Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kamala olo, erityislapsen "erityisyyksien" jaksaminen
23.10.2013 |
Melkein kaikki rutiinit lapselle vaikeita, vaikka käy jo ala-asteen loppupuolta. Kaikesta täytyy muistuttaa, joka vaiheesta pukeutumisessa, syömisessä (ei muistaisi mm. juoda lainkaan), hampaiden pesua saa maanitella kymmeniä minuutteja sekä aamuisin että iltaisin. Ei ole KOSKAAN tajunnut itse tehdä aamu- tai iltarutiineja itse, olemme kyllä monesti kokeilleet. Joka asia täytyy hänelle sanoa ja neuvoa. Aivan kiltisti sen teemmekin ja moneen kertaan. Joskus tuntuu vain, että olemme tehneet tätä jo yli kymmenen vuotta, eikö tämä lopu koskaan...
Tänään tunsin itseni todella huonoksi äidiksi ja olinkin sitä: Lapsi oli illalla pytyllä ja luki kirjaa samalla. Taas oli mennyt jo n. kaksikymmentä min. ja kello läheni puolta kymmentä. Sanoin aivan nätisti, että nyt olisi aika siirtyä hampaiden pesuun. No, kuulin kun vessapaperirulla kilahti kerran, eli pyyhki kerran, sitten tuli taas pitkä syvä hiljaisuus. Sanoin taas, oletko pyyhkinyt jo valmiiksi? Aijoo, en vielä, ihan kohta..... taas kilahti, ja taas hiljeni. Meni muutama minuutti, ei tapahtunut mitään. Huutelin taas: Nyt pistä töpinäksi, kohta hermostun jos et saa sitä pyllyäsi pyyhittyä, on se nyt kumma ettei tule valmista! Joo, joo kuuluu hermostuneella äänellä vessasta. Taas hiljaista. Sitten mulla vähän pimahtaa, meen vessaan ja yks vaan vieläkin istuu pöntöllä ja lukee. Sanon korottamatta ääntäni, mutta hermostuneena: Oletko vielä 3 vuotias, kun et selviä edes pyllynpyyhkimisestä itse, äiti joutuu huutamaan joka välissä että pyyhi pyllysi eikä siltikään tule valmista!?
Juu, aika asiatonta, mutta ei mullakaan aina ole lehmän hermot :(. Huomenna on lapsella jo aamukuudelta herätys ja vetkuttaa ja vetkuttaa tuota nukkumaanmenoa. Kuulostaa ehkä vähän oudolta tuokin, että äitinä kuulostelen joka vessapaperirullan kilahduksen, mutta sitä oppii sellaiseen, kun ei muuten tiedä edistyvätkö asiat vai eivät. Lapsen pitäisi jo selvitä omillaan perusrutiineista, mutta kun ei sittenkään selviä... Siinä saa sitten olla vähän niinkuin silmät ja korvat höröllä koko ajan. Toivottavasti tuo täysi-ikäisenä selviää vessasta itse jo poies :).
Mutta huono omatunto on, kun tuollalailla haukuin lasta 3-vuotiaaksi, ei todellakaan kuulu tapoihini. Pyysin anteeksi ja halattiin.
Kommentit (54)
Kyllä sinulla aikamoiset lehmänhermot on. Kerro lapselle, että on kivempi lukea sängyssä peiton alla kun iltapesut ja muut on hoidettu, kuin vessanpöntöllä istuen.
Muistui mieleen äidin "opetus" kun olin pieni: jos istuu liian kauan pöntöllä, suoli putoaa sinne, joten vessassa ei kannata lukea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Neurologisella puolella häikkää, dysfasia todettu, parhaillaan lisätutkimuksissa josko olisi esim. ADD tai Asperger. Saapa nähdä. Eipä se lisädiagnoosi kai arkea sen kummemmaksi muuta?
Ajattele että toisilla todella sairaita lapsia. Tämä lohduttaa mua. Oma lapsi samanikäinen ja hänellä kehitysvamma. Minä pyyhin vielä sen pyllyn ja aamulla herään aikaisin ja ohjeistan ja hoputan. Pesen myös pojan. Kaikki lehteä lukevat jumiuttuvat vessaan. Myös ne terveet.
Meillä on 12 vuotias erityislapsi ja hänellä on vähän samoja juttuja, mutta on auttanut kun on sääntöjä, joista pidetään kiinni koko perhe. Vessaan esimerkiksi ei mennä lukemaan, joten ei siellä kukaan jaksa istua silloin kauempaa kuin on tarvista. Hampaiden pesu on silloin kun muutkin pesevät, eli iltapalan jälkeen ja piste. Suihkuun meno on jo hankalampaa, "kun suihkun jälkeen on niin kylmä" on syy, mutta ei auta, muistutan siitä heti klo 19:30 lähtien ja jaksan toistaa sitä kyllä. Ja jos iltaa vitkuttelee, en kuuntele aamulla yhtäkään väninää väsymyksestä, Mutta nämä jutut ovat kyllä kaikilla lapsillamme, ei vain erityislapsella.
Räkyttää en jaksa, toistelen sanomisia jonkun aikaa ja lopetan sitten, yleensä hommat ovat hoituneet kyllä, vaikka viiveellä, mutta kun ajoissa aloittaa, niin viiveenkin kanssa kaikki ovat nukkumassa 21:45 mennessä.
Sinuna ottaisin lukemiset, kännykät sun muut pois lapselta 19:30 ja lukemiset palauttaisin vasta kun on ajoissa sängyssä, kännykkää ei tarvitse kuin aamulla. Anna myös lapselle vastuu, älä ronki liikaa väliin, et voi aina olla niitä kilahduksia kuuntelemassa.
Ja sitä 3 vuotiaaksi sanomista en katuisi. Jos lapsi käyttäytyy kuin kolme vuotias niin hyvä se on sanoa, ei tuo nyt ole mikään ihmeellinen ja hävettävä juttu sanoa. Koulussakin lapsilta odotetaan ikätason mukaista käyttäytymistä, samaa voi kotona odottaa ja vaatia. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hankalaa, jaksamista sinne. Muista että kukaan vanhempi ei voi ola täydellinen, ole armollinen itsesi kanssa. Teillä on haastava lapsi ja hänen kasvattaminen on oikeasti väsyttävää ja välillä arkea täysin pilaavaa touhua.
Minulla on kaksi haastavaa lasta. Ja välilä tulee sanottua turhautuneena kaikenlaisia asiattomuuksia ja se pitää antaa itselleen anteeksi.
Mulla on 9-vuotias, joka ei ole millään tavalla erityislapsi eikä omaa mitään diagnooseja, mutta silti meillä välillä ihan samanlaista...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olisi aikaa, kirjoittaisin aiheesta enemmän sinulle. Mutta nyt kiireessä pistän vain viestin, että ei erityislapsi tee äidistä pyhimystä. Siellä kulkee niin monet tunteet matkassa
-miksi juuri meille
-miksi emme päässeet helpommalla
-olisiko elämä ollut helpompaa ilman tätä lasta
-se valtava suojeluvimma ja rakkaus
-pelko siitä, kuinka heikompaa lasta kiusataan ja miten se pärjää
-pelko siitä, että ikinä ei pääse lapsestaan eroon normaalisti
-syyllisyys kaikista näistä ajatuksista
Siksi erityislapsen perhettä pitäisi hoitaa kokonaisuutena. Ei äiti ole tuosta noin vain mikään terapeutti ja vammaishoitaja, kenellä on yhtäkkiä valmiudet toimia oikein ja jaksaa. Sehän on oma lapsi ja sisältä kumpuaa kaikki mahdolliset tunteet.
Jankuttamisen väsyy, siihen turhautuu, että edistymistä ei tapahdu.Surua, että vaikka mitä teet, tästä lapsesta ei tule normaalia. Pelko hänen pärjäämisestään.
Voimia sinulle. Sinulla on niin kova urakka meneillään, että älä ainakaan itseäsi ala enää syyllistämään. Jos mahdollista, hae keskusteluapua, että voit pohtia niitä tunteita, joita lapsesi herättää. Ne tunteet ovat ihan normaaleja.
Jaksamista tähänkin päivään sinulle
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä sanoin lapselleni eilen "oot ihan kuin 2-vuotias". EN pyytänyt anteeksi eikä halattu, mutta e siitä kukaan kyllä loukkaantunutkaan.
Minulla ADHD lapsi, jolla toiminnanohjauksessa vaikeuksia runsaasti. Lapsi on 11v. Meillä nuo kertomasi asiat eivät onnistu myöskään, tosin vessassa ei lue. Meillä muistutetaan vessan vetämisestä joka kerta.
Meillä paljon muutakin toiminnanohjauksen ongelmaa kuin teillä.
Ottaisin käyttöön laskemisen. Sanot oven läpi, että nyt lasken viiteen ja silloin on oltava valmis. Ja siitä siten laskemaan. Näillä lapsilla usein ajantaju kateissa.
Meilläkin päiviä, jolloin toiminta niin hankalaa, ettei millään jaksaisi. Useimmiten kuitenkin jaksan oikein hyvin, koska tiedän mistä vika johtuu ja ettei lapsi tee näitä juttuja tahallisesti.
En koskaan mieti, miksi meille kävii näin, syyttele itseäni tai mieti olisiko elämä ollut helpompaa ym. Kiusaamisasiaa joutunut miettimään paljonkin, koska erityislapsia kiusataan paljon , kuten meille myös on käynyt.
On muuten paljon harvinaisempaa, että erityislapsi on se joka kiusaa, vaikka tällä palstalla näin väitetään. Tämä palsta nyt ei muutenkaan ole kovinkaan varteenotettava paikka.
On myös turha hermostua jos toiminta ei onnistu, koita taas laskemista. Näin tohjeesta tulee selkeä kun siihen määrätään aikakin, muuten menee haahuiluksi.
Nämä ihmiset, ketkä väittävät heillä olevan samanlaista normaali lapsen kanssa, eivät ymmärrä asiasta mitään. Heidän kommentit kannattaa jättää omaan arvoonsa. Tavalliselle lapselle riittää sanominen 2-20 kertaa niin oppii kun näille erityislapille ei riitä edes 100 kertaa välittämättä. Jos normaalia lasta ei saa toimimaan, on hyvinkin mahdollisesti kasvatustaidoissa hiomista.
Minusta turhaa pyydellä anteeksi tuosta mainitsemisesta olevan 2v, pikkujuttu.Turha jokaisesta sanomisesta tuntea syyllisyyttä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko tuolla lapsella mitään "erityistä" ongelmaa? Jos lapsi syventyy lukemaan kirjaa, luulisi ettei ainakaan mitään suurta ongelmaa. Oma lapsi erityislapsi - dysfasia, kielenkehityksen viivet ja monimuotoisen kehityshäiriön diagnoosit. Käy 6-luokkaa erityisopetuksessa. Jos hän lukisi vapaaehtoisesti kirjaa - vaikkapa sitten vessassa- hyppisin kattoon onnesta...
Siis mitä? Kirjoitit avauksen puolen yön jälkeen ja lapsi vetkutti nukkumaanmenoa?! Entistä erityisemmäksi se lapsi muuttuu, jos et sitä edes nukkumaan saa lapsille kuuluvaan aikaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No lapsi taitaa olla oppinut siihen, että se mitä sinä sanot, on ihan tyhjää löpinää eikä tarvii kuunnella. Terve lapsikin tarvii rajoja, erityislapsi tarvii tiukempia rajoja. On jo aika myöhäistä, mutta ei vielä mahdotonta. Se mitä sanot, TÄYTYY TAPAHTUA ja vetkuttelematta. Tiukkuutta peliin nyt. Perusasioita: vessassa ei lueta. Kakan jälkeen pyyhitään, vedetään vessa, pestään kädet. Hampaat PESTÄÄN ja siinä on turha lähteä valtapeliin mukaan. Kerran tai kaksi voi sanoa nätisti, mutta äänestä pitää kuulua että olet tosissaan. Ja jos ei nätisti auta niin kolmannella kerralla voi jo suuttuakin. Ei se sun erityinen lapsi rikki mene siitä että suutut. Vaikuttaa, että itse omaa epävarmuuttas vaan jotenkin ahdistut siitä että et vaan pahoittais erityislapsesi mieltä.
Meillä vähän samanoloinen lapsi, toisaalta pärjää loistavasti, mutta perusrutiinit takkuaa. Koulussa pärjää erittäin hyvin taas. Kavereita on, erittäin hyviäkin, on kyllä tosi valikoiva heidän suhteen.
[quote author="Vierailija" time="23.10.2013 klo 09:07"]
No lapsi taitaa olla oppinut siihen, että se mitä sinä sanot, on ihan tyhjää löpinää eikä tarvii kuunnella. Terve lapsikin tarvii rajoja, erityislapsi tarvii tiukempia rajoja. On jo aika myöhäistä, mutta ei vielä mahdotonta. Se mitä sanot, TÄYTYY TAPAHTUA ja vetkuttelematta. Tiukkuutta peliin nyt. Perusasioita: vessassa ei lueta. Kakan jälkeen pyyhitään, vedetään vessa, pestään kädet. Hampaat PESTÄÄN ja siinä on turha lähteä valtapeliin mukaan. Kerran tai kaksi voi sanoa nätisti, mutta äänestä pitää kuulua että olet tosissaan. Ja jos ei nätisti auta niin kolmannella kerralla voi jo suuttuakin. Ei se sun erityinen lapsi rikki mene siitä että suutut. Vaikuttaa, että itse omaa epävarmuuttas vaan jotenkin ahdistut siitä että et vaan pahoittais erityislapsesi mieltä.
[/quote]
Nro 16 ei taida tajuta ap:n pointtia.
Kyse ei ole siitä, että vanhempi ei tietäisi, miten tuossa tilanteessa tulee käyttäytyä. Tottakai vanhemman täytyy tehdä selväksi, että nyt hoidetaan se vessa homma ja piste.
Kyse on siitä, miten raskasta on se, että vuodesta toiseen on ihan joka pikku asia valvottava ja vahdittava, että tulee tehdyksi. Edes 12 vuotiaalle ei riitä, että sanoo kerran, että pese hampaat ja laita yöpuku päälle. On oltava koko ajan mukana, huolehdittava, että lapsi ei unohdu mihinkään, tekee kaiken jne.
Vaikkapa suihkussa käynnin voisi ajatella jo 12 v:ltä onnistuvat itsenäisesti. Kun se kuitenkin on sitä, että ensi patistellaan suihkuun, sitten vaatteiden riisumiseen, sitten siihen, että todella menee sinne suihkuun eikä jää pelleilemään alasti, sitten se että laittaa shampoota ja todella pesee itsensä, sitten se, että tulee pois sieltä suihkusta eikä jää sinne koko yöksi, sitten se että kuivaa itsensä ja saa vielä yökkärit päälle... On ihan ymmärrettävää, että vanhempi väsyy ja toivoo, että lapsi osaisi jo ihan itsekin hoitaa jotain.
Jos nyt aloittaisit edes siitä, että otat kirjan pois lapselta, joka istuu vessassa?
Miksi vessassa ei saisi istua kirjan kanssa? Meillä on kastelusta kärsivä lapsi, jolle olisi tärkeää istua vessassa riittävän kauan rauhassa, jotta rakko varmasti tyhjenee. Jos ei ole esim. kirjaa, saattaa vain nopeasti istahtaa pöntölle ja nousta saman tien kiireessään, jolloin rakko voi tyhjentyä huonosti. Minusta ihan hyvä, jos kirjan kanssa siellä rauhoittuu ja tekee tarpeensa kunnolla.
[quote author="Vierailija" time="23.10.2013 klo 09:19"]
[quote author="Vierailija" time="23.10.2013 klo 09:07"]
No lapsi taitaa olla oppinut siihen, että se mitä sinä sanot, on ihan tyhjää löpinää eikä tarvii kuunnella. Terve lapsikin tarvii rajoja, erityislapsi tarvii tiukempia rajoja. On jo aika myöhäistä, mutta ei vielä mahdotonta. Se mitä sanot, TÄYTYY TAPAHTUA ja vetkuttelematta. Tiukkuutta peliin nyt. Perusasioita: vessassa ei lueta. Kakan jälkeen pyyhitään, vedetään vessa, pestään kädet. Hampaat PESTÄÄN ja siinä on turha lähteä valtapeliin mukaan. Kerran tai kaksi voi sanoa nätisti, mutta äänestä pitää kuulua että olet tosissaan. Ja jos ei nätisti auta niin kolmannella kerralla voi jo suuttuakin. Ei se sun erityinen lapsi rikki mene siitä että suutut. Vaikuttaa, että itse omaa epävarmuuttas vaan jotenkin ahdistut siitä että et vaan pahoittais erityislapsesi mieltä.
[/quote]
Nro 16 ei taida tajuta ap:n pointtia.
Kyse ei ole siitä, että vanhempi ei tietäisi, miten tuossa tilanteessa tulee käyttäytyä. Tottakai vanhemman täytyy tehdä selväksi, että nyt hoidetaan se vessa homma ja piste.
Kyse on siitä, miten raskasta on se, että vuodesta toiseen on ihan joka pikku asia valvottava ja vahdittava, että tulee tehdyksi. Edes 12 vuotiaalle ei riitä, että sanoo kerran, että pese hampaat ja laita yöpuku päälle. On oltava koko ajan mukana, huolehdittava, että lapsi ei unohdu mihinkään, tekee kaiken jne.
Vaikkapa suihkussa käynnin voisi ajatella jo 12 v:ltä onnistuvat itsenäisesti. Kun se kuitenkin on sitä, että ensi patistellaan suihkuun, sitten vaatteiden riisumiseen, sitten siihen, että todella menee sinne suihkuun eikä jää pelleilemään alasti, sitten se että laittaa shampoota ja todella pesee itsensä, sitten se, että tulee pois sieltä suihkusta eikä jää sinne koko yöksi, sitten se että kuivaa itsensä ja saa vielä yökkärit päälle... On ihan ymmärrettävää, että vanhempi väsyy ja toivoo, että lapsi osaisi jo ihan itsekin hoitaa jotain.
[/quote]
Erityislapsen vanhemmilla on myös sellainen haaste, että lapsi ei pääse koskaan kehittymään ja kasvamaan, jos jatkuvasti vahditaan, kehotetaan ja käsketään. Se opettaa lapsen kuin lapsen siihen, ettei oteta itse vastuuta tekemisistään. Lapsi ikään kuin ehdollistetaan odottamaan aina "käskyä ylhäältä" ja reagoimaan siihen, sen sijaan, että annettaisiin lapselle tilaa tehdä omia virheitään ja oppia niistä.
Alue: Aihe vapaa
Millä tavalla lapsesi on erityislapsi? Anteeksi jos utelen mutta heräsi tuo kysymys mieleeni :)