Inhoan ammattiani :(

Olen lähihoitaja. Vihaan sitä. Miehen työttömyyyden takia en voi opiskella muuta, pakko sinnitellä.

Olet vielä nuori, alle kolmikymppinen, ilman muuta lähdet opiskelemaan uutta alaa! Joko itse olet pohtinut, mitä se voisi olla?

Joku tänne varmaan sulle vastaa, että oo kiitollinen kun on töitä ja elämä ei oo aina herkkua ja plaa plaa, mutta mä sanon sulle että hukkaan heität elämäsi jos olet töissä mistä et nauti. Hyvässäkin työssä on huonoja päiviä, mutta vähemmän kuin hyviä! 

Niin iso osa elämästä ollaan työpaikalla, että sen pitää olla kivaa! Sopivasti haastava ja onnistumisen tunteita tarjoava oma juttu :)

Aloin vasta opiskella tuota alaa ja toivon etten tule samoihin fiiliksiin. Syynä opiskelun aloittamiseen oli että tykkään >teoriassa< auttaa ihmisiä ja haluaisin oppia uusia taitoja, jotka eivät liity suoraan omiin vahvuuksiin. Mitään muuta mielekästä ei kaupungissani ole, enkä haluaisi muuttaa kauemmas läheisistä ja laskea elintasoa koulutuksen vuoksi, joka todennäköisesti kestäisi paljon pitempään tai työllistäisi huonommin.

-Mies 28v-

Kuulostaa ehkä hupsulta, mutta tällä hetkellä kiinnostaisi paljon enemmän olla töissä esim. lastenvaateliikkeessä. Myyntityöstä olen salaa haaveillut muutaman vuoden. Vaatisi vielä hieman rohkeutta saada ajoiksi muutosta... :)

ap

Mä olen hoitajana vanhuspuolella ja hiljaa mielessäni inhoan koko hommaa. Kakkaisia, harhaisia hoidettavia, jotka takertuu kiinni käsiin ja vaatteisiin... Hymyillä pitää, vaikka tekisi mieli kirkua. No, syödäkin täytyy, joten kestän vielä jonkin aikaa.

Itsekin olin aiemmin tosi kyllästynyt sairaanhoitajan ammattiini, mutta sitten vaihdoin työpaikkaa hieman erityyppiseen työhön ( siis edelleen sairaanhoitajana) ja nyt pidän työstäni tosi paljon. Tämäkin on sellainen ammatti, että työ on hyvin monipuolista, töitä voi tehdä monissa eri paikoissa. Itse jämähdin kotipaikkakunnalle töihin, koska oli lyhyt työmatka, mutta työstä en pitänyt. Tosi puuduttavaa. Sitten äitisvapaan aikana päätin, etten enää takaisin mene ja hain töitä naapurikunnasta. Olen tykännyt olla. Nyt työmatka 30km, joka ei edes ole paha matka, mutta jotenkin sitä ennen ajatteli, että liian pitkä matka ja että helpompi käydä töissä viiden kilometrin päässä.

Mä olen kuljetusalalla ja vihaan tätä. Olen vihannut tätä jo monta vuotta, hakenut uutta työtä ja koulutusta, mutta mihinkään en pääse.

Joskus on niin, ettei se vaihtamalla parane. Sairaanhoitajalla on sentään jokin kilpailukykyinen, kansainvälinen ammatti, jota kyllä nykyään arvostetaan ja tulevaisuudessa varmaan vielä enemmän. Itseäni harmittaa, etten aikoinaan lähtenyt tuolle alalle. Eivät olisi maan rajat esteenä... Lisäksi työ on oikeasti merkityksellistä ja tärkeää. Voisitko jotenkin jatkokouluttaa itseäsi siten, että sairaanhoitajakoulutuksestasi olisi hyötyä? Esimerkiksi markkinoinnin ja myynnin opiskelu tuohon lisäksi voisi tuoda aivan uusia mahdollisuuksia.

[quote author="Vierailija" time="16.10.2013 klo 13:16"]

Mä olen hoitajana vanhuspuolella ja hiljaa mielessäni inhoan koko hommaa. Kakkaisia, harhaisia hoidettavia, jotka takertuu kiinni käsiin ja vaatteisiin... Hymyillä pitää, vaikka tekisi mieli kirkua. No, syödäkin täytyy, joten kestän vielä jonkin aikaa.

[/quote]

Minäkin oli jokusen vuoden ton tyyppisessä työssä ja sitten minulle riitti. Halusin olla tekemissä asiallisten ihmisten kanssa, en jaksanut enää mitään pesuja yms. enkä sen fyysistä puolta. Halusin enemmän haasteita, se työ ei vaan riittänyt minulle. Nyt töissä polilla ja tykkään.

Mäkin vihaan. Toisaalta se johtuu pelkästään henkistä väkivaltaa harjoittavasta esimiehestä. Työssäni ei itsessään vikaa. Mutta jos oikeasti työn sisältö kavereista ja työpaikasta riippumatta mättää niin ei kannata elämäänsä pilata. Olet nuori, mene kouluun.

Hei ap, mitä pelkäät vaihdoksessa?

t. nro 3

Hei ap, en itse tunne alaa mutta eikö joku lääketehdas vois tarvita sua ja sun osaamista? Pääsisit ehkä myymäänkin..? 

Samoja ajatuksia ja sama ammatti :( Minusta on tullut rasittunut läskivihaaja. Vihaan ylipainoisia läskivuoria, joiden liikuttelun takia olen jatkuvasti fyysisesti aivan loppu ja kroonisesti jumissa ja kipeä. Olen itse hyvin sirorakenteinen (49kg) ja työn fyysinen kuormittavuus on minulle liikaa. Olen yrittänyt päästä toimistotyöhön, psykalle en halua (ei avopuoli eikä sairaala) toistaiseksi tuloksetta. Vanhukset ovat haisevia jatkuvasti kusessa ja paskassa, enkä enää jaksa tätä paskan lapioimista läskivuorten välistä.

Toivoa on, sain eilen haastatteluun ihan toiselle alalle ja tuuletan loppuelämäni, jos pääsen tämän ammatin kusivuorista eroon! Pyydän anteeksi kamalaa kielenkäyttöäni, olen vain niin väsynyt näihin säästötoimiin, jotka revitään hoitajien selkänahasta juustohöylällä!

Inhottaa ajatella, että minuakin joskus vanhana pidetään pelkkänä paskakasana  =( ymmärrän tietty, että on raskas työ. Hatunnosto niille, jotka sitä jaksaa tehdä!

Paskahommat kuuluu hoitajan työhön valitettavasti :( paitsi ehkä psykalla ja poliklinikoilla. Mutta vähemmän niitä on erikoissairaanhoidossa ja osastoilla jossa on myös paljon lähihoitajia. Itse tällä hetkellä osastolla jossa lääkärin kierto kestää kauan ja sen jälkeen potilaiden kotiasioiden hoitoon menee iso aika. Eli paljon istun puhelimen ja koneen vieressä. siitä hommasta enemmän tykkäänkin, kai kaikissa ammateissa on juttuja josta ei tykkää pakko ne silti on tehdä...

mutta aloittajan kannattaa varmaan alaa vaihtaa kun on vielä noin nuorikin:)

 Mutta ei kai ihminen v oi kärvistellä työssä, josta ei oikeasti saa itselleen mitään?

[/quote]

Jokainen työ rupeaa uutuuden viehätyksen haihduttua tuntumaan vain "työltä". Et sinä sitä pakoon pääse alaa vaihtamalla.

Myyjillä kai on aika huonot palkat? Mieti ensin mitä oikeasti haluat tehdä, käy vaikka ammatinvalinnanpsykologin testeissä työvoimatoimistossa.

[quote author="Vierailija" time="16.10.2013 klo 13:12"]

Kuulostaa ehkä hupsulta, mutta tällä hetkellä kiinnostaisi paljon enemmän olla töissä esim. lastenvaateliikkeessä. Myyntityöstä olen salaa haaveillut muutaman vuoden. Vaatisi vielä hieman rohkeutta saada ajoiksi muutosta... :)

ap

[/quote]

farmaseutti?

ap, oletko miettinyt osaamisesi laajentamista liikunnan ja rheilun maailmaan? Siinä kasvava ala, esim työhyvinvoinnin jutuissa. Tsemppiä. Joskus on kyllä hyvä olla rehellinen ja tunnustaa että nyt tökkii pahasti ja hakea muutosta. Kuten todettua, olet nuori, jo annna palaa vain!

Mä meinasin kanssa ehdottaa farmaseuttia, jos myyntityö kiinnostaa! Pääsisit hyödyntämään nykyistä osaamistasi, hyvä työtilanne, aika hyvä palkkaakin.