Riidan jälkeen uusperheessä puoliso ilmoitti, että

mutta jos ap:n elämä hankaloituu jos eroaa: se lapsen kouluun vieminen on hankalaa, samoin koulun jälkeen ruokkiminen. Nythän se puoliso on hoitanut tämän puolen ja jos en väärin arvaa, ap on pitänyt tätä itsestäänselvyytenä.

Joku kuvio tuossa on taustalla ja toiselle on tullut mitta täyteen. Kuljettamatta jättäminen on täysin ok ja ehkä kouluikäinen osaa itsekin ottaa syötävää koulun jälkeen. Lapselle puhumattomuutta ja muuta mielenosoittamista en ymmärrä, on täysin väärin - mutta kertonee, että taustalla jotain todella tulehtunutta.

Joo, samaa minä ajattelin. AP on mies, jonka lapsen puoliso on hoitanut ja ap ei ole tehnyt vastaavassa mittakaavassa mitään. Nyt on vaimo kyllästynyt, ja vaatii että ap hoitaa edes oman osuutensa.

Huvitti myös tuo ruokki "vakiintuneen käytännön mukaisesti" =D

Joo, sitähän ei sovi sitten enää muuttaa milloinkaan...

Ap on selkeästi mies. Hoitaisit oman osuutesi. Opeta lapsesi menemään itse kouluun. Sinä voit tehdä ruoan, jonka puolisosi lämmittää ja tarjoilee kaikille lapsille. Keskustelkaa tuosta puhumattomuudesta, sellainen ei vain vetele.

Kyllä nuo uusperheet on vaan aika kaaosta..ei käy kateeksi...on sun lapset...mun lapset ja kun riidellään niin siinä kärsii lapsetkin ja joutuu kiistakapulaksi... ei se elämä uusperheessä ole yhtään sen parempaa vaan vaikeampaa ..tässäkin tapauksessa vähän tuntuu siltä ettei puolisosi välitä kauheasti lapsestasi kun purkaa riidan häneen  

Ei kuulosta hyvätä lasta ajatellen. Tullaista ei saisi päästä käymään, että lapselle ei puhuta.

Mielenkiinnosta kuitenkin kysyn, että miten sinä olet päivittäin helpottanut puolisosi vanhemmuutta? lapsen kouluun vieminen on rasite, voi olla että lapsi ei lähde tarpeeksi ajoissa, puhuu puolisollesi inhottavasti kun et ole paikalla yms. Samoin ruoanlaitto on rasite. Puolisosi pääsee paljon helpommalla, kun laittaa vain kahdelle ruokaa. Tällöin iso anos keittoa kestää pidempään, kuin että olisi 3 syöjää.

Eli miten toimit aikuisen roolissa puolisosi lapselle? Miten toimintasi helpottaa hänen elämäänsä?

Lähde ihmeessä lätkimään. Näytä lapselle, että tätäkään et saanut hoidettua kuntoon, vaan on parempi antaa periksi. 

Huoh. Ihan totta. OLIKO PAKKO ryhtyä tuohon suhteeseen ennen kuin tiesit minkälaisesta ihmisestä on kyse??

Kyllä aikuisten riidat pitää pitää aikuisten välisenä asiana, jos joku kostaa lapselle, on kyllä todella kypsymätön ihminen, oli mies tai nainen, että en kyllä jatkaisi sellaisen kanssa suhdetta.

Sanot että kohtelet hänen lasta samalla tavalla ja jos tästä sanomisesta ei muutu niin sitten eroatte. On muuten LS asia, jos altistat lapsesi tällaiselle käytökselle.

Minun mukelot, sinun mukelot, meidän mukelot, exän mukelot ja maailma pyörii radallaan.... Sitä saa mitä tilaa..

Jostain syystä tämän luettuani sympatiani kohdistuvat nimenomaan puolisoosi eikä sinuun. Olisi jännä tietää taustoja, teillä on jotain muuta menossa jota et tässä jostain syystä kerro tai kykene tunnustamaan. Mitä tulehduksia välillänne on että kumppanisi ottaa sinuun etäisyyttä?

Ja miksi helvetissä se lapsi pitää VIEDÄ kouluun, miksei se kulje julkisilla tai kävele??

Mistä asiasta riitelitte?

Vähän menee hankalaksi tuo teidän elämänne, kuinka kauan sitä tuollaisena jaksat? Tai tämä puolisosi, kuinka kauan hän jaksaa? Kenen asunnossa asutte? Miten jaatte ruoka- yms. kulut? Mitä sinä teet perheen hyväksi?

[quote author="Vierailija" time="26.10.2013 klo 23:43"]

Mistä asiasta riitelitte?

[/quote]

No varmaan siitä miten mies tekee jotain väärin. Tai mitä miehen pitäisi tehdä.

Johan ap kertoo sen oleellisimman: on keskusteltu monta kertaa, eikä mies suostu muuttamaan kantaansa. Eli jättämään omaa mielipidettään omaan mielipiteeseensä.

Mitäköhän ap tekee itse asian eteen? Enkä tarkoita jauhaa miehelle omaa kantaansa vaan myös tekemään myönnytyksiä? Jos perheessä on lapsia hoidettavana niin toki niistä pitää hoitaa tasapuolisesti: ei siis vain niin että oma kanta voittaa miehen kannan. Puhaltakaa yhteenhiileen. Niin minäkin näen alussa olleen vinoilun PUOLISONA olosta: sinäkin olet puolisko.

[quote author="Vierailija" time="26.10.2013 klo 19:36"]

[quote author="Vierailija" time="26.10.2013 klo 19:27"]

Mikä parisuhde se on, jossa toinen passuuttaa

[/quote] Olen tietenkin vastavuoroisesti huolehtinut puolisoni lapsesta.

t.ap

[/quote]

Missä välissä, jos kerran tulet vasta myöhään töistä iltaisin? Säälittää tuo hyväksikäytetty puolisoparka. Ihan oikein, että laittaa hanttiin.

AP on nainen. Samoin puoliso.

Mielestäni tässä on nyt kyseessä järjestelykysymys. Suosittelisin tekemään päätöksen että ei ole minun ja sinun lapsia, on meidän lapset. Sen jälkeen tekisitte selkeät jaot: puolisosi vie jatkossakin lapsesi kouluun ja tarjoaa heille välipalan. Sinä voisit vastavuoroisesti hoitaa lasten harrastuskyydit ja tehdä/hommata tarjottavan välipalan valmiiksi MOLEMMILLE lapsille. Sitten kun olet päässyt töistä, voitte tehdä yhdessä päivällisen - näin saatte myös yhteistä aikaa (toimii ainakin meillä loistavasti!). Myös kaupassakäynnit joko vuorotellen tai yhdessä perheenä. Puolisosi taas saisi lopettaa mykkäkoulun pitämisen, ja hoitaa erimielisyydet tästälähin aikuisten välillä.

Mitä sinä teet puolisosi lapsen viihtymisen ja arjen eteen? Tuo käytäntö, että molemmat hoitaa osansa eriarvoistaa lapsia, ja se ei tule toimimaan. Nyt olisi hyvä hetki miettiä mitä sinä voisit tehdä puolisosi lapsen kanssa/eteen. Molemmilla teillä tuntuu olevan parantamisen varaa. 

Tsemppiä kuitenkin teille, yhteisillä pelisäännöillä homma tulee kyllä toimimaan! :)

Kun kuulin, että täällä on käynnissä tällainen keskustelu, päätin tulla kertomaan asiasta oman näkemykseni. Ensinnäkin kummallista, että tässä on kerrottu vain osa totuutta. Kerron siis loput.

Jos vielä ei tullut kaikille selväksi, niin olen se puoliso ja nainen.

Kyse oli tilanteesta, jossa kysyin joulusta ja siitä, onko miehen lapsi meidän kanssa vai äitinsä. Mies tokaisi, että mitä se edes sinulle kuuluu, missä hänen lapsensa on. Ja kun kerroin, että olisi kiva tietää, millä kokoonpanolla perheemme joulua viettää, hän tokaisi, että mikä ihmeen perhe me edes ollaan. Näiden kommenttien seurauksena tuli kieltämättä tunne, että en kuulu tähän juttuun ja että hoitanee sitten myös kaiken muun lapseensa liittyvän jos asiat ei minulle kuulu. Koitin näistä saada puhuttua, mutta mies kieltäytyi. En mitenkään myöskään ollut puhumatta hänen lapselleen. Oli tilanteista niin paha mieli, että en kyennyt edes omalle lapselle kunnolla puhumaan, kun tuntui, että pillahdan itkuun.

Nyt olen huomannut, että mies haluaa erota ja käyttää kaikki mahdolliset keinot satuttaakseen minua ja pääsee näin ollen eroon minusta. 

Toinen asia, mikä tähän liittynee on se, kun eräänä lauantaina olimme sopineet puistoon menosta. Olin ystäväni kanssa käymässä kaupassa ja ajattelin, että lähdetään kun tulen kotin. Kotiin tultuani huomaan, että mies juo viiniä edellisen illan kaljoittelujen päälle. Hermostuin asiasta ja ajattelin, että parempi poistua ennen kuin alan asiasta riitelemään ja parempi nyt vaan tuulettaa mieltä. Otin oman lapseni mukaan kun lähdin kotoa. Tähän liittyi se, että mies on sairas ja alkoholin käyttö voi olla kohtalokasta tähän sairauteen. Hermostuin siis lähinnä siitä, että meinaako se ehdoin tahdoin itsensä tappaa, eikö yhtään välitä itsestään. En näe alkoholia ongelmana muuten suhteessamme ja itsekin sitä kovasti pidän. 

Kun olin lähtenyt, oli miehen lapsi ilmeisesti alkanut itkemään sitä, kun lähdin vain oman lapseni kanssa. Tämä ei missään nimessä ollut tarkoitus, että itketän hänen lasta. Ajattelin, että syytä poistua ettei tule riitaa. Käsittääkseni miehellä on myös vastuu selittää lapselle tilanteita niin ettei heitä tarvitse itkettää.

Nyt mies itse on poissa kotoa, on ilmoittanut että on yötä pois, mutta ei mitään muuta, missä on jne. Minä täällä toki selittelen lapselleni, että on siellä ja siellä. 

En ole lapselleni vielä kertonut tilannetta muuten, mutta pakkohan se on kertoa, kun kyselee ja huomaahan se jo. Olen myös koittanut saada miestä mukaan pelastamaan meidän avioliitto, mutta ei ole ollut suostuvainen. Nyt tiivistettynä totean siis, että mies koittaa tehdä minusta syyllistä, jotta voisi helpommin erota. Hän on myös kertonut minulle, että tunteensa ovat viilentyneet. Pakko siis kohdata tosiasiat minunkin. Syytä en tiedä, miksi täällä on asiaa jakanut. Ehkä hakeakseen kannustusta eroon. Sitä näyttää saaneen.