Lue keskustelun säännöt.
diagnoisimaton ad/hd & äitiyden vaikeus :(
17.10.2013 |
vauvojen kanssa olen kärsivällinen kuin äiti teresa, mutta kun vauva kasvaa elämä on yhtä huutamista puolin & toisin :(
ja sitten kun yrittää tehdä jotain kotityötä & lapsi tulee selittämään jotain, niin ärsyynnyn enkä pysty enää keskittymään,, homma jää siihen! vituttaa & hävettää, kun tiskit mätänee altaassa & vessanpyttyyn on vuosien paskat pinttyneet kiinni
Kommentit (3)
[quote author="Vierailija" time="17.10.2013 klo 18:51"]
Oh, en ole siis ainoa???
Toivottavasti meitä ei silti liikoja ole, mutta joo, tunnen harmituksesi asian suhteen, surullista, luulin olevani erittäin hyvä äiti, silloin kun lapset olivat pieniä...
[/quote]
NIINPÄ! kannoin kärsivällisesti itkevää vauvaa yökaudet, lauloin sekä silittelin,luulin olevani erittäin hyvä äiti. mutta kun se vauva kasvoi parivuotiaaksi uhmapussiksi, tilanne muuttui täysin. meikäläisellä hampaat vaan kirskuu & suoni tykyttää otsassa, kun yritän tapella ipanalle kenkiä jalkaan tai pestä hampaita
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hmm, no minulle ei liene ADHD:tä, mutta silti hermo menee uhmiksen kanssa ja koti on kuin pommin jäljiltä. Älkää olko liian ankaria itsellenne, se on joka tapauksessa ihan pirun rankkaa aikaa, ainakin hetkittäin.
Oh, en ole siis ainoa???
Toivottavasti meitä ei silti liikoja ole, mutta joo, tunnen harmituksesi asian suhteen, surullista, luulin olevani erittäin hyvä äiti, silloin kun lapset olivat pieniä...