Missä iässä aloit kokea itsesi liian vanhaksi yöelämään?

En suoranaisesti koe itseäni liian vanhaksi yöelämään. Enemmänkin koen, että se ei ole koskaan ollut se mun juttu riekkua kännissä hämärissä tiloissa, joissa soi musiikki liian kovalla. Olen 25 - vuotias ja lähes kaikki kaverini viihtyvät baareissa vähintään kerta viikkoon. Mä vain olen se koti-illoista nauttiva "tylsimys". Pitäiskö tähän nyt sitten vastata, että 18-vuotiaana.

18-vuotiaana. Siihen se lutraaminen muutenkin loppui, jos en siis erikseen ole menossa katsomaan jotain bändiä. Ja sama tarina, kuin monella edellisellä: sinne baareihin on päässyt sisään jo 16-vuotiaana, joten homman muuttuessa luvalliseksi, loppui myös ryyppääminen.

[quote author="Vierailija" time="19.10.2013 klo 22:27"]

Nyt nelikybäsenä ei nappaa, ainakaan suomessa, liikaa jurriurpoja. Kävin ahkerasti ikävuodet 17-32. Keikoilla käyn välillä.

[/quote]

Me käydään mm. seuraavissa paikoissa:VinVin,Tornin Atelje Bar,Teatteri, Bar Llamas. Ei teinejä eikä öykkäreitä :) Ja olemme n. 40-vuotiaita.

En tunne itseäni vielä vanhaksi yökerhoon. Käyn pari kertaa vuodessa ja joka kerta törmään myös vanhoihin tuttuihin...

[quote author="Vierailija" time="19.10.2013 klo 22:24"]

Missä baareissa käytte Helsingissä te 30-45 vuotiaat? Olen itse 38 ja mies 40. Viimeksi käytiin Pata ässässä, mutta aika väsynyt mesta se =D

[/quote]

Apollo Live Clubilla, Pressassa...

21 vuotiaana.

Kyllästyin joskus 20-vuotiaana. Parissa vuodessa tuli huomattua että baarit ei eroa toisistaan oikeastaan mitenkään, enkä saanut mitään irti niistä. Ja seuraavan päivän pitkään nukkuminen,  krapula ja rahanmeno ei todellakaan olleet sen arvoisia.

Kaverit usein pyytää mukaan mutta ei kiinnosta,  enkä edes juo alkoholia nykyään. Jotkut tekee siitä kauhean ongelman ja saan monesti selitellä "vakaumustani", mikä on kyllä outoa! Mitä ihmeellistä on terveellisissä elämäntavoissa?

Mä en ole eläissäni käynyt missään yöelämässä ja olen nyt 45. Tosin olen vähän puuma, että ehkäpä pitäisi ruveta käymään, jos sieltä jotain irtoaisi?

[quote author="Vierailija" time="19.10.2013 klo 22:50"]

[quote author="Vierailija" time="19.10.2013 klo 22:23"]

Mistä vitusta te kolmekymppiset löydätte seuraa sinne baariin?

Ainakin mun tuntemista suurimmalla osalla on perheet, harrastukset ja duunit. Viihteelle ehkä joskus ja jouluna.
Vai onko teillä parikymppisiä kavereita sitten?

[/quote]

Siellä baareissa on ihmisiä!!! Niiden kanssa voi puhua!!! Niihin voi tutustua!!! Haloo!!!

[/quote]Hyi, yök. Haluaako joku tutustua vieraisiin ihmisiin? Miksi ihmessä? Hyvä kun jaksaa pitää yhteyttä nykyisiin tuttaviin.

nyt 29 wee tuntuu että ei jaksa enää. Tää oli sit kai tässä.

21-vuotiaana loppui. Tapasin mieheni eikä ole sen jälkeen oikein innostanut lähteä. Toinen syy on se, että olen yksinkertaisesti kyllästynyt baareissa juoksemiseen ja bilettämiseen ja viinan kanssa läträämiseen. Olen tehnyt sitä tarpeeksi paljon. Kulutan perjantai ja lauantai-iltani mieluummin kotona sohvalla ja olen onnellinen että en enää näytä sellaiselta viinasta turvonneelta sieneltä kuin pahimpina aikoina. 

Joskus kolmekymppisenä oikein kunnolla, suurin vimma laantui 27-vuotiaana kun aloin seurustella vakavasti. Nykyään 31-vuotiaana baarielämä tuntuu entistäkin vieraammalta. Lähinnä varmaan siksi, kun tulee muutenkin kännättyä niin paljon vähemmän kuin ennen, ja se koko kännimeininki tuntuu vähän urpolta nykyään. Siinä missä ennen esim. "syvälliset" humalaiset keskustelut olivat niin mahtavia, niin nykyään ne tuntuvat lähinnä ärsyttäviltä. Minulla varmaan suurin käänne tuossa oli se, kun olin vatsavaivojen vuoksi yli puoli vuotta täysin ilman alkoholia. Tuona aikana se "känniminä" joka aiemmin oli ihan kiiteä osa persoonaani, alkoikin tuntua typerältä. Tuon selväpäisen vaiheen jälkeen känni ja känniset ihmiset ovat vaikuttaneet enemmänkin rasittavilta kuin sellaisilta joiden seurassa viihtyy. Kaikenlainen kännilässytys ja avautuminen menee kyynisesti toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, kun siinä näkee vaan sen kännin eikä niitä juttuja ota samalla tavalla tosissaan kuin selvin päin puhuttuja.

Kyllä mä silti joskus juon itseni humalaan ja käyn baareissa, se vaan ei tunnu enää niin omalta kuin ennen. Voi sitä joskus olla tosi hauskaakin, ei siinä, mutta jokin on muuttunut.

Olen 46v ja muutamia kertoja vuodessa tulee biletettyä pilkkuun asti.

Noin 38-vuotiaana muutama vuosi naimisiinmenon jälkeen. Nyt on oikeasti jo tunne siitä, että olen sillä tavalla ajatusmaailmaltani, toiminnan tasolla ja myös kiinnostuksenkohteiltani keski-ikäistymässä.

Liian vanha en tule koskaa olemaan, kyllä kaikenikäisille sopivia paikkoja löytyy.

Mutta en ole edes nuorena koskaa tykännyt baareissa juoksemisesta, mielummin kotona tai kavereiden luona.

27:na alkoi tulla tunne, että baarit on jo niin nähty. Kolmenkympin jälkeen ja työssäkäyvänä tuntuu, ettei siellä edes jaksa notkua valomerkkiin asti. Alkaa vaan väsyttää niin mahdottomasti. Onhan siellä vieläkin harvakseltaan mukava käydä rentoutumassa.

Aina. En ole koskaan saanut mitään kiksejä baareilusta. Siellä on meluisaa, haisee pahalle, kännisiä ärsyttäviä ihmisiä jotka myös haisee pahalle viinan löyhkineen ja hajuvesineen. Sen jälkeen kun olin ravintolasiivoojana meni viimeinenkin hohto baareista. Maanantaina se näky on jotain kammottavaa. Lasinsiruja kilokaupalla, roskia, lattiat tahmeina, oksennusta ja vessoista on vaikea uskoa, että siellä on asioineet aikuiset ihmiset. Toki on siistimpiäkin baareja, mutta tuollainen baari missä asiakkaiden keski-ikä pyörii parinkympin korvilla niin ne on vaan kamalia. 

Onneksi ei ole mikään pakko viettää aikaa baarissa edes siivoten. Se on työ mitä en enää tekisi vaikka maksettaisi mitä. Alkoholiakaan en juo, että senkään puolesta ei ole tarvetta baareilla.

Vaihtakaa maisemia joskus jos niin kyllästyttää, ja te jotka olette 18v ja niin kyllästyneitä yöelämään, en voi muuta sanoa että olenpa iloinen että multa ei hupi loppunut noin nuorena :D Itse olen vasta 27-vuotias ja rakastan yöelämää! Ei se että baarissa käy, tarkoita automaattisesti että siellä vedetään pää täyteen viinaa, vaan minulle enempi se on sosiaalinen tapahtuma jolloin näen ystäviä, otetaan pari drinkkiä, käydään tanssimassa ja pidetään hauskaa :) Ja raskaana ollessani olen käynyt ihan loppuun asti yökerhoissa, ehkä vähän vähemmän, mutta silti. Luonnollisesti selvinpäin. 

[quote author="Vierailija" time="13.11.2013 klo 02:13"]

Vaihtakaa maisemia joskus jos niin kyllästyttää, ja te jotka olette 18v ja niin kyllästyneitä yöelämään, en voi muuta sanoa että olenpa iloinen että multa ei hupi loppunut noin nuorena :D Itse olen vasta 27-vuotias ja rakastan yöelämää! Ei se että baarissa käy, tarkoita automaattisesti että siellä vedetään pää täyteen viinaa, vaan minulle enempi se on sosiaalinen tapahtuma jolloin näen ystäviä, otetaan pari drinkkiä, käydään tanssimassa ja pidetään hauskaa :) Ja raskaana ollessani olen käynyt ihan loppuun asti yökerhoissa, ehkä vähän vähemmän, mutta silti. Luonnollisesti selvinpäin. 

[/quote]

jep, näinpä. Unohtamatta bändien keikkoja. Niissä jaksaa edelleekin käydä. En minäkään mistään lihatiskeistä välitä mutta en usko, että koskaan kyllästyn yöelämään.

N29

21-vuotiaana. Baareissa oli kuitenkin "pakko" käydä vielä vuosia, koska ketään tutuistani ei tuntunut kiinnostavan mikään muu, esim. taidenäyttelyt tai ravintolat. Lopulta pistin pisteen koko hommalle ja opettelin käymään ihan itse elokuvissa, näyttelyissä, ravintoloissa yms. Aluksi tunsin itseni todella orvoksi, mutta onneksi huomasin ettei siellä kukaan humalainen tule hönkimään kasvoilleni, toisin kuin baareissa.