Naiset! Antakaa duunarimiehille mahdollisuus!

[quote author="Vierailija" time="22.10.2013 klo 15:17"]

Juu heti annan mahdollisuuden jos hän ei kuuntele heviä, lukee muutakin kuin sotakirjoja ja ymmärtää taiteesta ja runoista edes jotakin. Eikä piereskele. Ja syö vihanneksia ja kalaa.

Aika harva duunarimies tuohon yltää, tasan yhden olen löytänyt.

[/quote]Mun mies on akateeminen, silti piereskelee kuin serbialainen raksamies.

Aloitus vaikuttaa trollilta. Jollakin humanistillako on kunnianhimoa ja oman yrityksen perustavalla 'duunarilla' ei? Kunnianhimolla ei ole mitään tekemistä koulutuksen kanssa.

Exäni oli kuljetusalan yrittäjä, ja hän on edelleen mun unelmien mies jonka menetin oman tyhmyyden takia, aloin uskoa perhettäni että kouluja käymätön ei voi olla hyvä puoliso.. No nyt oon ollut jo 3 vuotta yksin ja exääni en takasin saa, vaikka haluaisin :(

Minä voin puolestani kertoa, miksi valitsin oman kumppanini:
- Minun on hyvä olla hänen kanssaan

- Hänen kanssaan on helppoa keskustella, ja ymmärrämme toisiamme

- Hän viehättää minua eroottisesti, ja seksi on hyvää

- Hän on hellä

- Minä rakastan häntä

En kerro, onko kyseessä duunari vai akateeminen.

- akateeminen mies ymmärtää terveellisten elämätapojen päälle, urheilu osa elämää

- kielitaitoisia ja avarakatseisia

Juu mullon sellanen ja pois en antais ikipävänä :)

Ihana kun se toinen aikuinen on joka päivä kello 16.00 kotona ja viikonloput kokonaan, satunnaisia ylitöitä lukuunottamatta.

Se nyt on vaan pieni bonus muutoinkin täydellisen paketin päälle.

Joo kyllä duunarimies kelpais ihan hyvin, jos hän olisi tarpeeksi älykäs. Usein ei näin ole. kaikki muut hyvät asiat mitätöityvät jos mies on tyhmä ja tekee elämässä kaikki päin honkia. Ykköskriteerinä siis pidän älyä ja hyvää sydäntä. Akateemisilla tämä useimmin on todennäköisempää.

Kaikki kokemukseni duunarimiehistä näin akateemisena naisena ovat johtaneet samaan lopputulokseen: mies ei siedä sitä että nainen on korkeammin koulutettu ja mahdollisesti myös parempipalkkainen, ja tästä tulee lopulta aina ongelma. 

En lesota koulutuksellani/palkallani, en halveksu vähemmän koulutettuja, en itseasiassa aina ole edes muistanut että mies on vähemmän koulutettu, ja silti jokaikisen duunarin kanssa ongelma on ollut edessä joko ennemmin (baarissa juttelemaan tullut mies kauhistuu ja häipyy kun kuulee koulutukseni) tai myöhemmin (miehen huono itsetunto alkaa paistaa koko ajan enemmän ja enemmän läpi, aiheuttaen hänelle kuvitellun kilpailutilanteen ja tarpeen koko ajan "päihittää" minut muissa elämän osa-alueissa). 

Säästän siis kaikkien aikaa ja (jos tarve joskus vielä) etsin miehen omasta koulutus- ja sosiaaliluokastani. En jaksa enää sitä että joudun todistelemaan miehelle että hän on tarpeeksi hyvä vaikkei olekaan akateeminen.

Mä en ole koskaan keskustellut sellaisen duunaritaustaisen ihmisen kanssa, joka olisi vaikuttanut älykkäältä ja jonka jutut olisivat kiinnostaneet mua niin paljon, että olisin halunnut tutustua lisää. Toisaalta jos olen puhunut itseäni kiinnostavista asioista, olen huomannut, ettei duunaria kiinnosta. Tämä pätee sekä miehiin että naisiin.

En ole todellakaan mikään tähtitieteilijä vaan ihan perusakateeminen asiantuntijahommia tekevä maailmaani seuraava nainen. Tykkään keskustella ja väitellä asioista, mutta en kovin teoreettisella tasolla vaan enemmän "luin muuten tänään Hesarista" -tyyliin. Lisäksi harrastan AV-palstailua, mikä myös ehkä kertoo jotain syvällisyydestäni.

Duunarin kanssa ei tavallisesti voi käydä edes peruskeskustelua ajankohtaisista asioista järkevästi. Mielipiteitä ei joko ole tai sitten niitä ei osata lainkaan argumentoida. Näkemysero johtaa lähes poikkeuksetta riitaan eikä mielenkiintoiseen väittelyyn. Duunaria aidosti kiinnostavaksi keskustelunaiheeksi saattavat kelvata esimerkiksi TV-sarjan viimeisimmät juonenkäänteet!

En voisi kuvitella olevani sellaisen miehen kanssa, jota en kunnioita ja kunnioitus syntyy omalla kohdallani toisen ajatusten arvostamisesta. Olisi ihanaa saada kotiin käsistään taitava mies, jolla ei olisi kovia urapaineita, mutta tällaiset ominaisuudet harvoin yhdistyvät älykkyyteen.

Tulipa vielä mieleen kurja esimerkki aiheeseen liittyen. Yhdessä ystäväporukassani oli kolme pariskuntaa, joista kaikki olivat korkeasti koulutettuja yhtä sairaanhoitajatyttöä lukuunottamatta. Tyttö oli todella kiva ja hauska, mutta tosiaankin aika sairaanhoitaja. Porukan yhteiset illalliset olivat mahtavia, mutta aina kun puhuttiin tosi kepeästikin jostain yhteiskunnallisista aiheista, tytön esittämät kommentit aiheuttivat kiusaantuneita hetkiä etenkin kun aina välillä joku erehtyi luulemaan mimmin huomioita vitseiksi. Hän todella erottui porukasta aina kun avasi suunsa. Pariskunta onneksi erosi sittemmin ja kumpikin löysi tasoistansa seuraa.

[quote author="Vierailija" time="22.10.2013 klo 11:33"]

Tämän palstan akateemiset naiset asettavat usein seurustelukumppaneilleen kriteeriksi akateemisen koulutuksen, mutta en voi ymmärtää, miksi!

Tässä oma listani, miksi (fiksu) duunarimies on hyvä valinta:

+ Miehellä säännöllinen työaika, työt eivät ikinä seuraa kotiin. Vapaa-aika on siis todella vapaa-aikaa = paljon aikaa lapsille ja perheen yhteisille harrastuksille.

+ Ylitöitä ei ole koskaan pakko tehdä, ja silloin jos niitä tekee, on rahallinen korvaus todella hyvä.

+ Hyvä palkka (tietyillä miesvaltaisilla duunarialoilla palkka tosiaan on hämmästyttävän hyvä).

+ Ei työmatkoja, yömyöhään venyviä kokouksia, seminaarimatkoja = mies osallistuu siis jatkuvasti täyspainoisesti perheen elämään.

+ Mies ei luo uraa, joten minä voin panostaa enemmän uraani. Miehen työ joustaa siis paljon, ja mies on esim. ollut 2 vuotta lasten kanssa kotona sillä välin kun itse tartuin kiinnostavaan ja aikaavievään projektiin (tämä varsinkin herättää kateellisuutta akateemisten, perheellisten, ystävieni parissa, joilla on myös akateemiset puolisot. Heillä kun jatkuvasti toinen joutuu tinkimään omasta urastaan, ja usein se on juuri nainen).

Syy, miksi mieheni ei opiskellut enempää, on se, ettei hänellä ole ammatillista kunnianhimoa. Hän panostaa mieluummin vapaa-aikaan, esim. minuun ja lapsiin, urheiluharrastuksiinsa, sekä matkusteluun. Hän ei myöskään ole millään muotoa sivistymätön, vaan on kiinnostunut esim. historiasta, ja lähtee kanssani mielellään erilaisiin kulttuuririentoihin.

Ei siis kannata tyrmätä duunarimiehiä suoralta kädeltä! Ihmettelen varsinkin akateemisia kunnianhimoisia naisia, jotka haluavat samanlaisen miehen: kaksi uraa luovaa ihmistä + kukoistava perhe-elämä on miltei mahdoton yhdistelmä (eri asia tietysti, jos ei halua lapsia).

[/quote]

Akateeminenkin nainen hakuaa pohjimmiltaan miehen jolla on paljon rahaa ja iso kikkeli:) Ihanne tilannehan on että mies elättää perheen jolloin nainen voi käyttää rahansa itseensä kuten sinkkuna olleessaankin:D

Duunarimiehet on kusipäitä. Älykkyys on välttämätön ehto kiltteydelle ja älykkyyttä näiltä yksioikoisilta mulkuilta puuttuu.

En lukenut listaasi, mutta itse löysin miehisen duunarin, joka on kyllä kieltämättä aivan ihana mies ;) Heti ensimmäisillä treffeillä hän erottui edukseen aiemmista tapailemistani miehistä. Tarjosi kaiken, avasi ovet ja kehui minua kauniiksi :) Noiden treffien jälkeen kävi sitten ilmi, että on hyväsydäminen, ihana mies. Pois en vaihtaisi, nyt ollaan kihloissa.

Höpö höpö. t. duunari miehen akateeminen vaimo.

Miehelläni ei todellakaan ole säännöllistä työaikaa, ylitöitä ja matkatöitä on paljon ja duunarikin voi luoda uraa, kouluttautua jne.

suurin asennevamma on sulla itelläs. mulla oli akateeminen mies, joka eli kaksoiselämää monta vuotta, petti mua ja huijasi sairaalta ihmiseltä rahaa. oli silti tosi älykäs(teoreettisesti).

Siinä taas palstan vaihtoehdot. Akateeminen tai duunari. Mitään muuta ei ole.

Mä en anna enää yhdellekään miehelle mahdollisuutta, koska mulla on jo mies, enkä halua kahta.

Enemmän duunarimiehet pesää saa kuin kouluja käyneet, mitä nyt omaa lähipiiriä katsoo.

Röyhkeys, röyhkeys, röyhkeys.

Sitä meiltä koulussa kilteiksi opetetuilta nööseiltä puuttuu. Ja se on kuitenkin avain naisiin.

No akateemiset taas ihmettelee miksi kaikki naiset kulkee jonkun lukutaidottoman apinan kanssa. Totuus on kuitenkin se , että nainen ei ole tyytyväinen ennen kuin amerikkalainen prinssi pelastaa naisen lohikäärmeeltä ja sen jälkeen antaa välillä shoppailu rahaa ja välillä alistaa  sadistisesti kidutuskellarissaan :)

Monet duunarimiehet on niin juntteja etteivät todellakaan käytä aikaansa lastenhoitoon. Vapaa-aika käytetään kavereiden kanssa autoja rassaten tai muissa "projekteissa". Vaimon odotetaan tekevän kotityöt, kerran kuussa jos imuroi niin siitä odotetaan mitalia tai vähintään bj:ia.

Mun duunarimies elättää perheensä, viettää paljon aikaa lastensa kanssa, on rakentanut (ihan itse meille kodin) eikä ole uranarkomaani joka istuisi aamusta iltaa töissä...ihana mies!