Lue keskustelun säännöt.
Mistä syystä /syistä olet laittanut välit poikki ystävääsi?
Kommentit (27)
Huomasin että on vahingoniloinen kun minulla meni jokin asia pieleen. Se riitti. Itse ihan oikeasti kuitenkin toivon ystävilleni vain hyvää, jos heitä ystävikseni kutsun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kateellinen ja vahingoniloinen ex-ystävä. Menin naimisiin (syytti minua, kun en hääiltana vietänyt aikaani hänen kanssaan, vaikka tuli pitkästä matkasta). Sain lapsia, hän katkeroitui lisää, kun ei miestä, ei lapsia.Oli kympin tyttö lukiossa ja opiskeli hyvän ammatin, luonne tosin vaikea. Toivoo pahaa kaikille, nauraa, kun kerron epäonnistumisistani.Säälii nykyään itseään, on mielestään olosuhteitten uhri. Vihaa pariskuntia, on kateellinen lapsista. Jollain tavalla pelkään häntä. Piehtaroi kateudessa, sanoo tappavansa itsensä, kun on jäänyt kaikkea toivomaansa vaille. Toisaalta säälin häntä, toisaalta voin paremmin, kun en tapaile lainkaan.
Mulla oli ihan hyvä ystävä, mutta sain itse aina olla se, joka ottaa yhteyttä ja ehdottaa tapaamista. Kyllästyin ja päätin, että seuraavalla kerralla hän saa ottaa yhteyttä. Siitä on kulunut nyt 1,5 vuotta kun viimeksi nähtiin. Ajattelin, että antaa olla.
Patologinen valehtelija, ei myöntänyt omia virheitään, puhui kaikista paskaa selän takana ja nenän edessä mielisteli. 8 vuotta jaksoin ja sitten pistin välit poikki kokonaan.
[quote author="Vierailija" time="22.10.2013 klo 15:25"]
Hän kertoi kaikki asiani miehelleen. Hänestä puolisoilla ei ole mitään salaisuuksia - ei edes ystävän yksityisasioita.
[/quote]
Minutkin tämä on saanut ottamaan etäisyyttä yhteen ystävääni. Ei ole kovin kiva kuulla joltain kolmansilta osapuolilta, miten ystävän mies on naureskellut heidän kanssaan asioille, jotka olen kertonut luottamuksellisesti ystävälleni.
Ystävä on tietysti miehensä puolella :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kävi panemassa miestä, jota tapailin. Ystävä tiesi, että olen korvia myöten ihastunut ja silti teki noin. Mieheen laitoin myös välit poikki.
Makasi mieheni kanssa, ja aluksi kielsi koko jutun. Onneksi mies kertoi totuuden, kun valehtelin hänelle ystävän tunnustaneen.
No, myöhemmin pyysin ystävältä anteeksi, että kilahdin hänelle, mutta ystäviä meistä ei enää minun tahdostani tullut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska se oli pikkusieluinen ja kateellinen paskiainen. Mä en todellakaan arvosta ihmistä, joka on kade kenellekään, varsinkaan mulle!
Ex-ystävä petti miestään ja yritti salata sitä avullani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tapaamiset ja yhteydenpito alkoivat mennä hänen ehdoillaan. Alkoi uhata itsemurhalla, ellen ollut käytettävissä. Kateellinen marttyyri.
Varasti multa jatkuvasti tavaraa, kerran jopa avaimet joilla tuli kotiimme (!!!!!!!) vohkiakseen rahaa yms. Tehtiin rikosilmoitus asiasta mut eipä se ikinä mihinkään edennyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kai laitoit välit poikki mieheenkin?
[quote author="Vierailija" time="22.10.2013 klo 15:11"]
Makasi mieheni kanssa, ja aluksi kielsi koko jutun. Onneksi mies kertoi totuuden, kun valehtelin hänelle ystävän tunnustaneen.
No, myöhemmin pyysin ystävältä anteeksi, että kilahdin hänelle, mutta ystäviä meistä ei enää minun tahdostani tullut.
[/quote]
Imi kaiken energian minusta eikä koskaan (ei koskaan) kuunnellut minun huoliani (tai ilojani, sen puoleen). Negatiivinen ihminen, jonka mielestä kaikissa muissa on aina vika, ei koskaan hänessä itsessään. Minun valintani elämässä olivat aina vääriä ja jotenkin häneltä pois. Esim. sain lapsen, mutta hänestä ei saanut puhua, koska tällä ex-ystävällä ei itsellään ollut (ole) lapsia. Sama juttu oli silloin, kun minulla oli mies ja hänellä ei; parisuhteesta ei saanut puhua, koska se syrji häntä sinkkuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hän kertoi kaikki asiani miehelleen. Hänestä puolisoilla ei ole mitään salaisuuksia - ei edes ystävän yksityisasioita. Tajusin myös, että oli kateellinen minulle ja siksi tietyllä tavalla vahingoniloinen, jos minulta ei joku asia onnistunut.
[quote author="Vierailija" time="22.10.2013 klo 15:22"]
Imi kaiken energian minusta eikä koskaan (ei koskaan) kuunnellut minun huoliani (tai ilojani, sen puoleen). Negatiivinen ihminen, jonka mielestä kaikissa muissa on aina vika, ei koskaan hänessä itsessään. Minun valintani elämässä olivat aina vääriä ja jotenkin häneltä pois. Esim. sain lapsen, mutta hänestä ei saanut puhua, koska tällä ex-ystävällä ei itsellään ollut (ole) lapsia. Sama juttu oli silloin, kun minulla oli mies ja hänellä ei; parisuhteesta ei saanut puhua, koska se syrji häntä sinkkuna.
[/quote]
apua, olisin voinut kirjoittaa ihan saman tarinan! Ex-ystäväni ei koskaan kysynyt kuulumisiani, puhui vain itsestään. Kerran totesi, että hän ei kysy, koska häntä ei kiinnosta. Viimeinen niitti oli se, kun teeskenteli että esikoiseni ei olisi koskaan syntynytkään. Yhteydenpito jäi.
Toinen ystävä liittyi lahkoon, ja muuttui aivan erilaiseksi. Epäilen, että lahkon taholta käskettiin pistämään välit poikki, sillä itse olisin jonkinlaisen puheyhteyden halunnut säilyttää.
Alkoi tuntua liika yksipuoliselta kaveruudelta. Asutaan eri kaupungeissa, ja jossain vaiheessa hoksasin, että jos minä en soittelisi ja ottaisi yhteyttä, ei me varmaan puhuttaisi, saatikka nähtäisi koskaan. Niinipä sitten lopetin soittelun. Pari kertaa hän mulle soitti, siis ensimmäisen 1,5 vuoden aikana, mutta enää ei olla kavereita. Ei kyllä siis riidoissakaan
Oli sellainen kaikessa paremmin asiani kuin minä itse tietävä ja minun valintojani dissaava, kateellinen ihminen. Lisäksi loukkasi minua haukkumalla minua turhasta täysin maanrakoon. Koin lopuksi, että en saa ystävyydestä mitään, enkä voi luottaa häneen.
Eivät pitäneet yhteyttä kavereina. En siis jaksanut sellaista yksipyolista "mitä kuuluu?" juttua.
Sitten olivat aivan shokissa kun pudottelin fb:stä pikku hiljaa...Voi sitä selittelyn määrää, miksi eivät ole kereneet(halunneet viitsineet).
Tämänkään jälkeen eivät enää mitään kyselleet.
Suurinosa kavereista "hävisi" kun yksi puhui minusta pahaa ja levitti muistakin aivan päättömiä valheita... Ja nämä "kaverit" sitten alkoivat hävitä kuka mihinkin.
Paitsi kun tarvitsivat jotain.
[quote author="Vierailija" time="22.10.2013 klo 15:18"]
Kai laitoit välit poikki mieheenkin?
[quote author="Vierailija" time="22.10.2013 klo 15:11"]
Makasi mieheni kanssa, ja aluksi kielsi koko jutun. Onneksi mies kertoi totuuden, kun valehtelin hänelle ystävän tunnustaneen.
No, myöhemmin pyysin ystävältä anteeksi, että kilahdin hänelle, mutta ystäviä meistä ei enää minun tahdostani tullut.
[/quote]
[/quote]
Toki. Seitsemän vuoden avoliitto loppui seinään, onneksi asunto oli minun omani. Rakastin miestä kovasti ja ero vaati totaalisen irtioton: en vastannut puheluihin, viestit poistin lukematta, heitin hänen tavaransa roskiin (no, yhden hänen kalliin, seksikkään lempipaitansa leikkelin ensin pienenpieniksi suikaleiksi) ja jouduin turvautumaan ammattiauttajaan. Lopulta tuo episodi kääntyi voitokseni. Törmäsin maailman upeimpaan mieheen, jonka kanssa olen ollut naimisissa viisi vuotta. :)
Voin kiittää siitä tuota petollista ystävätärtäni.
Jätin yhteydenpidon kun huomasin, etten tule olemaan hänelle koskaan tarpeeksi hyvä ystävä vaikka olisinkin paikalla kun on vaikeuksia, ymmärtäisin ja kuuntelisin. En myöskään jaksanut tapaamisjärjestelyjen vaikeutta: niitä oli todella vaikea järjestää hänen puoleltaan vaikka hän oli työtön ja omisti auton ja minä taas autoton ja vuorotyössä.
Tämä ihminen halusi kuitenkin lähelleen ennemmin henkilön, joka on kaunis ja trendikäs, tuntee oikeat ihmiset jne. Ei niin väliä jos matkan varrella vähän valehtelee ja käyttää hyväkseen.