Te joilla on ollut jo häät, mitä tekisit nyt toisin?

Laittaisin taustamusiikkia (jazzia) juhlatilaan, tilaisin runsaamman ruokabuffetin ja lisäsin jälkiruoka/karkkibuffan. Ja tarjoaisi enemmän juomaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla sama: vaihtaisin sulhasen.

Olen jo vaihtanut, sulhanen ei vaan tiedä sitä vielä. Mahtaa vähän ihmetellä, kun 6 kuukaden päästä on esikoisen väri hieman tummempi.

Miksi alapeukutatte, kun ette tiedä taustoja. Itse häät ja juhlien järjestely stressasi minua todella paljon. Minulle tuli illalla kauhea migreeni ja menin hyvissä ajoin hotelliin ottamaan lääkkeen ja jäin nukkumaan.

Sain puoli vuotta sitten kuulla, että tää mun sulhanen oli hääyönä pannut sitten kaasoa (kaaso itse avautui tunnontuskissaan).

Tämä lapsi on minun osaltani hyvin harkittu ja toivottu ja olen järjestänyt asian niin, että huolehdin siitä yksin itsenäisesti. Sulhanen saa lähteä, kunhan saan laitoksella kostoni ja näen hänen ilmeensä.

Vierailija kirjoitti:

Ihan rehellisesti sanoen en muuttaisi juuri mitään. Oli ikimuistoiset häät juuri sellaisina kuin ne olivat. Ei pröystäilyä muta silti sopivasti juhlavaa. Iltaa kohti sitten aina vain rennompaa. Vieraat viihtyivät pikkutunneille saakka.

Voitko kertoa tarkemmin millaiset häät teillä oli?

Olisi pitänyt tehdä niin kuin ensimmäinen ajatus oli: kolmestaan jonkun kaukaisen saaren rannalla. Eli minä, mies ja meidän silloin 1-vuotias lapsi. 

Ei olisi ollut tönkkö juhlaa, josta puuttui alkoholistiäitini ja suurin osa suvustani. Ei murjottavaa äitipuoltani, eikä väkinäisiä hääjuttuja. Oma isäni ei esimerkiksi pitänyt mitään puhetta, ja appi ei omassaan maininnut minua ollenkaan. Kukaan ei pitänyt puhetta minulle. Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi, samoin makeaa tarjottavaa. Oli ruoan kanssa viiniä, oli kahvin kanssa konjakkia ja oli boolia. Oli ilotulitus ja limusiini ja olihan minulla kaunis puku ja mies oli komea. 

Mutta se joku puuttui. Meillä ei ole kummallakaan isoa kaveriporukkaa, ja se vähä mitä on, on yhtä introverttejä kuin mekin. Eli olisi vain pitänyt kuunnella sydäntään. Yhdessä olemme edelleen 10 vuoden jälkeen ja kaikki on hyvin. Silti en mielelläni muistele meidän häitä.