Mies jätti. Ilmoitti että rakkaus on loppunut.

Jos jotain hyvää hakee niin hän on ainakin rehellinen. Rakkautta ei voi pakottaa, ei käskyttää. Se ei ole oikeudenmukainen. Älä ruinaa äläkä vaadi, se ei toimi. Paras on kun annat mennä. Koeta jaksaa!

Me sanoimme toisillemme joka päivä rakastavamme toisiamme siihen saakka kunnes hän kertoi että on miettinyt suhdettamme.. tämä tapahtui muutama viikko ennen kuin hän jätti minut. Yritin olla hänelle erityisen hyvä ja huomaavainen jotta hän olisi muistanut miksi minua rakasti. Mutta se ei auttanut.. Mihinkään parisuhdeneuvontaan hän ei ollut halukas lähtemään koska oli sitä mieltä ettei se olisi auttanut. AP

Ei toista voi pakottaa. Anna siis mennä, ja keskity itse haavojesi hoitoon. Aika auttaa ja parantaa.

Onko teillä lapsia? Jos ei, niin anna mennä. Näytä samalla hänelle, mitä menettää eli ala panostaa itseesi ja lähde ulos nauttimaan muiden ihmisten seurasta.

Minusta tuo on huolestuttavaa, että mies valittaa ettei suhde ole samanlainen kuin alkuhuumassa. Ei mikään suhde ole. Tai no, aina joskus näillä palstoilla joku väittää omasta suhteesta tällaista, mutta veikkaan että todennäköisyys tällaiseen suhteeseen on reippaasti alle promillen. Jos alkuhuuman loppumista pitää hyvänä syynä suhteen lopettamiselle, niin tulee aina vaihtamaan suhdetta kunnes joskus iän karttuessa ei ehkä sitä uutta kumppania enää löydykään.

Tietysti eri ihmiset tarkoittavat sillä alkuhuuman kaipuulla eri asioita. Jos mitään intohimoa tai seksuaalista halua ei kumppania kohtaan enää tunne, niin se on tietysti toinen asia kuin pelkkä alkuhuuman tasaantuminen. Hyvässä suhteessa kun siellä tasaantumisvaiheessakin löytyy vielä ajoittain niitä intohimon pilkahduksia, vaikkei se koko ajan sellaista hullua kiimamyrskyä olekaan kuin alussa.

Ei koskaan kannata ajatella tuntevansa toista niin että voi sanoa ettei ole kolmansia osapuolia. Minunkin kiltti ja ihana mies, mies josta ikinä en olisi uskonut, oli saanut 6kk seksihteen toiseen kasvamaan salaa niin voimakkaaksi hullaannukseksi, että minut täytyi jättää. Luulin hänen olleen töissä, mutta silti aikaa löytyi toiselle. Kakkosen luokse mentiin mm. tekemään etätöitä. Erota hän yritti vedoten ettei ole kakkosta, mutta siinä vaiheessa kun minusta näennäisen hyvästä suhteesta yritetään paeta muutan heti pois kotoa periaatteella, alkoi mun hällärit soimaan ja totuus oli aika tyly. :/

Ja kamalinta on, että mitä miehesi sanoo, on totta. Hän ei rakasta sinua enää. Ja siksi hän tekee oikein, kun jättää sinut. Paljon, paljon pahemmin olisi voinut käydä ap. Mies olisi saattanut aloittaa sivusuhteen, muuttua katkeraksi jne. Nyt hän teki moraalisesti kaikkein eniten oikein.

Ota aikaa itsellesi, mene perheesi luo, näe ystäviä. Kipu helpottaa pikkuhiljaa.

Kiitos tuesta ja kannustuksesta kaikille. Ja oikeastaan tuo kysymykseni "mitä teen" oli turha koska tiedän etten voi tehdä mitään tälle suhteelle ainakaan. Ennemmin kaipasin tukea ja kokemuksia. :) Ja vielä kaiken hyvän lisäksi tämä on minun ensimmäinen vakava seurustelusuhteeni ja luulin että myös viimeinen.. Mies on seurustellut nuorena muutaman kerran. Minä olen 33v ja mies 36v.. Lapsia meillä ei ole. AP

Vierailija kirjoitti:

Ei koskaan kannata ajatella tuntevansa toista niin että voi sanoa ettei ole kolmansia osapuolia. Minunkin kiltti ja ihana mies, mies josta ikinä en olisi uskonut, oli saanut 6kk seksihteen toiseen kasvamaan salaa niin voimakkaaksi hullaannukseksi, että minut täytyi jättää. Luulin hänen olleen töissä, mutta silti aikaa löytyi toiselle.

Samanlainen tarina täällä. Minunkin puolisoni, joka omien sanojensa mukaan rakasti minua enemmän kuin ketään muuta koskaan, meni hierontakurssille ja yhtäkkiä tilanne muuttuikin niin, että ei rakastanut enää yhtään. Ketään kolmatta osapuolta ei kuulemma ollut, mutta valtavan kova kiire oli muuttaa pois. Kohta mies tulikin ruokakaupassa vastaan naispuolisen hierontakurssikaverinsa kanssa. Asuu tuon naisen kanssa yhdessä. 

AP:lle voimia, oli eron syy mikä tahansa. Se mikä oli, on nyt mennyt.

Keskity toipumiseen ja rakentamaan omaa elämääsi uudelleen. 

AP, elämä jatkuu. Yritä katsoa tulevaisuuteen & paljon tsemppiä täältä!

Kysyit mahd. tukea. Ainakin täällä mm. eri seurakunnat järjestävät eroryhmiä (naiset, miehet ja sekaryhmät) ja ystävätär kävi tällaisessa aika pitkään, koki saavansa hyvää vertaistukea ryhmäläisiltä ja vetäjätkin olivat asiallisia & osaavia. Jos ei kirkon toiminta töki, mieti vaikka tällaista vaihtoehtoa.