Päiväkodin henkilökunta valittaa hoitoajasta, normaalia?

[quote author="Vierailija" time="25.10.2013 klo 10:15"]

Te voitte palkata hoitajan kotiin. Ihan työnkuvasta riippumatta. Helsingissä saa siihen vieläpä hyvät tuet. Olet surkea äiti. Jokin pilipali tutkimustyö ajaa vauvan hyvinvoinnin edelle. Oksettavaa.

[/quote]

Kyllä palstamamma tietää. :D Jäikö itellä luvut vähille, kun piti piparia jakaa Toyotan takapenkillä amis-Hartsalle?

[quote author="Vierailija" time="25.10.2013 klo 11:10"]

Eli kirurgilla ei ole varaa siihen, että vaimosi olisi hetken kotona vauvan kanssa? Tai varaa palkata kotiin apua? Kuvottavaa.

[/quote]

Miksi olisi kirurgi? Ite olen hoitsu lekurissa ja jos leikkaus venyy, niin venyy. Sama kuin kätilöllä h-hetkellä, ei siinä kesken ponnistuksen kätilöä vaihdeta.. Vitsit näitä ihmisiä.

141, olen helsinkiläinen akateeminen kahden lapsen  äiti, joka palkkasi hoitajan kotiin. Siihen saa tuonikäisille täällä niin hyvät tuet, ettei edes juuri maksa enempää kuin päiväkoti. Eikä tarvinnut stressata pöpöjen tarttumista. Lapset sai heräillä aamulla omia aikojaan ja elää omalla rytmillä. Sinunkin kannattaisi joskus ajatella asioita vähän laajemmin!

Myöskään kesken elvytyksen ei lyödä hanskoja tiskiin, että kappas, työaika päättyi! Näin ensihoitajilla, ensiavussa, teholla jne.

142, pystyyhän sen tuosta päättelemään. Mukamas korvaamaton, kulkee autolla, mies, ei pysty jäämään kotiin. 

[quote author="Vierailija" time="24.10.2013 klo 23:00"]

monissa Euroopan maissa äitiysloma kestää muutaman kuukauden ja sen jälkeen äiti menee töihin ja lapsi hoitoon...se on ihan normaalia että muualla lapset on jo hyvin pienistä tarhassa ja työpäivät on monessa maassa vielä pidempiä mitä täällä.....Suomessa vauhkotaan heti jos joku ei ole muksunsa kanssa 3v kotona...heti on huono äiti ja vauvasta tulee sairas jne

[/quote]

Tuo on aivan totta. Asun Ranskassa ja vaikka itse olenkin lapseton, olen seurannut vierestä työkaverieni hoitokäytäntöjä. Kaksi kollegaa sai samaan aikaan lapsen, viime vuoden joulukuun puolivälissä, ja molemmat palasivat äitiyslomalta huhtikuun alussa eli n. kolmen ja puolen kuukauden äitiysloman jälkeen. Lapset vietiin siis alle 4 kk ikäisinä hoitoon ja he ovat siellä aamuyhdeksästä iltakuuteen. Periaatteessa meidän firmassa työaika kestää klo 19 asti, mutta nämä äidit lähtevät tuntia aikaisemmin, koska päiväkoti menee kiinni. Molemmat tekevät taloudellisista syistä täyttä työviikkoa, toinen on vieläpä yksinhuoltaja. Suomalaisesta klo 8-16 työpäivästä voi täällä vain haaveilla.   

Tietenkin päiväkodissa kyseenalaistetaan pitkät hoitopäivät. Kannattaa todella kertoa tilanne henkilökunnalle niin osaavat suhtautua siihen oikein. Henkilökunnan velvollisuus on saada lapsen ääni kuuluviin, olla heidän puolesta puhujia, kun eivät itse osaa. Kun lapsen hyvinvointi on uhattuna puuttuvat tilanteeseen. Avoin keskustelu olisi siis aiheellista, jotta henkilökunta voi ymmärtää, että tämä huono ratkaisu on kuitenkin perusteltu.

Sitä kuitenkin mietin, että jos pystyt töissä käymään, miksi et pystyisi olemaan lasten kanssa vielä kotona?

Kun se ei oo hianoo joutenoloa, kuten tuo pilipalitutkiminen. Ja voisihan se kirurgi-isäkin hoitovapaan ottaa kahdeksi vuodeksi, mutta arvatenkin pitää asua hianosti ja ajaa hianolla autolla.

[quote author="Vierailija" time="24.10.2013 klo 23:15"]

Ei pidä paikkaansa, muuten kuin siltä osin, että äitiyslomat ovat lyhempiä. Nainen jää usein kotiin hoitamaan lapsia tai tekee osa-aikaista työtä.

[/quote]

Ne jäävät kotiin, jotka voivat. Yksinhuoltaja on yksinhuoltaja ulkomaillakin, ja minun asuinmaassani ei saa läheskään samanlaisia tukia kuin Suomessa. Joidenkin on pakko mennä kokopäivätöihin.

Köyhien ei pitäisi lisääntyä holtittomasti. Ehkäisy on keksitty.

Pakko tähän on vastata, vaikka provolta haiskahtaa. Ensiksi ap:n kysymykseen: Kyllä vain päiväkodin henkilökunnalla on oikeus ja suorastaan velvollisuus puuttua asioihin, jotka vaikuttavat haitallisesti lapsen kasvuun ja kehitykseen. Kymmenen tunnin hoitopäivä viisi kertaa viikossa on yksiselitteisesti liian pitkä 1 vuotiaalle lapselle. Voisi olla hyvä keskustella asiasta kunnolla päiväkodissa niin ymmärtäisitte toisianne paremmin. Toiseksi ap:lle: Sinulla on ilmeisen vakava sairaus, minkä takia et voi käyttää autoa ja tarvitset pitkät unet aamulla. Kuitenkaan työnantajasi ei suostu minkäänlaiseen joustoon työajan tai työskentelytavan suhteen. Joten joustaminen otetaan lastesi hyvinvoinnista. Onko nykyinen työsi ainoa, mitä pystyt tekemään vai olisiko mahdollista etsiä työtä, jossa on paremmat mahdollisuudet joustoihin, edes siksi aikaa kun lapsesi ovat pieniä?

Kaipa ne pk:n työntekijät näkevät lasten oireilun ja siksi ottavat asian puheeksi kerta toisensa jälkeen. Ymmärrän, että ap:lle on sitten ehkä riski väsyä liikaa, mutta tällä menolla ei ole mikään riski vaan aika lailla sata varmaa, että lapset sairastuvat jollain tavalla. Koettakaapa järjestää elämä niin, että riskit ovat minimissä ihan jokaisella perheenjäsenellä.

[quote author="Vierailija" time="25.10.2013 klo 10:39"]

ap:lle tiedoksi, että täällä noin 90% kirjoittajista ei ole käynyt peruskoulun jälkeen yhtäkään tutkintoa valmiiksi asti tai ovat korkeintaan lähihoitajia. Niinpä arvannet minkälainen maailmankuva ja elämäntaito heillä on. Täysin kykenemättömiä näkemään ulos metrin suuruisesta elämänpiiristä, joka rajoittuu Suomeen, yhteen kaupunkiin, tiettyyn lähiöön, tiettyihin ihmisiin. Todennäköisesti valtaosa täällä kirjoittelevista vie lapsensa virikehoitoon tai istuttavat telkan ääreen 8h päivässä.

[/quote]

No ohhoh! Tämä on jo paksua! Sulle muutama kirosana.

[quote author="Vierailija" time="25.10.2013 klo 10:04"]

Ap

Tänne on näemmä tullut paljon vastauksia. En nyt koe velvollisuudekseni valottaa sairauskertomustani enempää, mutta sairaus puhkesi vauva-aikana trauman (fyysisen) seurauksena ja tilanne ei ole vielä täysin kontrollissa. En saa siis ajaa autolla, siksi pääsääntöisesti miehen vietävä lapset: julkisilla pitäisi lähteä tuntia aiemmin kotoa. Itse teen töitä tutkijana, työ on verrattavissa yksityisyrittäjyyteen: osa-aikaisuus ei hyödytä mitenkään, samat työt, huonompi palkka. Tässä tilanteessa ainoa vaihtoehto on tuo 10h hoitoaika, meillä näin. Olkaa te onnellisia, jotka voitte nauttia toisenlaisesta arjesta.

[/quote]

Ei voi olla totta! Mä ja mies ollaan molemmat tutkijoita, ja vaikka tuo viittaus yksityisyrittäjyyteen on tietyllä lailla pätevä, niin mikään ammatti koko tuttavapiirissä ei salli enempää vapauksia töiden järjestämiseen. Kaikki kollegat (useimmat töissä yliopistolla mutta myös eri tutkimuslaitoksissa, hyvin erilaisilla sopimuksilla ja apurahoilla, myös eri aloilta löytyy kavereita), ja heitä on paljon, ovat pystyneet järjestämään lapsille työn vapauden ansiosta lyhyet hoitopäivät ja pitkät hoitovapaat!

Nyt tiedän varmasti, että olet provo, luojan kiitos. Siinä häviävän pienen todennäköisyyden tapauksessa, että olet edes puoliksi tosissasi, häpeä. Ja mene itseesi ja järjestä asiat toisin. Se on aina mahdollista, tavalla tai toisella. Tuo on se kaikkein huonoin vaihtoehto.

[quote author="Vierailija" time="25.10.2013 klo 07:28"]

[quote author="Vierailija" time="25.10.2013 klo 07:19"]

No eikos se olisi kuintekin parempi, että siellä olisi edes ne lapset sen tajuttoman äidin kanssa kuin tajuton äiti ihan yksinään... Neljä vuotias on kuintekin jo niin osi, että osaa käyttää puhelinta tai vaikka juosta naapuriin hakemaan apua, varsinkin jos tuollainen toimintamalli on käyty lapi hänen kanssaan etukäteen, kuten usein tehdään jos perheessä on tuon kaltaisia sairauksia.

[/quote]Riippuu vähän että minkälainen epilepsia on, aika moni epilepsiaäiti on kohtuksen saadessaa esimerkiksi pudottanut vauvansa, parempi olisi minimoida vaaranpaikat.

[/quote]

No siinä tapauksessa parempi varmaan huostaanottaa lapset, koska isäkään ei voi olla heidän kanssaan 24/7. Ettei vaan tule sitä kohtausta ja lapsi tipu päälleen.

Mites ap on sitten pärjännyt oletettavasti yksin vauvan kanssa vauva-aikana vai onko siellä ollut koko ajan joku tukihenkilö kohtauksen varalta?

Kiintymyshäiriöisiä Ap kasvattaa tai siis kasvatuttaa muilla :( Tulevaisuudessa lapsilla on iso riski kärsiä paljon isommista ongelmista, kuin Ap: n epilepsia. No elämä on valintoja. Ihmettelen kuitenkin, miksi Ap on yleensä päätynyt tekemään kaksikin lasta, kun ei kerran jaksa. Yksi vaihtoehto on muuten adoptoitavaksi antaminen. Moni hyvä ihminen, joka ei selviä vanhemmuudesta on näin antanut lapselle mahdollisuuden hyvään elämään.

[quote author="Vierailija" time="24.10.2013 klo 21:33"]

Apua. Mä tunnen huonoa omaatuntoa, jos 5-vuotias on yli 8 tuntia per päivä hoidossa...

[/quote]

Sama. Joskus neiti, 4v, (onneksi ei säännöllisesti) joutuu olemaan yhdeksän tuntia hoidossa. Silloin kyllä harmittaa, mutta onneksi on maailman mukavin perhepäivähoitaja plus ryhmäläiset, neiti kyllä viihtyy, mutta tuntuu pahalta...

En kyllä omien unieni vuoksi antaisi lapseni joutua olemaan hoidossa yhtään pitempään kuin pakollinen tarve olisi.

[quote author="Vierailija" time="24.10.2013 klo 21:42"]

Johan on tuomitsevaa väkeä, meillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin kutakuinkin samanlaisen setti kuin ap:llä. Eli ap: älä ota hernettä näistä nenään, nää mammat täällä eivät tiedä mistä puhuvat, onkohan kukaan tehnyt palkkatyötä edes viiden vuoden sisällä..?

[/quote]

Meillä käydään töissä minä ja mies. Mä olen ollut aina töissä tai opiskelemassa, vaikka olisi ollut vauvojakin. Ja silti lapset hoidettiin kotona, kunnes aloin tehdä täyttä työviikkoa ( aiemmin siis 3pv/vko, joista 2 viikonloppuna).

Meillä mies lähtee töihin 6:30, jotta ehtisi hakemaan lapset mahdollisimman ajoissa. Itse menen töihin klo 9, ettei kuopusta tarvitse viedä kukonlaulunaikaan päiväkotiin, eikä isompien lähteä yksin kouluun.

Ja näin on tehty aina, AINA on minimoitu lasten hoitopäivien pituus joustamalla itse.

Mutta nämä ap:n kaltaiset ( ja tämän jolle vastasin) on niitä samoja tyyppejä, jotka pitää lapsiaan myös lomillaan päiväkodissa, koska kyllähän nyt aikuisten täytyy saada levätä ja lomailla...

Jos ap todella on tutkija, niin olen samaa mieltä kuin useimmat muutkin: 

työpäivän järjestelyyn on vaikka mitä mahdollisuuksia, missään muussa hommassa ei ole niin vapaat työajat!

Esikoiseni oli pieni, kun tein väitöskirjaa. Hän oli hoidossa 8-16. Lähdin pääsääntöisesti töistä klo 15.15. Päivän-kaksi tein töitä kotona, jolloin työmatkoihin ei tuhrautunut aikaa ollenkaan. Yhtenä päivänä viikossa mies lähti töistä klo 15.15, ja tuolloin minä tein töitä klo 19 saakka. Tarpeen tullen tein töitä lauantaisin. Väitöskirja valmistui tavoiteajassa hyvällä arvosanalla.

Kuopus menee hoitoon myös 1-vuotiaana, ja edelleen pystyn suunnittelemaan työt niin, ettei hänen koskaan tarvitse olla yli 8h päiväkodissa.

Ap, tuo on vain järjestelykysymys. Kukaan ei hengitä niskaasi, vaikka tekisitkin esim. 6 kk ajan töitä vain 6h päivässä, ja otat sitten tunteja takaisin, kun epilepsiassa on saavutettu tasapaino. Tutkijoillahan on vuosityöaika.

Pääseekö sun mies aikasemmin töistä pois kun sinä?