Lue keskustelun säännöt.
Inhoan ammattiani :(
16.10.2013 |
Valmistuin sairaanhoitajaksi vähän ennen 22-vuotissyntymäpäivää. Olen nyt ehtinyt toimia kyseisessä ammatissa seitsemän vuotta. Melkein joka päivä inhottaa lähteä töihin. Työpaikkoja on takana useita, erikoisaloja olen kolunnut myös useamman, mutta mikään ei vain tunnu omalta. Harmittaa, sillä työkavereilta tulee kehuja tehdystä työstä ja mielestäni palkka vallan mukiinmenevä. Mutta ei kai ihminen v oi kärvistellä työssä, josta ei oikeasti saa itselleen mitään? Onko täällä ketään tyytyväisiä alaa vaihtaneita paikalla? Tai kohtalotovereita, jotka jatkavat epätyydyttävässä työssä?
Kommentit (58)
Kokeile ihmeessä välillä jotain muuta. Ilmeisesti olet pohtinut asiaa jo paljon.
Nykyään on aivan tavallista, että ihmisellä on useampia ammatteja. Olet vielä melko nuori vaihtamaan alaa.
Voit uupua ja sairastua jos työ, tai sairaanhoitajan ammatti ylipäätään ei vastaa sitä mitä haluat ja kitkuttelet vuosikausia niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.10.2013 klo 20:18"]
Mietin samaa, mutta olen jo vanhempi kuin sinä, joten alan vaihto ei ole yksinkertainen juttu. Vihaan työtäni, mietin irtisanoutuvani joka ikinen päivä. Ongelma on se, että tienaan nykyisessä työssäni erittäin kovaa palkkaa. Jos vaihtaisin alaa niin palkka tippuisi varmasti noin kolmannekseen nykyisestä. Miten kauan kannattaa pelkän rahan takia tehdä työtä josta ei pidä? Kannattaako kärvistellä tulevaisuutta varten, vai vaihtaa jo aiemmin? Pelkään tulojen laskua, vaikka varmasti pystyisinkin sopeutumaan.
[/quote]
Yksilöllistä miten kauan jaksaa kärvistellä. Toiset loppuelämän, toisilla puhutaan viikoista. Kova sinnittely voi tosin johtaa terveyden ja muun elämän romahtamiseen.
vaihda jos et viihdy. Itse vaihdoin aivan toiselle alalle 15 v. ammatissa oltuani
Mitä, jos kouluttaisit itsesi terveydenhoitajaksi? Terveydenhoitajan työ on kuitenkin aivan erilaista, kuin sairaanhoitajan.
Olin sairaanhoitajana 2 vuotta. Vaihdoin alaa, opiskelin FM-tutkinnon yliopistossa ja nyt töissä tutkijana täysin eri alalla. Kannatti niin työn mielekkyyden kannalta kuin palkallisesti. Aluksi oli vaikea tottua taas opiskelijan tuloilla olemaan, mutta toisaalta opiskelin uuden tutkinnon 4 vuodessa, kun lukion penkiltä tulleet käytti samaan 7 vuotta --> oma motivaatio oli kova päästä taas töihin.
Rohkeasti vain jotain muuta kehiin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen vanhustenhoitaja ja alkanut inhoamaan hoidettavanani olevia dementikkoja. Ulospäin se ei minusta näy, mutta sisimmässäni oksettaa jokapäiväiset arkirutiinit, sekä asukkaiden sotkeminen, huutelu ja se, että he ovat kuin lapsia, ainoastaan tyhmempiä.
Itsekin vasta valmistunut sh ja haen kuumeisesti toiselle alalle (toinen ammattini), täysi floppi oli opiskella sh:ksi mutta eipä voi mitään.
Mulla ahdistaa siinä työssä: kiireys, paskassa ja muissa eritteissä touhuaminen, potilaiden ja omaisten tyytymättömyys jne..
En enää IKINÄ halua tehdä niitä hommia. Säälittää ihan alalle menevät, huuuh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tarvi tulla enää töihin. t. Pomo
mä vihaan myös. Olen ollut sairaanhoitajana nyt 12 vuotta, olen 35-vuotias, enkä enää jaksa, eikä kiinnostakaan. Olen myös vaihdellut paikkoja, varsin erityyppisiin hommiinkin, mutta mikään niistä ei ole tuntunut siltä että tämä on se oikea paikka, vaikka mielenkiintoisia ovat olleetkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, positiivistahan tossa on se, että vielä nuori ja ehdit vaihtaa hyvin alaa! Kouluttaudu johonkin muuhun tai mene myyjäksi, josta sanoit haaveilevasi. Ei kenenkään kannata tuhlata elämää pelkästään toisille ihmisille.
Mitä tulee sairaanhoitajan ammattiin, niin en ymmärrä kuka sitä enää tekee, jollei ole ihan pakko eikä muualle pääse. Se on niin paskatyötä ja kiitosta et juuri saa vaikka olisit kuinka hyvä tahansa. Alaa hehkutetaan ihan liikaa ja luodaan mielikuvia arvostuksesta, mutta sitähän et potilailta/asiakkailta saa käytännössä. Sairaanhoitajan työ on ihan pirun rankkaa ja kiireen takia et voi suoriutua siitä koskaan oikein hyvin.
Toivottavasti kukaan ei enää marttyrisoi alaa ja selitä, että se on "kutsumustyö" tai "haluan auttaa" tai "kaikkeen tottuu". Kaikki sinusta revitään (psyykkiset ja fyysisest voimat) ja lopulta väsyt koko hommaan ja siitä tulee puurtamista. Johto käärii rahat ja ne (yleensä miehet) nauravat päälle, että "voi voi kun ne ovat niin tyhmiä, että suostuvat moiseen". Miksi ala olisi muutoin näin naisvaltainen, jos tämä olisi millään tavalla kannattavaa?
Parasta mitä elämässäni on tapahtunut, että vaihdoin alaa ja suosittelen sitä muillekin.
[quote author="Vierailija" time="16.10.2013 klo 20:49"]
Mitä, jos kouluttaisit itsesi terveydenhoitajaksi? Terveydenhoitajan työ on kuitenkin aivan erilaista, kuin sairaanhoitajan.
[/quote]
Terkkariksi on paljon vaikeampi päästä kuin sairaanhoitajaksi. Sisäänottomäärät ovat huomattavasti pienemmät ja yo/amis-todistus tulee olla erinomainen. Jos sairaanhoitajana jotain "sisäsiistiä" työtä haet, niin etsiydy yksityiselle puolelle johonkin vastaanottoon tai erikoissairaanhoidon päiväosastoille. Vuodeosastot ovat ylivoimaisesti raskaimpia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, no ei se myyjän homma ole yhtään sen ihmeellisempää. Huono palkka, vuorotyö (osa-aikainen, harvalla 37,5h työsopimuksia) ja asiakkaita on...kaikenlaisia (näin kauniisti ilmaistuna). Itse olen miettinyt alan vaihtoa, mutta mitä se sitten olisi, en tiedä. Mikset hakisi Esim. päiväkotiin tms? Voithan opiskella vielä lisää, kun olet noin nuorikin vielä..
Pitääkö tätä edes kysyä? Miksi tekisit jotain mitä inhoat? Lopetat tai vaihdat ammattia tietenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa vaihtaa alaa.Ei pidä kärvistellä ammatissa,josta ei pidä.Itse olen lähihoitaja lasten parissa ja inhoan sitä.Nykyajan vanhempia ei lastensa hyvinvointi kiinnosta ja lapset käyttäytyvät sen mukaisesti.Tuntuu,että vaan ongelmaperheitä ja lapsia.
[quote author="Vierailija" time="16.10.2013 klo 18:34"]
Mutta ei kai ihminen v oi kärvistellä työssä, josta ei oikeasti saa itselleen mitään?
[/quote]
Jokainen työ rupeaa uutuuden viehätyksen haihduttua tuntumaan vain "työltä". Et sinä sitä pakoon pääse alaa vaihtamalla.
[/quote]
Väärin! Olin itse 12 vuotta työssä jota inhosin. Tein vuosia sitten radikaalin alanvaihdoksen ja työ on nyt mielenkiintoista, haastavaa ja muutenkin juuri sopivaa minulle.
Tosi jäätävää lukea näitä kyllästyneiden sairaanhoitajien kommentteja. Toivottavasti pysyn terveenä ja kuolen nuorena, ettei tarvitsis tulla teidän riesaksi.
Itse vihaan omaa työtäni asiakaspalvelu alalla. Sitä vaan yrittää miettiä, et hyvä kun on kuitenkin sellainen työ, ettei ihan heti olla vähentämässä.. Hyvin usein itken ennen töihin lähtöä ja sieltä tullessa, masentaa niin kauheesti. Kaikki muu elämässä oikein hyvin, mutta tuo pilaa kaiken :,(
[quote author="Vierailija" time="17.10.2013 klo 09:41"]
Tosi jäätävää lukea näitä kyllästyneiden sairaanhoitajien kommentteja. Toivottavasti pysyn terveenä ja kuolen nuorena, ettei tarvitsis tulla teidän riesaksi.
[/quote]
Eihän meistä kukaan halua olla vanhana se paskakasa jota kyrpiintyneet hoitajat hoitaa, mutta fakta on se, että vanhustyö ON raskasta ja eritepainotteista. Kyllä jokainen varmasti ymmärtää sen, että ei kiireinen, ylityöllistetty hoitaja nauti viiden kilon ripulisatsin siivoamisesta satakiloisen mummun poimuista. Paljon mieluummin vanhustyön hoitajat varmasti veisivät vanhuksia ulos, järjestäisivät bingoja ja keppijumppatuokioita, mutta kun..
[quote author="Vierailija" time="16.10.2013 klo 17:39"]
Inhottaa ajatella, että minuakin joskus vanhana pidetään pelkkänä paskakasana =( ymmärrän tietty, että on raskas työ. Hatunnosto niille, jotka sitä jaksaa tehdä!
[/quote]
Minä olen ollut hoitaja 30 vuotta ja en ole ikinä ajatellut ihmisiä paskakasana.
Mutta olen niitä hoitajia, jotka kävi 80-luvulla tiukat seulat läpi. Eli kurssille haki 300, testeissä 90 ja kurssille valittiin 16. Joten aika hyvin seulottiin hoitajat, jotka kokevat tärkeäksi tehdä työnsä hyvin ja näkevät potilaan tilanteen kokonaisvaltaisesti.
Ja kyllä, pidän työstäni ja olen tyytyväinen, että olen työvuosieni aikana saanut paljon onnistumista aikaiseksi.
Mietin samaa, mutta olen jo vanhempi kuin sinä, joten alan vaihto ei ole yksinkertainen juttu. Vihaan työtäni, mietin irtisanoutuvani joka ikinen päivä. Ongelma on se, että tienaan nykyisessä työssäni erittäin kovaa palkkaa. Jos vaihtaisin alaa niin palkka tippuisi varmasti noin kolmannekseen nykyisestä. Miten kauan kannattaa pelkän rahan takia tehdä työtä josta ei pidä? Kannattaako kärvistellä tulevaisuutta varten, vai vaihtaa jo aiemmin? Pelkään tulojen laskua, vaikka varmasti pystyisinkin sopeutumaan.