Isänpäivän huomiointi, kun esikoinen vielä vatsassa?
Olemme uusperhe, ja odotan ensimmäistä yhteistä lastamme. Minulla on lapsia ennestään, mutta miehelle tämä tulokas on esikoinen.
Haluaisin huomioida miestäni isänpäivänä jotenkin, vaikka vauvan onkin määrä syntyä vasta tammi/helmikuussa. Pnko mielestänne hölmö idea?
Oletteko itse huomioineet puolisoanne isänpäivänä, kun esikoinen on ollut vasta tulollaan? Jos, niin miten? Miten miehesi reagoi?
Kommentit (34)
mä tein isyyspakkauksen, googlaamalla löydät siihen vinkkejä
[quote author="Vierailija" time="23.10.2013 klo 21:29"]
Jos ei ole lasta, ei ole isä.
Voi tulla keskenmeno.
[/quote]
Ja synnyttyään helposti kokee kätkytkuoleman, jonka jälkeen se ei enää ole isä. Ja luonnollisesti elinkelvoton sikiö muuttuu taianomaisesti kategoriaan 'lapsi', kun se on ilman kivunlievitystä puserrettu alakautta ulos. Jos käytetty ilokaasun lisäksi jotain muuta, korkeintaan lapsipuoli. Tällöinkään ei tule juhlia isänpäivää.
t. av-juhlapoliisi
Kun ei nyt vaan ole isä ilman lasta. Toistaiseksi on lähinnä limamöykky.
Et osaa huomioida pyytämättä täältä neuvoa?
[quote author="Vierailija" time="23.10.2013 klo 21:38"]
Kun ei nyt vaan ole isä ilman lasta. Toistaiseksi on lähinnä limamöykky.
[/quote]
Sillä lailla! Sinäpä olet lämmin ja empaattinen. Juuri sinunkaltaisilta ihmisiltä sitä tällaisiin tunneälyä vaativiin kysymyksiin kaipaakin vastauksia!
Mulla on ihan tasan sama tilanne kuin sulla, laskettua aikaa myöten :-). Piti ihan miettiä, että olenko unohtanut tällaisen kirjoittaneeni :-D
Mut joo, meillä minun lapseni halusivat jo viime isänpäivänä viedä aamupalaa sänkyyn isäpuolelleen ja tekivät kortitkin. Se oli kovin liikuttavaa meistä molemmista. Nyt kun yhteinen lapsi on tulossa ajattelin väsätä jonkinlaisen isyyspakkauksen ja tietty vähän aamupalaa myöskin. Minusta toisen huomioiminen ei ole koskaan huono idea. Ja kyllä hän mielestäni ihan isä on tälle vatsassa olevalle vauvalle, vaikka se vatsanahkan toisella puolella vielä onkin.
Ja rakkaani on kyllä tuonut minulle äitienpäiväruusut joka äitienpäivä tähän asti, vaikka lapset eivät hänen olekaan.
[quote author="Vierailija" time="23.10.2013 klo 21:38"]
Kun ei nyt vaan ole isä ilman lasta. Toistaiseksi on lähinnä limamöykky.
[/quote]
Mikä ihmeen limamöykky? Jos ap:n laskettu aika on tammi-helmikuussa, on siinä hilkulla, että vauva voisi jo jäädä henkiin, jos syntyisi. Eli kyllä siellä mahassa ihka oikea minivauva on.
Meillä sama tilanne! Musta mieheni on isänpäiväkorttinsa ansainnut ilman tulevaa masussa olevaa vauvaakin vaikka häntä ei lasteni isäksi kutsutakkaan! Hoitaa isänroolin kuitenkin lasten oikeaa isää paremmin. Eli meillä saa ainakin kortin. Älä välitä näistä täällä ap, mäkin pahoitan mieleni joka kerta kun tänne jotain kirjoitan!!
Niin, sikiö. Mahassa.
Ei ole elävää lasta mahan ulkopuolella.
Eikä ole isää.
Meidän suhteessa olisi vähän liian lällyä. Itse asiassa mua hävettäs tehdä tommosta miehelle. Mutta jos se teillä on ok niin mikä jottei.
[quote author="Vierailija" time="23.10.2013 klo 22:00"]
Niin, sikiö. Mahassa.
Ei ole elävää lasta mahan ulkopuolella.
Eikä ole isää.
[/quote]
Kannattaisko sun hakea apua? Pahennat itse tilaasi.
Mä muistin miestäni viime isänpäivänä vaikka lapsi syntyi vasta helmikuussa. Ostin Sinkkosen Ensi kertaa isäksi -kirjan. Tuntui tykkäävän :)
Katkeraa menoa osalla vastanneista, pusuja ja haleja teille ♥
Kiitos kaikille asiallisesti vastanneille, myös niille jotka pitivät ideaa hölmönä Tai olivat eri mieltä. Asiattomat jääkööt omaan arvoonsa.
Positiivisten kommenttien kannustamana päätin kyllä kehittää jotain pientä kivaa isänpäiväksi :)
Ja kyllä, minusta näillä viikoilla (25+) vauvaa voi jo sanoa vauvaksi, ja mieheni on hänen isänsä. Saati sitten isänpäivänä, kun viikkoja on silloin jo muutama enemmänkin. Se on yhdentekevää, kummalla puolen mahanahkaa vauva on, isä mikä isä.
Minulle ei myöskään merkitse se, että mies ei ole _minun_ isäni. Hän on lapseni isä, ja se riittää. Vielä monet vuodet minähän se kuitenkin olen, joka huolehtii lapsen puolesta että isänpäivälahja / kortti on hankittuna tai tehtynä ajallaan. Kuka sen isänpäivän tradition lapselle opettaisi ellei äiti? Ja miksikäs sitä traditiota ei voisi aloittaa jo tässä vaiheessa? :)
Päälle päätteeksi oma isäni on kuollut, ja minusta on mukava juhlistaa isänpäivää muutenkin kuin haikeissa tunnelmissa sytyttämällä kynttilä haudalle.
-Ap
Mitä katkeraa siinä on, että sanoo mielipiteensä? :) Aloituksesta tuli se kuva, että ap haluaa kuulla juuri niitä, ja moni on siihen sanonut, että idea vaikuttaa heidän mielestään hömelöltä. Itse ottaisin "varman päälle" eli juhlisin vasta kun lapsi on syntynyt ja kaikki on kunnossa.