Lue keskustelun säännöt.
äitiysloma ja yksinäisyys
16.10.2013 |
Ajattelin tehdä tällaisen aloituksen, josko löytyisi kohtalotovereita. Eli minulla on 5 kk vanha tyttö ja olen kotona äitiyslomalla ja tunnen oloni yksinäiseksi. Yksi ystäväni on samaan aikaan kotona mutta hänkin uudestaan raskaana ja huonovointisuuden takia ei juurikaan voi liikkua paljon.
Käydään muskarissa mutta sielä ihmiset tuntee jo entuudestaan toisensa ja tuntuu vaikealta tunkea väliin.Vauva kerhoissa ole muutamasti käynyt mutta sieläkin on sellaisa äitejä jotka tuntevat jo kauemmin toisensa ja olisi mukava tavata ihmisä kerhojen ulkopuollakin, sosiaalisena ihmisena olisi ihana saada seuraan tähän vauva arkeen
Kommentit (27)
niin mietin että eihän kaikki halua lastansa pienenä viedä hoitoon niin eli silloin on enemmän kuin puoli vuotta kotona mutta tuntuu tosiaan siltä että äitiyslomalla olijat ovat yksinäisiä tai sitten on ihmisiä joilla on jo ystäviä jotka ovat samaa aikaan äippälomalla ja seuraa siis niistä, se on aika surulista koska senhän pitäisi olla ihanaa aikaa kun on lapsen kanssa kotosalla. Itse olen alkanut käymään vauvakerhoissa ja se on ollut pelastus minulle ja omalla asuinaluella niitä ei ole joten olen etsinyt muualta niitä. Myös olen käynyt muutamasti perhetalossa jossa kerran viikossa alle 1v päivä ja viimeksi huomasin että sielä oli 3 äitiä jotka olivat tavanneet toisensa perhevalmennuksessa tosi itse en pystynyt sellaiseen osalistumaan ja se on todella harmi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä muutin äitiyslomalla uudelle paikkakunnalle, enkä tuntenut ketään. No, alkuun oli tosi yksinäistä. Ramppasin kaikissa kerhoissa joka viikko lasten kanssa, siis melkein joka päivä jossakin. Muuten kävimme sitten isoimmalla leikkikentällä metsästämässä seuraa. Tutustuminen vei silti vuoden tällä aktiivisuudella, mutta nyt minulla on kyläilyseuraa ja FB-kavereita näistä äideistä. Olin itse kerhoissa aktiivinen, juttelin muille aina jotakin. Vaikka sitten vaan ensi viikon kerhoista tai päivän ruokalistasta.
Olisiko kannattanut miettiä ennen kuin jäi kotiin lapsen kanssa? Tai jopa ennen lapsen hankintaa?
en ymmärä näitä kommenteja, yhdelle ystävälleni kävi niin että hänen suurin osa ystävistä hylkäsivät kun hän ilmoitti raskaudesta että mitenkäs tälläisessä tilateessa voi miettä ennen kuin hankkii lasta
Tää kotiäitiys ja sen mukana tullut yksinäisyys on kyllä ihan syvältä. Itsekin olen pienelle paikkakunnalle vasta muuttanut, eikä tuttuja ole. Kuitenkin yritän raahautua kunnan kerhoon joka viikko, ja mutaman kuukauden siellä käyneenä olenkin jo alkanut tutustumaan muihin äiteihin. Joidenkin kanssa ollaan vaihdettu puhelinnumeroita, ja tavattukin satunnaisesti. Jopa kaupassa käyminen on mukavampaa kun saattaa jopa törmätä ihmiseen jonka kanssa voi vaihtaa muutaman sanan :D
Vaikka nyt tuntuu sille ettet ikinä voi vaihtaa ajatuksia kenenkään kanssa, niin usko pois; mitä enemmän jaksat itse osallistua kaikenlaisiin kerhoihin ym, sitä varmemmin saat uusia, samassa elämäntilanteessa olevia tuttuja. Ehkä jostain on jopa ystäväksi? Sitä paitsi lapsi kasvaa koko ajan, ja sitä kautta tutustut myös kavereiden vanhempiin.
Tsemppiä, kyllä se oikeasti helpottaa!
onkohan tällä sivulla vielä sellainen palsta jossa voi etsiä ystäviä? muistelen että joskus oli
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.10.2013 klo 21:38"]
Olisiko kannattanut miettiä ennen kuin jäi kotiin lapsen kanssa? Tai jopa ennen lapsen hankintaa?
en ymmärä näitä kommenteja, yhdelle ystävälleni kävi niin että hänen suurin osa ystävistä hylkäsivät kun hän ilmoitti raskaudesta että mitenkäs tälläisessä tilateessa voi miettä ennen kuin hankkii lasta
[/quote]
Tuossa tilanteessa hänellä ei edes ollut ystäviä. Ystävä Ei hylkää.
Mene vain niihin vauvakerhoihin ja perhepuistoihin ym. ym. Äidit NÄYTTÄVÄT tuntevan toisensa, mutta eivät välttämättä tunne sen paremmin. Olen nyt toisen lapsen saatuani itsekin huomannut sen, että keskustelukumppanin saa kyllä toisesta ihmisestä, jos vain aloittaa keskustelun, eivätkä kaikki äidit keskenään tunne sen paremmin, he vain keskustelevat lapsistaan ja elämästä yleisellä tasolla. Tsemppiä sinulle ja rohkeutta kontakteihin!