Lue keskustelun säännöt.
Unelmatyö Turussa, perhe Helsingissä!?!
22.10.2013 |
Minulla on erittäin kapea-alainen koulutus, alan työllisyysnäkymät ovat lähes olemattomat. Olen pitkään etsinyt muita töitä, koska töitä tällä alalla ei vaan ole.
Nyt huomasin, että Turussa haetaan juuri täsmälleen sitä, mihin minulla on työkokemusta ja koulutusta. Tehtävä on kolmen vuoden määräaikainen pesti.
Perhe ei todellakaan voi, eikä halua muuttaa kolmeksi vuodeksi Turkuun. Miehen työ on täällä, lasten koulut ja harrastukset, suku, perhe, kaverit, koko elämä.
MITÄ TEEN? Olen tällä hetkellä kotiäiti, mutta pian olisi lähdettävä työelämään. Voinko edes olla hakematta??
Onko kenelläkään mitään samankaltaista tilannetta? Työ parin sadan kilometrin päässä?
Kommentit (26)
Totta kai haet! Vuokrakämppä Turusta ja sompaat kotien välillä miten parhaiten ehdit. Kolme vuotta on lyhyt aika, mutta työpaikka voi olla urasi kannalta käänteentekevä. Miehesi olisi vastaavassa tilanteessa jo laittanut hakemuksen sisään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.10.2013 klo 12:05"]
Jos teillä on jo noin isot lapset, jotka pääsevät kouluun aamulla omatoimisesti, hae tuota työtä - JOS itse jaksat käyttää yli 20 h viikossa työmatkoihin.
Mieti myös, monenako päivänä viikossa joutuisit reissamaan - saako viikonlopputöistä arkivapaan vai katsotaanko se rahalla korvattavaksi ylityöksi, joka lisäisi reissupäivien määrää?
Oletko muuten hakenut töitä jo pitkään - en ihan osta tuota ajatusta siitä, että pk-seudulta ei löydy lainkaan alasi töitä. Jos et ole varsinaisesti vielä hakenutkaan, et voi tietää tilannetta tarkasti. Erikoisalojen töitä harvemmin laitetaan työkkäriin tai jopa lehtiinkään hakuun, niitä pitää aktiivisesti kysellä. Tai no, mitäpä minä sinun anonyymistä alasta tiedän, mutta JOS et ole kovin tarkasti vielä hakenut, kannattaako ottaa eka duuni, hankalan matkan takaa...?
-11-
[/quote]
Olen hakenut kaksi vuotta töitä. Välillä enemmän, välillä vähemmän. Olemme pärjänneet erinomaisesti mieheni tuloilla, siksi mitään kiirettä töihin ei ole ollut. Nyt lapset ovat isoja, minä olen toimeton ja haluan töihin. Minulla ei ole tarvetta mennä mihin tahansa työhön ja tottakai yritän päästä työhön, joka minua kiinnostaa ja johon minulla on se koulutus.
Työllisyys tällä alalla on koko Suomessa huono tällä hetkellä, 2008 laman jälkeen työttömyys tällä alalla nousi pilviin.
Pitää keskustella vielä mieheni kanssa. Rankkaahan se tulisi olemaan joka tapauksessa, sitä en kiellä. Jos kuitenkin näihin töihin ja tälle alalle vielä mielin, niin tuntuisi aika typerältä olla hakematta. Toinen vaihtoehto on kouluttautua jollekin ihan muulle alalle, josta varmasti löytyisi töitä lähempääkin.
ap
Olet siis aktiivisesti soitellut alasi töitä yrityksistä? Et pelkästään lueskellut työhönottoilmoituksia?
Tottakai haet. Sitten kun tulet valituksi, on aika miettiä, otatko paikan vastaan.
Hakisin ilman muuta. Voit vuokrata Turusta pienen kakkoskämpän, josta saa pienen verovähennyksen. Osan öistä vietät Turussa, osan mahdollisuuksien mukaan Helsingissä, ei tule sitten niin ikävä perhettäkään/perheelläkään eikä poissaoloista niin pitkiä.
Itse vietin juuri kaksi lukuvuotta useamman sadan kilsan päässä perheestä opintojen takia. Junamatka 3-5 tuntia. Aika kului nopeasti enkä kadu päätöstäni.
Kyllä mäkin kannustan hakemaan. Muuten asia jää kaivelemaan. Siinä vaiheessa jos pääset haastatteluun, voit neuvotella käytännön yksityiskohdista tarkemmin perheen ja työnantajan kanssa, ja tehdä oman päätköksesi sen mukaan. Ja varmasti hyvä, jos naamasi/nimesi tulee tutuksi työnantajalle haastattelun kautta, se voi poikia jotain myöhemmin, vaikket tätä työtä saisikaan. Jos siis alasi on piireiltään niin pieni, kuin viesteistäsi ymmärsin.