiaan ihonhoito-ohjeita.
Tämä on luultavasti sattumaa tai geenieni vaikutusta, mutta pesen naamani suihkun yhteydessä suihkusaippualla ja laitan kosteusvoidetta joskus kun jaksan ja muistan. Minulla ei ole ainuttakaan finniä tai mustapäätä ja ihmiset kehuvat ihoani usein ja kyselevät mitä tuotteita käytän. Sen sijaan kavereillani, jotka kuorivat naamansa kolmesti viikossa, tunkevat sen täyteen kaiken maailman Himalajan etanoiden perärauhasseerumeita ja pahimmassa tapauksessa maksavat kosmetologille "hoidosta", on kaikilla iho-ongelmia...
"Himalajan etanoiden perärauhasseerumi" :D
Olen samanlainen, että pesen kasvot jollakin suihkusaippualla ja iho on aina ollut hyvä. Rasvokaan en käytä, ellei huulet ole rohtuneet pakkasessa.
Kerran jossakin kauppakeskuksessa joku myyjä antoi rasvanäytteen käteeni. Kiitin ja yritin jatkaa matkaa, mutta hän pysäytti ja otti käsivarresta kiinni ja tarjosi jotakin ilmaista käsihoitoa. Tiesin mitä siitä seuraisi, mutta jotenkin en kehdannut kieltäytyä.
Hän hieroi voidetta käteeni ja käski tunnustella miltä se tuntuu. "Eikö tunnukkin ihanan sileältä?" En huomannut eroa.
Hän siitä sitten tarjoamaan ihonhoito settiä, jossa oli kuulemma vaikka mitä Kuolleenmeren mutaa, kamelin nenäkarvoja ja lepakon sielu. Setti oli kuulemma nyt tarjouksessa vain 500 euroa! (Olin opiskelija ja tilillä 200 euroa)
Hän varmaan näki kauhistuneen ilmeeni, kun lisäsi, että saisin ostaa vaikka erikseen jonkun purkeista. (200e kappale). Vastasin, etten käytä mitään rasvoja. Hän sanoi, että kyllä sinun olisi jo aika opetella. Kuuluisi olla jo ruutinia ikäiselläsi naisella.
.......kiitos ja näkemiin. XD
.
Lasten kanssa ajan viettäminen. Omituisia monologeja, kysymyksiä joihin ei kuunnella vastausta, "kato kato kato, kato mitä mä osaan" ja sit joku 10 cm hyppy eteenpäin. Sit kohta joku lyö jotain ihan random syystä, joltain kaatu kiisselit sohvalle vaikka ruokapöydässä syötäisiin, joku löi itseään lusikalla silmään ja yksi kaivaa nenää rannetta myöten. Hirveä kaaos, mikään ei kiinnosta ketään, ulkona on tylsä ilma (ihan sama mikä ilma, se on paska) ja jos jotain jännää keksiikin, ni 10 minuutin jälkeen ketään ei enää kiinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikeastaan kaikki sosiaalinen toiminta. Vain yksin kotona tai harrastuksissa on rauhoittavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki opiskelujen ja työpaikkojen virkistyspäivien ja koulutusten hassunhauskat ryhmäytymisleikit. Niissä ryhmäytyminen taitaa perustua lähinnä yhteiseen kärsimykseen.
Yliopiston tutorleirin iltapalalla halusin lähinnä kuolla leikittyäni ryhmäytymisleikkejä koko päivän ja kuuntelin sivukorvalla kun toisen alan opiskelijat puivat päivää ja niiden mielestä leikit olivat "ihanaa itsereflektiota ja viestintätaitojen parannusta". Minun ainoa itsereflektioni oli, että tähän typerään lässytykseen tuhlaantui kaksi päivää elämästäni.
Ne itse tutorhommat oli sitten kivoja ja pärjäsin oikein hyvin ilman näitä leirin ryhmäleikkien "oppeja". Fuksiparkojani en pakottanut minkäänlaiseen itsereflektioon ja oikein hyvin ryhmäytyivät. Tulevaisuudessa minuun taitaa iskeä aina akuutti migreeni tai ruokamyrkytys "virkistyspäivien" kohdalla...
En tiedä pitääkö sama enää paikkansa, mutta 10 vuotta sitten seurakunnan nuortenilloissa ja rippileirillä leikkien tarkoitus tuntui olevan parittaa nuoria. Aina piti mennä pojan syliin istumaan tai makaamaan pää pojan sylissä. Aina tyttö-poika parit. Olikohan tarkoitus varmistaa, että kaikista kasvaa heteroita vai mikä tässä oli takana?
Oli sellainenkin leikki, jonka aikana piti istua kaiken poikien sylissä vuorotellen. Pidin sitä hyvin vaivaannuttavana.Olen myöhemmin miettinyt, että aikuisia ei koskaan laitettaisi istumaan toisten syliin jonkin ryhmäytymisleikin aikana. Miksi se on siis ok nuorten kanssa?
Huutonauroin kun luin tämän, ehkä myös hieman kauhusta :D onneks ei omalla rippileirilläni harrastettu moista. Olisi aiheuttanut noloja tilanteita. Tuon ikäisenä muutenkin saattoi alkaa seistä milloin tahansa, ihan mistä tahansa pienestäkin ärsykkeestä. Joku tuommoinen että sylitellään kaikki leirin tytöt vuorotellen, olisi ollut painajaista tälle jannulle jolla tyttöystävä toisaalla :D
M31
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki opiskelujen ja työpaikkojen virkistyspäivien ja koulutusten hassunhauskat ryhmäytymisleikit. Niissä ryhmäytyminen taitaa perustua lähinnä yhteiseen kärsimykseen.
Yliopiston tutorleirin iltapalalla halusin lähinnä kuolla leikittyäni ryhmäytymisleikkejä koko päivän ja kuuntelin sivukorvalla kun toisen alan opiskelijat puivat päivää ja niiden mielestä leikit olivat "ihanaa itsereflektiota ja viestintätaitojen parannusta". Minun ainoa itsereflektioni oli, että tähän typerään lässytykseen tuhlaantui kaksi päivää elämästäni.
Ne itse tutorhommat oli sitten kivoja ja pärjäsin oikein hyvin ilman näitä leirin ryhmäleikkien "oppeja". Fuksiparkojani en pakottanut minkäänlaiseen itsereflektioon ja oikein hyvin ryhmäytyivät. Tulevaisuudessa minuun taitaa iskeä aina akuutti migreeni tai ruokamyrkytys "virkistyspäivien" kohdalla...
En tiedä pitääkö sama enää paikkansa, mutta 10 vuotta sitten seurakunnan nuortenilloissa ja rippileirillä leikkien tarkoitus tuntui olevan parittaa nuoria. Aina piti mennä pojan syliin istumaan tai makaamaan pää pojan sylissä. Aina tyttö-poika parit. Olikohan tarkoitus varmistaa, että kaikista kasvaa heteroita vai mikä tässä oli takana?
Oli sellainenkin leikki, jonka aikana piti istua kaiken poikien sylissä vuorotellen. Pidin sitä hyvin vaivaannuttavana.Olen myöhemmin miettinyt, että aikuisia ei koskaan laitettaisi istumaan toisten syliin jonkin ryhmäytymisleikin aikana. Miksi se on siis ok nuorten kanssa?
Huutonauroin kun luin tämän, ehkä myös hieman kauhusta :D onneks ei omalla rippileirilläni harrastettu moista. Olisi aiheuttanut noloja tilanteita. Tuon ikäisenä muutenkin saattoi alkaa seistä milloin tahansa, ihan mistä tahansa pienestäkin ärsykkeestä. Joku tuommoinen että sylitellään kaikki leirin tytöt vuorotellen, olisi ollut painajaista tälle jannulle jolla tyttöystävä toisaalla :D
M31
Hahaha, samaa itsekin mietein, mahtoi olla joko mukavaa tai äärimmäisen tukalaa ko leikki 😂
Koitapa järkkää samaa jossain tyhy-päivässä tai pikkujouluissa, joku häirintäsyyte pamahtais...
N30
Vierailija kirjoitti:
Oma piha. Kauhea oli kaipuu saada oma piha ja vihreää jalkojen alle, mutta nyt kun se on, niin... Mitä h*ttoa ihmiset Tekee siellä pihalla??! Tylsähän siellä on istuskella, eikä kukkapenkkien kuopsutus ole yhtään mun juttu. Huoh. :D
Olen huomannut, että kun joku ostaa taloni lähistöltä ok-talon, eka kesänä ollaan paljon pihalla, mutta sitten siellä ei enää näy ketään. Alkanee tylsistyttää.
Golf. Pidän liikunnsta, mutta golf ln kyllä jäätävän typerää tärkeilyä jabtäysin hukkaan heitetty päivä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki opiskelujen ja työpaikkojen virkistyspäivien ja koulutusten hassunhauskat ryhmäytymisleikit. Niissä ryhmäytyminen taitaa perustua lähinnä yhteiseen kärsimykseen.
Yliopiston tutorleirin iltapalalla halusin lähinnä kuolla leikittyäni ryhmäytymisleikkejä koko päivän ja kuuntelin sivukorvalla kun toisen alan opiskelijat puivat päivää ja niiden mielestä leikit olivat "ihanaa itsereflektiota ja viestintätaitojen parannusta". Minun ainoa itsereflektioni oli, että tähän typerään lässytykseen tuhlaantui kaksi päivää elämästäni.
Ne itse tutorhommat oli sitten kivoja ja pärjäsin oikein hyvin ilman näitä leirin ryhmäleikkien "oppeja". Fuksiparkojani en pakottanut minkäänlaiseen itsereflektioon ja oikein hyvin ryhmäytyivät. Tulevaisuudessa minuun taitaa iskeä aina akuutti migreeni tai ruokamyrkytys "virkistyspäivien" kohdalla...
En tiedä pitääkö sama enää paikkansa, mutta 10 vuotta sitten seurakunnan nuortenilloissa ja rippileirillä leikkien tarkoitus tuntui olevan parittaa nuoria. Aina piti mennä pojan syliin istumaan tai makaamaan pää pojan sylissä. Aina tyttö-poika parit. Olikohan tarkoitus varmistaa, että kaikista kasvaa heteroita vai mikä tässä oli takana?
Oli sellainenkin leikki, jonka aikana piti istua kaiken poikien sylissä vuorotellen. Pidin sitä hyvin vaivaannuttavana.Olen myöhemmin miettinyt, että aikuisia ei koskaan laitettaisi istumaan toisten syliin jonkin ryhmäytymisleikin aikana. Miksi se on siis ok nuorten kanssa?
Huutonauroin kun luin tämän, ehkä myös hieman kauhusta :D onneks ei omalla rippileirilläni harrastettu moista. Olisi aiheuttanut noloja tilanteita. Tuon ikäisenä muutenkin saattoi alkaa seistä milloin tahansa, ihan mistä tahansa pienestäkin ärsykkeestä. Joku tuommoinen että sylitellään kaikki leirin tytöt vuorotellen, olisi ollut painajaista tälle jannulle jolla tyttöystävä toisaalla :D
M31
Huomasinkin tuolloin, että myös suurin osa pojista oli hyvin vaivaantuneita. Nykyään paremmin ymmärrän heidän vaivaantumisen taustoja. 14-vuotiaana ei tullut mieleen, mitä pojille voisi sylittelystä seurata. 😬
Jos minulla olisi ollut esim. kuukautiset tuolloin, niin kiusallisuus olisi ollut kahta kauheampaa.
Niin ja toki siellä on ihan tavallisiakin kuntoilijoita, mutta nämä huomionhakuiset ottavat kyllä tilan itselleen.