Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miten neuvoisin ystävää parisuhdeasioissa? Auttakaa!
10.10.2013 |
Ystäväni kipuilee parisuhteen kanssa ja kyselee minulta, mitä kannattaisi tehdä. Minusta jokaisen pitäisi tehdä omat ratkaisunsa. Mutta miten käsittelisin asiaa rakentavasti, kun ystävä siitä usein soittelee ja tavatessakin hänellä ongelmat parisuhteessa pääasioita?
Ystäväni ongelma tuntuu olevan se, että hän on kyllästynyt mieheensä. Mies on ihan tavallinen suomalainen mies. Korkeakoulutettu, vakituinen ja varma työpaikka. Tunnollinen työssä, uskollinen parisuhteessa. Liikunnallinen. Lähtee kulttuuririentoihinkin välillä seuraksi. Viihtyy kotona, ei käytä alkoholia, ei pyöri kavereiden kanssa kapakoissa. Kiltti, kohtelias, ystävällinen. Minusta hän on ns. hyvä perusmies. Rehellisesti, en usko, että ystäväni helposti löytää vastaavaa kumppania, kun kumpikaan ei enää ole ihan nuori.
Nyt ystäväni on alkanut puhua, että mies on tylsä. Suhde on arkipäiväistynyt. Mies on liikaa kiinnostunut perinteisistä miesten jutuista (kuten esim. urheilu), ei jaksa aina lähteä hänen kanssaan erilaisiin rientoihin, ei järjestä hauskoja yllätyksiä.
Olen yrittänyt sanoa, että niinhän se kaikilla. Ei täydellistä miestä/naista ole. Jokaisessa on piirteitä, jotka ärsyttää, niiden kanssa on vaan opittava elämään. Sellaista se aikuisten ihmisten arki on, aina ei jaksa tulla ja mennä ja olla viihdyttävä tai romanttinen.
Ystävälläni oli työn ja tuskan takana löytää itselleen elämänkumppani. Hän koki tästä aikoinaan ahdistusta. Nyt hänellä on hyvä mies, mutta silti hän kaipaa jotain muuta.
Tosin hänellä näin on kaikessa. Tuntuu, että hän ei ole ikinä tyytyväinen vallitsevaan tilanteeseen, aina olisi paremmin, jos olisi toisin.
Miten ihmeessä osaisin tukea ystävääni?
Kommentit (29)
Kuullostaa loistomieheltä, jolle varmaankin löytyy pian uusi ottaja, jos ystäväsi hänet jättää.
Sanoisin ystävälle, että todella hyviä miehiä on todella harvassa ja kehoittaisin harkitsemaan kerran jos toisenkin eroa, ettei sitten jälkeen päin tarvitse alkaa katumaan päätöstään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noh, kyllä hän suhteen alussa ainakin varsin tehokkaasti sitten näytteli rakastunutta, jos se ei ollut aitoa. Mutta voihan siinä olla taustalla sitä ihastumista rakkauden tunteeseen. Hän oli oikeasti etsinyt miestä jo kauan, ehkä siinä sitten voi olla, että otti sen sopivan, joka nyt löytyi.
Sikäli kyllä outoa, kun mies ei rajoita ystäväni menemisiä mitenkään. Ei ehkä itse halua lähteä, mutta ei kiellä menemästä. En ainakaan itse koe ongelmana, että käyn joissain jutuissa ystävien kanssa, koska mies ei niistä niin välitä. Tai etten voi vaikka keskustella kirjallisuudesta miehen kanssa, koska siitä voin jutella ystäville jne...
[quote author="Vierailija" time="10.10.2013 klo 10:50"]
Kuullostaa loistomieheltä, jolle varmaankin löytyy pian uusi ottaja, jos ystäväsi hänet jättää.
Sanoisin ystävälle, että todella hyviä miehiä on todella harvassa ja kehoittaisin harkitsemaan kerran jos toisenkin eroa, ettei sitten jälkeen päin tarvitse alkaa katumaan päätöstään.
[/quote]
Olen tätä yrittänyt sanoa. Olen aivan varma, että jos hän päättää erota miehestä, niin parin vuoden päästä katuu ratkaisua. Semminkin, kun yksi on aika vaikea hankkia esimerkiksi omistusasuntoa, jne.
Ei omakaan parisuhteeni ole täydellinen. Ei mieheni ole mikään lähes kaksimetrinen komistus, joka latelisi ulkoa Shakespearen sonetteja ja osaisi ydinfysiikkaa kuin vettä vaan. Mutta ymmärrän, että elokuvat on elokuvia ja todellisuus todellisuutta. En minäkään mikään Brigitte Bardot:n ja Piia-Noora Kaupin yhdistelmä ole (eli että olisin tyrmäävän näköinen ja rahakkaassa työssä). Meilläkin riidellään pesemättömistä pyykeistä ja roskapussin viemisestä aina välillä. Mutta silti koen, että parisuhteessa elämisessä on paljon enemmän hyviä kuin huonoja puolia.
Onko ne puhuneet asiasta? Siis onko nainen kertonut että mitä mieltä hän on suhteen tilasta ja mitä hän tahtoisi siihen?
Ja tietääkö nainen mitä mieltä mies on suhteen tilasta? Mitä mies tahtoisi?
Ja sitten se että koittaako he miellyttää toista ja yrittää edes?
Onko heillä unelmia ja suunnitelmia tulevaisuudelle vai eletäänkö ihan jees elämää tai pahimmillaan kituutellaan yhdessä ja maksetaan laskuja samasta osoitteesta lähtien?
Eli onko heillä enää suhdetta niin sanotusti vai ollaanko vaan? Vaikka olisi työtä ja voidaan maksaa laskut niin ei se kerro mitään suhteen henkisestä puolesta, minulle ainakin kertoo paljon enempi se että onko enää yhteisiä hetkiä ja tahtoa toimia yhdessä. Mutta naisen kantilta se ei saa olla pelkästään vaan pitäisi ymmärtää että mieskin on tasavertainen kumppani ja hänelläkin on toiveensa.
Kuullostaa loistomieheltä
KUULOSTAA, ei kuullosta. Sinulla on kuuloaisti, ei kuulloaisti. Sipulia kuullotetaan, mutta sekin on aika kaukana tästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kysyisin mieheltä, missä määrin hän ajattelee miehen olevan se, joka tekee hänen elämästään jännittävää ja vaihtelevaa? Eikö hän itse tee elämässä asioita, jotka hänestä ovat mielenkiintoisia (työ, harrastukset)?
On kuitenkin oma lukunsa, jos ystävä kokee, että hän ei tee/harrasta asioita miehen kanssa yhdessä vaan ovat erillään toisistaan. Kumpikohan siis on se ongelma heidän suhteessaan? Kokeeko siis kaveri, että mies pitää häntä vähän kuin itsestäänselvyytenä ettei edes tarvitse tehdä mitään yhdessä, ei tarvitse hoitaa parisuhdetta järjestämällä jotain kivaa, joka vähän rikkoisi arkea. Kummasta siis on kyse?
[quote author="Vierailija" time="10.10.2013 klo 10:57"]
[quote author="Vierailija" time="10.10.2013 klo 10:50"]
Kuullostaa loistomieheltä, jolle varmaankin löytyy pian uusi ottaja, jos ystäväsi hänet jättää.
Sanoisin ystävälle, että todella hyviä miehiä on todella harvassa ja kehoittaisin harkitsemaan kerran jos toisenkin eroa, ettei sitten jälkeen päin tarvitse alkaa katumaan päätöstään.
[/quote]
Olen tätä yrittänyt sanoa. Olen aivan varma, että jos hän päättää erota miehestä, niin parin vuoden päästä katuu ratkaisua. Semminkin, kun yksi on aika vaikea hankkia esimerkiksi omistusasuntoa, jne.
Ei omakaan parisuhteeni ole täydellinen. Ei mieheni ole mikään lähes kaksimetrinen komistus, joka latelisi ulkoa Shakespearen sonetteja ja osaisi ydinfysiikkaa kuin vettä vaan. Mutta ymmärrän, että elokuvat on elokuvia ja todellisuus todellisuutta. En minäkään mikään Brigitte Bardot:n ja Piia-Noora Kaupin yhdistelmä ole (eli että olisin tyrmäävän näköinen ja rahakkaassa työssä). Meilläkin riidellään pesemättömistä pyykeistä ja roskapussin viemisestä aina välillä. Mutta silti koen, että parisuhteessa elämisessä on paljon enemmän hyviä kuin huonoja puolia.
[/quote]
Kyllä ne riidat roskien viemisestä kertoo ihan muusta asiasta. Ehkä paineita töissä? Rahatilanne ahdistaa tms mutta ei voi yleistää että ihmiset riitelee aina tollaisista asioista. Ei meillä niin tehdä. Me keskustellaan asiat asioina ja jos toinen avautuisi roskista niin ilmeisesti teillä sitten eletään niin sonnassa tai jos se tulee siitä että "aina mä teen tätä" niin joko on epänormaali kuva siitä että roskis ei enää täyty.. Tai ei osata järjestää kotona tekemisiä/ ollaan piittaamattomia kumppanin elämästä. Kotiäiti saattaa alkaa itse ryytymään elämäänsä joka supistuu niihin kohokohtiin kun vie roskat ulos? Eli pitää ratkaista vähän eri asioita juin jäkättää. Jäkätys kertoo ettei osata puhua tai kuunnella. Ehkä jostain "valtataistelusta".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.10.2013 klo 11:01"]
Kuullostaa loistomieheltä
KUULOSTAA, ei kuullosta. Sinulla on kuuloaisti, ei kuulloaisti. Sipulia kuullotetaan, mutta sekin on aika kaukana tästä.
Tämä on KESKUSTELUPALSTA, eli kirjoitetaan kuten puhutaan. Eikö sinulla ole muuta paikkaa jossa päteä, vaikka työpaikkaa?
[quote author="Vierailija" time="10.10.2013 klo 10:57"]
Onko ne puhuneet asiasta? Siis onko nainen kertonut että mitä mieltä hän on suhteen tilasta ja mitä hän tahtoisi siihen?
Ja tietääkö nainen mitä mieltä mies on suhteen tilasta? Mitä mies tahtoisi?
Ja sitten se että koittaako he miellyttää toista ja yrittää edes?
Onko heillä unelmia ja suunnitelmia tulevaisuudelle vai eletäänkö ihan jees elämää tai pahimmillaan kituutellaan yhdessä ja maksetaan laskuja samasta osoitteesta lähtien?
Eli onko heillä enää suhdetta niin sanotusti vai ollaanko vaan? Vaikka olisi työtä ja voidaan maksaa laskut niin ei se kerro mitään suhteen henkisestä puolesta, minulle ainakin kertoo paljon enempi se että onko enää yhteisiä hetkiä ja tahtoa toimia yhdessä. Mutta naisen kantilta se ei saa olla pelkästään vaan pitäisi ymmärtää että mieskin on tasavertainen kumppani ja hänelläkin on toiveensa.
[/quote]
Tässä oli todella paljon hyviä pointteja, kiitos. Noilla kysymyksillä voin jo johdatella ystävääni eteenpäin omassa ajattelussaan ja auttaa häntä siten pattitilanteessa.
En tiedä, paljonko ovat asiasta keskustelleet. Ystäväni on kai toivonut ääneen jotain yllätyksiä, mutta miesten voi olla tosi vaikea kyllä arvata, mikä naisen mielestä on yllätys. Ainakin ihana sellainen. :) Ystäväni ei oikein esim. ymmärtänyt, että mies tarkoitti yllätykseksi sen, kun oli vienyt kaikki pyykit pesulaan.
Mitä olen tuon miehen kanssa joskus kaksistaan jutellut, niin hänen toiveensa parisuhteelta ovat arjen jakaminen yhdessä ja se, että vaimo tekisi ruokaa. :D Ei odota mitään ihmeellisiä.
Ehkä heillä on vähän ongelmana se, että eivät kumpikaan uskalla tehdä päätöksiä. Ja mies on tyytyväinen aina vallitsevaan olotilaan eli vähän sellainen jahkailija, ei edes hakeudu tilanteisiin, joissa niitä päätöksiä pitäisi tehdä ja siirtyä elämässä eteenpäin. Ja ystäväni taas tarvitsisi jonkun sanomaan, että jaha, vaihtoehdot on nämä ja me tehdään näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä on KESKUSTELUPALSTA, eli kirjoitetaan kuten puhutaan. Eikö sinulla ole muuta paikkaa jossa päteä, vaikka työpaikkaa?
...tulikin todistettua tämän ketjun http://www.vauva.fi/keskustelu/3871808/ketju/suomen_kieli_koyhtyy_kun_ihmiset_eivat_ena
a_lue_kaunokirjallisuutta_vaan viesti nro 12! =D "Ei mun tartte, tää on vaan keskustelupalsta!"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.10.2013 klo 11:04"]
No kysyisin mieheltä, missä määrin hän ajattelee miehen olevan se, joka tekee hänen elämästään jännittävää ja vaihtelevaa? Eikö hän itse tee elämässä asioita, jotka hänestä ovat mielenkiintoisia (työ, harrastukset)?
On kuitenkin oma lukunsa, jos ystävä kokee, että hän ei tee/harrasta asioita miehen kanssa yhdessä vaan ovat erillään toisistaan. Kumpikohan siis on se ongelma heidän suhteessaan? Kokeeko siis kaveri, että mies pitää häntä vähän kuin itsestäänselvyytenä ettei edes tarvitse tehdä mitään yhdessä, ei tarvitse hoitaa parisuhdetta järjestämällä jotain kivaa, joka vähän rikkoisi arkea. Kummasta siis on kyse?
[/quote]
Kyllä he kivoja asioitakin tekevät. Mutta mies on kotona viihtyvää sorttia, ystäväni taas menevämpi.
Luulen oikeasti, että tässä ei nyt syynä ole pelkästään mies. Ystävä tuntuu olevan tyytymätön elämäänsä muutenkin: työ on tylsää, koti ei miellytä, olisi kivampi asua ihan muualla ja tehdä ihan muita asioita.
Sanoo usein, että yrittää saada sitten vapaa-ajasta sen hauskuuden ja mielekkyyden elämään. Mutta sitten taas työn lisäksi ei niin kamalasti jaksa...
Sikäli kurjaa, että on saanut miehenkin epäilemään ammatinvalintaansa. Oikeasti molemmilla on asiat tosi hyvin, moni olisi valmis vaikka myymään isoäitinsä, että saisi niin hyvän työpaikan kuin heillä on kummallakin.
Noin pääsääntöisesti kavereita ei pitäisi neuvoa parisuhdeasioissa MITENKÄÄN. EI siitä seuraa kuin ongelmia.
jos nyt kuitekin oletetaan, että asiaan on joku kanta otettava, niin mä sanoisin, että on ehdottoman tärkeää, että pitkässä parisuhtessa pariskunnalla on yhteistä tekemistä ja yhteisiä mielenkiinnokohteita. Homma ei kuitenkaan toimi niin, että se, joka asian ensinnä tajuaa, komentaa toisen mukaansa omiin mielenkiinnokohteisiinsa. Päinvastoin, juuri hänen on mentävä mukaan niihin kumppaninsa mielenkiinnonkohteisiin. AP.n kaverin on siis syytä alkaa kultivoida jonkinasteista kiinnostusta miehensä mielenkiinnokohteita kohtaan, urheilua ja mitä niitä oli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.10.2013 klo 11:14"]
[quote author="Vierailija" time="10.10.2013 klo 10:57"]
[quote author="Vierailija" time="10.10.2013 klo 10:50"]
Kuullostaa loistomieheltä, jolle varmaankin löytyy pian uusi ottaja, jos ystäväsi hänet jättää.
Sanoisin ystävälle, että todella hyviä miehiä on todella harvassa ja kehoittaisin harkitsemaan kerran jos toisenkin eroa, ettei sitten jälkeen päin tarvitse alkaa katumaan päätöstään.
[/quote]
Olen tätä yrittänyt sanoa. Olen aivan varma, että jos hän päättää erota miehestä, niin parin vuoden päästä katuu ratkaisua. Semminkin, kun yksi on aika vaikea hankkia esimerkiksi omistusasuntoa, jne.
Ei omakaan parisuhteeni ole täydellinen. Ei mieheni ole mikään lähes kaksimetrinen komistus, joka latelisi ulkoa Shakespearen sonetteja ja osaisi ydinfysiikkaa kuin vettä vaan. Mutta ymmärrän, että elokuvat on elokuvia ja todellisuus todellisuutta. En minäkään mikään Brigitte Bardot:n ja Piia-Noora Kaupin yhdistelmä ole (eli että olisin tyrmäävän näköinen ja rahakkaassa työssä). Meilläkin riidellään pesemättömistä pyykeistä ja roskapussin viemisestä aina välillä. Mutta silti koen, että parisuhteessa elämisessä on paljon enemmän hyviä kuin huonoja puolia.
[/quote]
Kyllä ne riidat roskien viemisestä kertoo ihan muusta asiasta. Ehkä paineita töissä? Rahatilanne ahdistaa tms mutta ei voi yleistää että ihmiset riitelee aina tollaisista asioista. Ei meillä niin tehdä. Me keskustellaan asiat asioina ja jos toinen avautuisi roskista niin ilmeisesti teillä sitten eletään niin sonnassa tai jos se tulee siitä että "aina mä teen tätä" niin joko on epänormaali kuva siitä että roskis ei enää täyty.. Tai ei osata järjestää kotona tekemisiä/ ollaan piittaamattomia kumppanin elämästä. Kotiäiti saattaa alkaa itse ryytymään elämäänsä joka supistuu niihin kohokohtiin kun vie roskat ulos? Eli pitää ratkaista vähän eri asioita juin jäkättää. Jäkätys kertoo ettei osata puhua tai kuunnella. Ehkä jostain "valtataistelusta".
[/quote]
No se on hienoa, ettei teillä ole näistä asioista riitoja vaan keskusteluja. Mulla nyt on mies, joka jättää roskia lojumaan. Tai vaan lisää roskia roskapussiin niin, että ne jo putoaa kaapin pohjalle. Ja siitä välillä riidellään. Tai tulee sanomista.
Me ei olla niin kypsiä ihmisiä kuin te. Sori. Se on meistä itsestäkin rasittavaa, mutta minkäs teet. Miehen mielestä mun pitää viedä roskat, kun hän ei ehdi ja hän tekee muuta ja mäkin usein unohdan koko roskapussin, jne. Ehkä me tästä vielä kasvetaan ja opitaan keskustelemaan asioista. :)
Meillä jäkättää kyllä mies enempi kuin nainen.
[quote author="Vierailija" time="10.10.2013 klo 10:52"]
Noh, kyllä hän suhteen alussa ainakin varsin tehokkaasti sitten näytteli rakastunutta, jos se ei ollut aitoa. Mutta voihan siinä olla taustalla sitä ihastumista rakkauden tunteeseen. Hän oli oikeasti etsinyt miestä jo kauan, ehkä siinä sitten voi olla, että otti sen sopivan, joka nyt löytyi.
Sikäli kyllä outoa, kun mies ei rajoita ystäväni menemisiä mitenkään. Ei ehkä itse halua lähteä, mutta ei kiellä menemästä. En ainakaan itse koe ongelmana, että käyn joissain jutuissa ystävien kanssa, koska mies ei niistä niin välitä. Tai etten voi vaikka keskustella kirjallisuudesta miehen kanssa, koska siitä voin jutella ystäville jne...
[/quote]
Miksi kukaan kieltäisi kumppaniaan lähtemästä ja alkaa rajoittamaan?
Ei minun mies tee niin! Tekeekö muiden?
Joskus saattaa mies murahtaa että muista nyt ettei ole sitten paljon rahaa jollonka voin vaikka tulla takaisin bussilla taksin sijasta.
En minäkään mieheni menoja estä tai koita niitä määräillä. Tuo ei ole terveellistä. Lapsille vanhemmat sanoo ettet mene.
Johan sä olet kaverillesi sanonut mielipiteesi, miksi sä enää säädät mitään?
[quote author="Vierailija" time="10.10.2013 klo 11:23"]Korjattu linkki http://www.vauva.fi/keskustelu/3871808/ketju/suomen_kieli_koyhtyy_kun_ihmiset_eivat_enaa_lue_kaunokirjallisuutta_vaan[/quote]
Korjaile sä vaan muitten virheitä! :D Silti, mun äikänope amk.ssa sanoi että keskustelupalsta elää ihmisien puheesta, se on värikästä ja saa olla nii. Täälä on paljon eri murtaita, slangia ja kaikkea muuta kuin oikeinkirjoitusta.
Mutta päde sinä rakas. Selvästi saat tuosta jotain.
[quote author="Vierailija" time="10.10.2013 klo 11:01"]
Kuullostaa loistomieheltä
KUULOSTAA, ei kuullosta. Sinulla on kuuloaisti, ei kuulloaisti. Sipulia kuullotetaan, mutta sekin on aika kaukana tästä.
Ja kokkina: sipulia KUULOTETAAN!
[quote author="Vierailija" time="10.10.2013 klo 11:30"]
[quote author="Vierailija" time="10.10.2013 klo 10:52"]
Noh, kyllä hän suhteen alussa ainakin varsin tehokkaasti sitten näytteli rakastunutta, jos se ei ollut aitoa. Mutta voihan siinä olla taustalla sitä ihastumista rakkauden tunteeseen. Hän oli oikeasti etsinyt miestä jo kauan, ehkä siinä sitten voi olla, että otti sen sopivan, joka nyt löytyi.
Sikäli kyllä outoa, kun mies ei rajoita ystäväni menemisiä mitenkään. Ei ehkä itse halua lähteä, mutta ei kiellä menemästä. En ainakaan itse koe ongelmana, että käyn joissain jutuissa ystävien kanssa, koska mies ei niistä niin välitä. Tai etten voi vaikka keskustella kirjallisuudesta miehen kanssa, koska siitä voin jutella ystäville jne...
[/quote]
Miksi kukaan kieltäisi kumppaniaan lähtemästä ja alkaa rajoittamaan?
Ei minun mies tee niin! Tekeekö muiden?
Joskus saattaa mies murahtaa että muista nyt ettei ole sitten paljon rahaa jollonka voin vaikka tulla takaisin bussilla taksin sijasta.
En minäkään mieheni menoja estä tai koita niitä määräillä. Tuo ei ole terveellistä. Lapsille vanhemmat sanoo ettet mene.
[/quote]
Äh, tarkoitin, etten ymmärrä, miksi ystävä valittaa siitä, että mies ei lähde mukaan kaikkiin kissanristiäisiin ja kyläreissuille. Että miksi muka on huono, jos täytyy/saa mennä ilman miestä jonnekin. Sitten ymmärtäisin, että valittaa, jos mies olisi sellainen, ettei tykkäisi kun hän menee ja narisisi, että ole nyt kotona (kyllä niitäkin miehiä on). Mutta kun mies ei tuohon kommentoi juuta ei jaata, ei vaan itse jaksa olla menossa.
Alue: Aihe vapaa
No sano, että sinä harkitsisit hänen tilanteessaan eroa tosi tarkkaan, kun mitään kunnon syytä erolle ei ole. Jos heillä on lapsia, nekin ovat ihan hyvä syy jatkaa, kun kerran varsinaisia ongelmia ei ole.
Jos hän vaihtaisi miehen toiseen, niin todennäköisesti sekin suhde arkipäivästyisi ennen pitkää.
Jos ystävälläsi on ollut kova tarve aikanaan päästä parisuhteeseen, niin voiko olla, ettei ole oikein kunnolla alunperinkään rakastunut tähän mieheen, vaan on vain ottanut jonkun kunnollisen ja kivan, jotta ei tarvitse yksin olla? Silloin vio se rakkaudettomuus nyt kummitella ja tehdä sen, että mies ei oikein tunnu oikealta hänelle, vaikka kunnollinen olisikin.