JOS isovanhemmat haluavat tukea taloudellisesti, pitääkö olla tasapuolinen?
Jos isovanhemmat antavat rahaa, pitäiskö antaa kaikille lapsille suunnilleen saman verran vai voivatko antaa tarpeen mukaan. JOS antavat, pakkohan ei ole.
Perhe a: Ei rahahuolia, aika hyvin palkatut työt vanhemmilla. On talolaina viisi vuotta sitten ostetusta talosta, ja lapset ym perusmenoa, mutta myös rahaa käydä ulkomailla kerran vuodessa, ostaa kalliit ulkohaalarit lapsille yms. Palkat varmaankin lähes samat kuin hyväpalkkaisilla isovanhemmilla.
Perhe b: Toinen vanhemmista ihan hyvällä palkalla, toinen hoitovapaalla. Rahaa on menossa koska ostavat uuden asunnon kohta tai alkavat rakentaa. Eli tällä hetkellä niukahko taloudellinen tilanne verrattuna perhe a:han.
Voivatko isovanhemmat tukea perhe b:tä esim. lasten talvivaateostoksissa tai antaa rahaa uuteen kodinkoneeseen ilman, että perhe a:ta "tuetaan" (lainausmerkit, koska eivät tarvitse rahallista apua).
Mitä sinä olet mieltä?
Kommentit (47)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitse olla tasapuolinen, he tekee omilla rahoillaan mitä haluaa, se ei muille kuulu. Ei isovanhemmat mikään sossu ole.
No kyllä se ainakin verottajalle kuuluu, mikäli mahdollinen lahjavero on jäänyt maksamatta. Ja tietysti ennakkoperintö pitää ottaa huomioon perinnönjaossa.
Ennakkoperinnöksi on aika hankala aikanaan saada ruokakassia ja pesulalaskuaja, mutta aina voi yrittää.
Miehen vanhemmat ovat aina suosineet miehen sisarta, rahaa on annettu avoimesti miehen nenän edessä. Mitään järkevää perustetta tälle ei kuitenkaan ole. Mies ei ole saanut lainkaan avustusta, eikä siinä mitään, pärjää kyllä vallan mainiosti omillaankin. Väleihin asia on kyllä vaikuttanut, mies ei pidä enää juurikaan yhteyttä sisareensa eikä vanhempiinsa ja tätä sitten kovasti ihmettelevät.
Vierailija kirjoitti:
Molempia lapsia ja näiden perheitä pitää tukea tasapuolisesti! Mielestäni tuossa ei ole edes vaihtoehtoa.
Meillä tilanne on tämä:
Asumme lainarahalla ostetussa rivitalossa (isohko lyhennyserä joka kuukausi), mies epävarmalla alalla yrittäjänä, minä kotiäitinä. Silti meillä on ihan nätti koti, haluan pitää paikat siistinä ja ostaa silloin tällöin uusia kalusteita ja pukea lapset nätteihin, oikean kokoisiin vaatteisiin. Emme käytännössä matkustele, koska meillä ei vaan ole siihen varaa. Raha kuluu lainaan, peruselämiseen, lapsiin ja kotiin.
Mieheni veli puolestaan asuu perheineen sotkuisessa vuokra-asunnossa, joka on kokonaan sisustettu appivanhempien ostamilla kalusteilla. Anoppi käy silloin tällöin siivoilemassa. Rahaa heillä on käytössään varmasti paljon enemmän kuin meillä, molemmat kun heistä tienaavat. Matkustelevat pari kertaa vuodessa ulkomaille.
Appivanhempien mielestä tämä veli perheineen tarvitsee ja ansaitsee enemmän tukea kuin me. Kaikenlaista tukea: aikaa, rahaa, henkistä, lasten hoitoapua. Veli-reppana kun asuukin "vuokralla". Huonekalutkin on pitänyt anopin heille ostaa.
Minä en voi ymmärtää tätä logiikkaa. Hehän ovat itse kaikista vaihtoehdoista valinneet juuri tuon elämäntyylin ja asumismuodon! Ja he joka vuosi valitsevat käyttää liikenevät rahansa matkusteluun kun me laitamme ne lapsien vaatteisiin ja kotiin. Ja sitten me jollakin tavalla vaikutamme ulospäin rikkaammilta ja paremmin toimeentulevilta? Mitä ihmettä?
Tyypillinen tarina.
En pysty ymmärtämään, miksi ahkeruudesta ja "kunnollisuudesta" niin usein rangaistaan? Ja sitten palkitaan niitä ns. vääriä valintoja tekeviä? Appivanhemmathan mahdollistavat tuossa ylemmässä tapauksessa tuon vuokralla-asuvan veljen humputtelun? He ostavat veljen perheelle kaiken sen, minkä toinen veli joutuu itse perheelleen ostamaan. Ihan hyvä diili tuon toisen veljen kannalta, heittäytyä autettavaksi ja rahavarat sen kuin lisääntyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitse olla tasapuolinen, he tekee omilla rahoillaan mitä haluaa, se ei muille kuulu. Ei isovanhemmat mikään sossu ole.
No kyllä se ainakin verottajalle kuuluu, mikäli mahdollinen lahjavero on jäänyt maksamatta. Ja tietysti ennakkoperintö pitää ottaa huomioon perinnönjaossa.
Eiköhän jokainen järkevä hoida tuon kahdenkesken käteisellä
Mielestäni isovanhempien ei tarvitse yrittää tukea kaikkia lapsenlapsia tasapuolisesti, sillä siitä tulee vain tappelua. Itsellä olisi yhtä paljon tarve avulle kuin sisareni perheellä, mutta pärjään ilmankin, niin kuin pärjäisi sisarenikin (samat tulot suurinpiirtein). En kuitenkaan vaadi apua yhtä paljon, sillä vanhemmillani ei olisi yhtäläiseen apuun varaa, ja sisareni repisi pelihousunsa jos hänen tukensa pienenisi, mikä tekisi vanhempieni elämästä satunnaista helvettiä. Sisar käyttää tuen uuden muodin mukaisiin vaatteisiin, isompaan lasten käyttörahaan ja harrastuksiin, lapset siis vaikuttavat ns rikkaammilta kuin ovat. En ala tappelemaan joten mielelläni pärjäämme vähän pienituloisempina omillamme, eipähän tule esitettyä mitään turhaa ainakaan!
Sinä mietit miten jonkun muun pitää käyttää omaa rahaa. Sen oman rahan voi jakaa miten haluaa. En tykkäisi jos kuulisin lasteni miettivän miten minun pitää antaa kellekkin rahaa. Jos yhdellä lapsella rahavaikeuksia, jeesaan just sillon sitä mahdollisuuden mukaan, toisella kerralla toista.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni isovanhempien ei tarvitse yrittää tukea kaikkia lapsenlapsia tasapuolisesti, sillä siitä tulee vain tappelua. Itsellä olisi yhtä paljon tarve avulle kuin sisareni perheellä, mutta pärjään ilmankin, niin kuin pärjäisi sisarenikin (samat tulot suurinpiirtein). En kuitenkaan vaadi apua yhtä paljon, sillä vanhemmillani ei olisi yhtäläiseen apuun varaa, ja sisareni repisi pelihousunsa jos hänen tukensa pienenisi, mikä tekisi vanhempieni elämästä satunnaista helvettiä. Sisar käyttää tuen uuden muodin mukaisiin vaatteisiin, isompaan lasten käyttörahaan ja harrastuksiin, lapset siis vaikuttavat ns rikkaammilta kuin ovat. En ala tappelemaan joten mielelläni pärjäämme vähän pienituloisempina omillamme, eipähän tule esitettyä mitään turhaa ainakaan!
Juuri näin! Isovanhemmilla on itsellään monesti pienet tulot. Haluavat antaa vähästäänkin ja olla tasapuolisia. Minusta ei tarvitsisi.
rahaa jakoon kirjoitti:
Sinä mietit miten jonkun muun pitää käyttää omaa rahaa. Sen oman rahan voi jakaa miten haluaa. En tykkäisi jos kuulisin lasteni miettivän miten minun pitää antaa kellekkin rahaa. Jos yhdellä lapsella rahavaikeuksia, jeesaan just sillon sitä mahdollisuuden mukaan, toisella kerralla toista.
Tuleeko sitä toistakin sitten oikeasti autettua? Ne näkyy yleensä tippuvan kokoajan apuna vaan yhdelle. Tässäkin ketjussa moni on sen jo kertonut. Minäkään en saanut apua, kun oli vaikeaa. Sisaret näkyy saavan.
Minä avustan molempia lapsiani taloudellisesti silloin, kun he ovat taloudellisen apuni tarpeessa. Minusta tämä on tasapuolista. Euromäärät voivat olla eri, mutta ovathan lasteni tilanteetkin.
Meidän isovanhemmat pyrkii olemaan viimeisen päälle tasapuolisia kaikille ja ylimääräisissä rahan jaossa saadaan kaikki saman verran.
Tosin kaikki on muuttanut, valmistunut, mennyt naimisiin yms ajallaan ja silloin lahjotaan, vaikea sanoa sainko minä ja pikkusiskoni aikanaan samaa määrää valmistumislahjaksi, kun vuosia oli paljon välissä. Tosin molemmat sai mielestään varmasti tarpeeksi niin ei siitä koskaan ole tarvinnut keskustella.
Isovanhemmille kun synty viimeinen lapsen lapsi, oli sarjassamme "oho" ja sai taloudellista tukea perheenä enemmän kuin muut, mielestäni se oli vain hienoa, eikä tulisi mieleenkään vinkua että mulle kanssa ja nyt saan vähemmän perintöä, yhyy...
Iloitkaa ylimääräisestä avusta myös muiden puolesta, ei se ole teiltä pois. :)
Meillä on hiukan sama tilanne eli keskituloiset vanhemmat, jotka ovat ajat sitten maksaneet talolainansa ja rakentaneet kesämökkinsä. Eli eivcät ole varsinaisesti rikkaita, mutta rahaa jää reilkusti normaalien kuukausimenojen jälkeen.
Vastaavasti meitä ( nyt n.30v)lapsia on kaksi, aika pienellä ikäerolla. Molemmilla ollut vaikemapia ja helpompia elämäntilanteita.
Vanhemmat auttaneet tarpeen mukaan rahallisesti aina sitä, joka on enemmän tarvinnut. Kaikki summat on laitettu ylös kirjallisesti. Sopimus on, että sitten kun vanhemmista aika jättää, niin perinön jaossa tasataan sitten nämä "ennakkoperinnöt". Eli periaatteessa tasapuolisesti, mutta aina tarpeen mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos isovanhemmat antavat rahaa, pitäiskö antaa kaikille lapsille suunnilleen saman verran vai voivatko antaa tarpeen mukaan. JOS antavat, pakkohan ei ole.
Perhe a: Ei rahahuolia, aika hyvin palkatut työt vanhemmilla. On talolaina viisi vuotta sitten ostetusta talosta, ja lapset ym perusmenoa, mutta myös rahaa käydä ulkomailla kerran vuodessa, ostaa kalliit ulkohaalarit lapsille yms. Palkat varmaankin lähes samat kuin hyväpalkkaisilla isovanhemmilla.
Perhe b: Toinen vanhemmista ihan hyvällä palkalla, toinen hoitovapaalla. Rahaa on menossa koska ostavat uuden asunnon kohta tai alkavat rakentaa. Eli tällä hetkellä niukahko taloudellinen tilanne verrattuna perhe a:han.
Voivatko isovanhemmat tukea perhe b:tä esim. lasten talvivaateostoksissa tai antaa rahaa uuteen kodinkoneeseen ilman, että perhe a:ta "tuetaan" (lainausmerkit, koska eivät tarvitse rahallista apua).
Mitä sinä olet mieltä?
Pitää tukea tasapuolisesti. Ei todellakaan palkita lasta, joka on luuserimpi kuin toinen, joka pärjää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos isovanhemmat antavat rahaa, pitäiskö antaa kaikille lapsille suunnilleen saman verran vai voivatko antaa tarpeen mukaan. JOS antavat, pakkohan ei ole.
Perhe a: Ei rahahuolia, aika hyvin palkatut työt vanhemmilla. On talolaina viisi vuotta sitten ostetusta talosta, ja lapset ym perusmenoa, mutta myös rahaa käydä ulkomailla kerran vuodessa, ostaa kalliit ulkohaalarit lapsille yms. Palkat varmaankin lähes samat kuin hyväpalkkaisilla isovanhemmilla.
Perhe b: Toinen vanhemmista ihan hyvällä palkalla, toinen hoitovapaalla. Rahaa on menossa koska ostavat uuden asunnon kohta tai alkavat rakentaa. Eli tällä hetkellä niukahko taloudellinen tilanne verrattuna perhe a:han.
Voivatko isovanhemmat tukea perhe b:tä esim. lasten talvivaateostoksissa tai antaa rahaa uuteen kodinkoneeseen ilman, että perhe a:ta "tuetaan" (lainausmerkit, koska eivät tarvitse rahallista apua).
Mitä sinä olet mieltä?Pitää tukea tasapuolisesti. Ei todellakaan palkita lasta, joka on luuserimpi kuin toinen, joka pärjää.
Samaa mieltä! Harmi että todellisuus on usein eri.
Meillä esim. menestymisestä on aina rangaistu. Eli jos olet hiellä hoitanut omat hommasi hyvin, ei tukea tai tunnustusta tipu. Ainoastaan ne passatut looserit ja lorvijat palkitaan.
Miksi? Onko se vanhempien kateutta menestynyttä lastaan kohtaan? Siinäpähän saa tulla omillaan toimeen kun kerran niin on tähänkin asti tehnyt. Ja sitten kilpavarustellaan sitä elämäntapalorvijaa hamaan loppuun asti...
Ei ole mitään tasapuolisuus vaatimuksia lahjoittamisen suhteen. Vasta testamentissa on lakiosat lapsille, mutta eläessään saa kaiken lahjoittaa kenelle tahtoo.
Jokainen sukupolvi hoitakoon itse omat taloutensa. Vanhemmat ovat lapsensa aikuisiksi elättäneet. Vieläkö pitäisi elättää lapsenlapsetkin? Eri asia on sitten joku todellinen katastrofitilanne, vakava sairaus, onnettomuus tms. joka verottaa perheen taloutta odottamattomalla tavalla. Jos vanhemmilla on varaa auttaa tai antaa vaikka lainaksi joku suurempikin summa, on kyllä ymmärrettävää. Siinä tosin muiden sisarusten ja varsinkin sukuun naitujen suhteellisuudentaju joutuu kovalle koetukselle ja kateuden ruma peikko nostaa herkästi päätään.
Muuten riittää, että isovanhemmat halutessaan muistavat lapsenlapsia syntymäpäivänä ja jouluna pienellä lahjalla, joka on sopusoinnussa saajan iän kanssa. Siinä mielessä pitää olla tasapuolinen, että jokaiselle lapsenlapselle hankitaan lahja sekä että samanikäisten lahjat ovat samanarvoisia. Ei siis niin, että mummin kultupoju saa vaikka uuden pleikan, mutta toinen samanikäinen pitkät kalsarit ja karkkipussin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos isovanhemmat antavat rahaa, pitäiskö antaa kaikille lapsille suunnilleen saman verran vai voivatko antaa tarpeen mukaan. JOS antavat, pakkohan ei ole.
Perhe a: Ei rahahuolia, aika hyvin palkatut työt vanhemmilla. On talolaina viisi vuotta sitten ostetusta talosta, ja lapset ym perusmenoa, mutta myös rahaa käydä ulkomailla kerran vuodessa, ostaa kalliit ulkohaalarit lapsille yms. Palkat varmaankin lähes samat kuin hyväpalkkaisilla isovanhemmilla.
Perhe b: Toinen vanhemmista ihan hyvällä palkalla, toinen hoitovapaalla. Rahaa on menossa koska ostavat uuden asunnon kohta tai alkavat rakentaa. Eli tällä hetkellä niukahko taloudellinen tilanne verrattuna perhe a:han.
Voivatko isovanhemmat tukea perhe b:tä esim. lasten talvivaateostoksissa tai antaa rahaa uuteen kodinkoneeseen ilman, että perhe a:ta "tuetaan" (lainausmerkit, koska eivät tarvitse rahallista apua).
Mitä sinä olet mieltä?Pitää tukea tasapuolisesti. Ei todellakaan palkita lasta, joka on luuserimpi kuin toinen, joka pärjää.
Samaa mieltä! Harmi että todellisuus on usein eri.
Meillä esim. menestymisestä on aina rangaistu. Eli jos olet hiellä hoitanut omat hommasi hyvin, ei tukea tai tunnustusta tipu. Ainoastaan ne passatut looserit ja lorvijat palkitaan.Miksi? Onko se vanhempien kateutta menestynyttä lastaan kohtaan? Siinäpähän saa tulla omillaan toimeen kun kerran niin on tähänkin asti tehnyt. Ja sitten kilpavarustellaan sitä elämäntapalorvijaa hamaan loppuun asti...
Heh vanhempi veljeni ja minä olemme molemmat sairaseläkkeellä ja ainakaan veli ei edes ehtinyt kovin pitkään olemaan työelämässä. Itsellä vähän paremmin, lapset jo täysi-ikäisiä, mutta vanhempani tahtovat antaa kaiken joko pikkuveljelle tai pikkusiskolle, koska öö terveitä tai siis eivät ole eläkkeellä.
Aina olen tullut omillani toimeen muille sisaruksille vanhempani ovat ostaneet asuntoja, useampiakin, sekä auttaneet rahallisesti ja muuten omakotitalojen rakentamisessa.
oma sisareni on ollut koko elämänsä tällainen "ura-holhottavaksi heittäytyvä" tapaus. Tehään kulutusluottoja ja siten soitetaan vanhemille että en haluakaan maksaa, maksatteko työ? Ei puhettakaan että olisi omat opintolainsnsakaan maksanut. Ei riittänyt opiskeluaikoina että sai isältään joka kk sievän summan rahaa tililleen , piti vielä lainallakin ryyppääminen rahoittaa .Isä pappa maksoi myös ne velat kun "oli kihlautunut" että "perhe sai aloittaa puhtaalta pöydältä".
No, näitä kihlautumisia on tullut möhemmin lisää, ja taas sama syy maksaa kultapossun velat pois että "uusi mies ei joudu maksamaan uuden vaimon velkoja". Tätä oppi käyttämään hyväkseen.
No, itse elin säästeliäästi, en opsikeluaikoina ostanut luksuskasvovoiteita, joka viikko uusia kalliita vaatteita, en ravannut joka viikko kampaajala hemmottelemassa itseäni, ja mitään apua ei ole tippunut, koska en kai tuhlannutkaan siihen malliin että olsiin tarvinnut.
Kultapossun lapset sen sijaan ovat olleet samanlaisia kun itse kultapossu, heile opetettiin tuo jalo tuhlailemisen taito.Heitä täytyy tukea, kun possun jälkeläiset ei pärjää. "Ukkki annatko rahaa"? Oli tyypillinen tekstari ukille ja mummille vuosien ajan. Tietäävät mistä napista painaa, possu oli opettant sen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitse olla tasapuolinen, he tekee omilla rahoillaan mitä haluaa, se ei muille kuulu. Ei isovanhemmat mikään sossu ole.
No kyllä se ainakin verottajalle kuuluu, mikäli mahdollinen lahjavero on jäänyt maksamatta. Ja tietysti ennakkoperintö pitää ottaa huomioon perinnönjaossa.
Juuri sinunkaltaisten ihmisten takia jätin Suomen ja muutin maahan jossa saa ITSE päättää kenelle antaa ja miten paljon
JOS isovanhemmilla on oikeasti varaa, silloin voivat halutessaan avustaa - mitään pakkoa ei ole. Ja pienellä eläkkeellä kituuttavien ei todellakaan kuulu auttaa aikuisia lapsiaan!
Samaa mieltä myös useiden kommentoijien kanssa - miksi sitä ahkeraa, kunnollista ja omat asiansa kunnialla hoitavaa lasta rangaistaan ja hänelle ei avustusta anneta? Sen sijaan sitä omat asiansa sössinyttä hyysätään.
Isovanhemmat voivat toki valita itse, ketä avustavat. Ikävintä on, jos isovanhemmat itse painottavat kuinka tasapuolisia ovat ja koittavat itselleenkin valehdella asian, kun avustukset kuitenkin valuvat näiden alisuorittajien lompakkoon. Eli sitten on oltava avoin eikä tekopyhästi esittää tasapuolista.
Jokainenhan saa tukea ketä itse haluaa. Meillä miehen vanhemmat tukevat vain miehen 20-vuotiasta sisarta vaikka hänkin on jo työelämässä mukana. Meidän perhe eikä miehen veljen perhe saa tukea juuri ollenkaan, siskolle on ostettu auto ja vaatteita ja häntä viedään edelleen laskettelemaan ja Thaimaan lomallakin kävi appivanhempieni kanssa talvella.
Tekevät rahoillansa mitä haluavat, eipä siihen kellään muulla ole nokan koputtamista.