Voiko nainen alkaa ilman mitään tukea tms harrastaa metsästystä?
Lueskelin että täytyy käydä metsästyskurssi ja läpäistä metsästyskoe ja sitten voi liittyä johonkin seuraan (kun ei omia maita ole). Täällä päin on toiminnassa joku naisten seurakin mutta ottaako ne ihan jonkun kaupunkilaisen vastaan sinne? Jolla ei ole mitään kokemusta asiasta, ei metsästävää isää/puolisoa?
Kun olen haaveillut pitkään jostain riekkopaistista jne mutta ei noita koskaan myyntiin päädy.
Eikä sellaista metsästävää miestäkään ole vastaan tullut niin täytyy kai sitten itse?
Kommentit (40)
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju taitaa olla vain joku metsästysonpulleidennauravienukkojenharrastus-trollausta. Sen verran on pötyä ja outoja ennakkoluuloja ilmassa.
No mitä jos korjaisit ennakkoluuloja noin kun paremmin tiedät?
Vierailija kirjoitti:
Pulleita miehiä ei ole nauramassa etenkään kaupunkien metsästystutkinnoissa.
Jos pullea mies on suorittamassa metsästystutkintoa hän on ihan yhtä kokematon metsästäjänä kuin sinäkin. Eikä sitä tutkintoa valvo lauma pulleita miehiä jotka sitten pärstäkertoimen perusteella päättävät kuka hyväksytään kuka ei. Siellä on ihan virallinen valvoja ja sitten lasketaan pisteet montako meni oikein montako väärin.
Se pullea mies suorittamassa metsästystutkintoa on mies, joka on lähtöisin maaseudulta ja nähnyt jo varhain metsästyksen alusta loppuun saakka.
Ei ole vaan jostain syystä saanut aikaiseksi tutkintoa suorittaa, kun asuu kaupungissa ja työ ja perhe ja ura vieneet ajan.
Kun sitä aikaa sitten alkaa olla, voi aloittaa epävirallisen harrastuksen uudestaan, ja useinmiten vielä aivan omilla mailla, kun tuppaa nuo metsästäjät olemaan sellaisia, että heillä on itsellä metsää ja maata niinkuin kaverillakin on, ja sitten kaikki antavat toisilleen esim. hirvenmetsästys luvan maillaan.
Miehet kylläkin oppivat ainakiin ampusien alkeet jo armeijassa.
Vierailija kirjoitti:
Aikoinaan isältäni jäi aseita. Kävin poliisilaitoksella kysymässä, josko saisin luvat niihin, jos vaikka veljeni joskus haluaa ne. Poliisi vain naureskeli, yritin esittää että jos hommaan metsästyskortin jne. Minut naurettiin ulos.
Aseet jäivät haltuuni, kunnes joku miespuolinen sukulainen ne otti. En tiedä mitä niille tapahtui.
Mulla sama tilanne edessä. Vanhalla isälläni on kaksi asekaappia täynnä kaikenlaisia aseita. On metsästänyt sekä harrastanut kilpa-ammuntaa. Olen jo miettinyt mitä ihmettä noille aseille sitten tekisi.
Tietääkseni metsästysseuraan ole mikään pakko liittyä. Mikäs siinä jos on vaikka omaa metsää?
Vierailija kirjoitti:
Tietääkseni metsästysseuraan ole mikään pakko liittyä. Mikäs siinä jos on vaikka omaa metsää?
No ei mutta seuran kautta olisi kaikki ampumisharjoitukset ja nylkemiset, riiputukset jne helpompi järjestää kuin itsekseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pulleita miehiä ei ole nauramassa etenkään kaupunkien metsästystutkinnoissa.
Jos pullea mies on suorittamassa metsästystutkintoa hän on ihan yhtä kokematon metsästäjänä kuin sinäkin. Eikä sitä tutkintoa valvo lauma pulleita miehiä jotka sitten pärstäkertoimen perusteella päättävät kuka hyväksytään kuka ei. Siellä on ihan virallinen valvoja ja sitten lasketaan pisteet montako meni oikein montako väärin.
Se pullea mies suorittamassa metsästystutkintoa on mies, joka on lähtöisin maaseudulta ja nähnyt jo varhain metsästyksen alusta loppuun saakka.
Ei ole vaan jostain syystä saanut aikaiseksi tutkintoa suorittaa, kun asuu kaupungissa ja työ ja perhe ja ura vieneet ajan.
Kun sitä aikaa sitten alkaa olla, voi aloittaa epävirallisen harrastuksen uudestaan, ja useinmiten vielä aivan omilla mailla, kun tuppaa nuo metsästäjät olemaan sellaisia, että heillä on itsellä metsää ja maata niinkuin kaverillakin on, ja sitten kaikki antavat toisilleen esim. hirvenmetsästys luvan maillaan.
Miehet kylläkin oppivat ainakiin ampusien alkeet jo armeijassa.
Semmoiset harhaiset ennakkoluulot sieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pulleita miehiä ei ole nauramassa etenkään kaupunkien metsästystutkinnoissa.
Jos pullea mies on suorittamassa metsästystutkintoa hän on ihan yhtä kokematon metsästäjänä kuin sinäkin. Eikä sitä tutkintoa valvo lauma pulleita miehiä jotka sitten pärstäkertoimen perusteella päättävät kuka hyväksytään kuka ei. Siellä on ihan virallinen valvoja ja sitten lasketaan pisteet montako meni oikein montako väärin.
Se pullea mies suorittamassa metsästystutkintoa on mies, joka on lähtöisin maaseudulta ja nähnyt jo varhain metsästyksen alusta loppuun saakka.
Ei ole vaan jostain syystä saanut aikaiseksi tutkintoa suorittaa, kun asuu kaupungissa ja työ ja perhe ja ura vieneet ajan.
Kun sitä aikaa sitten alkaa olla, voi aloittaa epävirallisen harrastuksen uudestaan, ja useinmiten vielä aivan omilla mailla, kun tuppaa nuo metsästäjät olemaan sellaisia, että heillä on itsellä metsää ja maata niinkuin kaverillakin on, ja sitten kaikki antavat toisilleen esim. hirvenmetsästys luvan maillaan.
Miehet kylläkin oppivat ainakiin ampusien alkeet jo armeijassa.
Semmoiset harhaiset ennakkoluulot sieltä.
Ja tulihan tähänkin ketjuun joku heti pätemään. Just tämänlaisesta käytöksestä oli kyse että esiintyykö metsästyspiireissä. Ilmeisesti vastaus on kyllä.
OTA VALOKUVIA, onko pakko ampua eläimiä aseella?????
Et kuitenkaan osu mihkään kunnolla, haavoitat vain eläimen kuten 99 prossaa tolloista hupimetsästäjistä. TYPERÄ harrastus.
Vierailija kirjoitti:
OTA VALOKUVIA, onko pakko ampua eläimiä aseella?????
Et kuitenkaan osu mihkään kunnolla, haavoitat vain eläimen kuten 99 prossaa tolloista hupimetsästäjistä. TYPERÄ harrastus.
Ota valokuvia kun haluan maistaa riekkopaistia :D :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikoinaan isältäni jäi aseita. Kävin poliisilaitoksella kysymässä, josko saisin luvat niihin, jos vaikka veljeni joskus haluaa ne. Poliisi vain naureskeli, yritin esittää että jos hommaan metsästyskortin jne. Minut naurettiin ulos.
Aseet jäivät haltuuni, kunnes joku miespuolinen sukulainen ne otti. En tiedä mitä niille tapahtui.Semmoinen satu tällä kertaa.
Aseet eivät olisi jääneet haltuusi jos sinulle ei olisi myönnetty niille hallussapitolupaa.
Mitä tapahtuu, kun perii aseita? Tulen perimään noin 20 asetta. Mitä niille pitäisi sitten tehdä, kun itse en harrasta metsästystä tai ammuntaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietääkseni metsästysseuraan ole mikään pakko liittyä. Mikäs siinä jos on vaikka omaa metsää?
No ei mutta seuran kautta olisi kaikki ampumisharjoitukset ja nylkemiset, riiputukset jne helpompi järjestää kuin itsekseen.
Ap puhui riekkopaisteista. Riekon voi viedä kotiin ja nylkeä siellä. Hirvi on tietysti vähän eri asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyi kamala. Etkö keksi parempaa tekemistä kuin tappaminen?
Kaikki liharuoka joudutaan tappamaan. On eri asia, onko possu seissyt karsinassa koko elämänsä näkemättä auringonvaloa, vai hirvi saanut pöllöillä kotiseudulla elämänsä syöden mitä huvittaa.
Mä en syö elänperäisiä tuotteita, mutta kiitos informaatiosta. ihan yhtä julmaa se on, siinä olet oikeassa. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikoinaan isältäni jäi aseita. Kävin poliisilaitoksella kysymässä, josko saisin luvat niihin, jos vaikka veljeni joskus haluaa ne. Poliisi vain naureskeli, yritin esittää että jos hommaan metsästyskortin jne. Minut naurettiin ulos.
Aseet jäivät haltuuni, kunnes joku miespuolinen sukulainen ne otti. En tiedä mitä niille tapahtui.Semmoinen satu tällä kertaa.
Aseet eivät olisi jääneet haltuusi jos sinulle ei olisi myönnetty niille hallussapitolupaa.
Mitä tapahtuu, kun perii aseita? Tulen perimään noin 20 asetta. Mitä niille pitäisi sitten tehdä, kun itse en harrasta metsästystä tai ammuntaa?
6kk aikaa joko hakea aseille luvat, myydä tai luovuttaa ne poliisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietääkseni metsästysseuraan ole mikään pakko liittyä. Mikäs siinä jos on vaikka omaa metsää?
No ei mutta seuran kautta olisi kaikki ampumisharjoitukset ja nylkemiset, riiputukset jne helpompi järjestää kuin itsekseen.
Ap puhui riekkopaisteista. Riekon voi viedä kotiin ja nylkeä siellä. Hirvi on tietysti vähän eri asia.
Olen ap itse :D Ja tarkoituksena olisi tietysti sitten "koko rahan edestä" saada saalistakin. Tai miten tekevätkään. Mutta tuollainen satsaus yhden riekkopaistin eteen on vähän liikaa, miksei siis muutakin riistaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
OTA VALOKUVIA, onko pakko ampua eläimiä aseella?????
Et kuitenkaan osu mihkään kunnolla, haavoitat vain eläimen kuten 99 prossaa tolloista hupimetsästäjistä. TYPERÄ harrastus.
Ota valokuvia kun haluan maistaa riekkopaistia :D :D
Niitä kuvia sitten vesi kielellä katselet :'D Kyllä on loistoideoita joillakuilla.
Vierailija kirjoitti:
OTA VALOKUVIA, onko pakko ampua eläimiä aseella?????
Et kuitenkaan osu mihkään kunnolla, haavoitat vain eläimen kuten 99 prossaa tolloista hupimetsästäjistä. TYPERÄ harrastus.
Voi sua mussukkaa, hauska olet:D Paljonko muuten luulet Suomessa olevan muita kuin "hupimetsästäjiä". Harva sitä työkseen tai nälkänsä pitimiksi harrastaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanha eränkäynnin taito ja luonnon kunnioitus on enimmäkseen kadonnut, nuorempi polvi on vieraantunut luonnosta ja suurimmaksi osaksi metsästys on nykyään melkoista amatöörien sähläämistä.
Kyllä se aikaisempinakin vuosina on ollut sähläämistä, eikä luontoa ole kunnioitettu pätkääkään:
biisonit metsästettiin sukupuuttoon, euroopanmajava sukupuuttoon, dodo sukupuuttoon, eläimet afrikasta minimiin, ahma lähes hävisi, samoin sudet..
Ja nämä oli niitä ihmisiä, jotka ihan elivät luonnosta ja luonnon keskellä koko elämänsä. Se ei takaa kunnioitusta.
Vähän niin kuin sanoisi, ettei koiran omistaja voi rääkätä eläimiä. Kyllä voi.
Kotimaasta jos puhutaan, niin ne sudet hävitettiin sukupuuton partaalle tarkoituksella. Hirvet olivat myös olemattomissa vuosisatojen ajan holtittoman metsästyksen seurauksena. Menneinä vuosisatoina ei esim. mitään tiettyjä rauhoitus- ja jahtiaikoja ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanha eränkäynnin taito ja luonnon kunnioitus on enimmäkseen kadonnut, nuorempi polvi on vieraantunut luonnosta ja suurimmaksi osaksi metsästys on nykyään melkoista amatöörien sähläämistä.
Kyllä se aikaisempinakin vuosina on ollut sähläämistä, eikä luontoa ole kunnioitettu pätkääkään:
biisonit metsästettiin sukupuuttoon, euroopanmajava sukupuuttoon, dodo sukupuuttoon, eläimet afrikasta minimiin, ahma lähes hävisi, samoin sudet..
Ja nämä oli niitä ihmisiä, jotka ihan elivät luonnosta ja luonnon keskellä koko elämänsä. Se ei takaa kunnioitusta.
Vähän niin kuin sanoisi, ettei koiran omistaja voi rääkätä eläimiä. Kyllä voi.
Kotimaasta jos puhutaan, niin ne sudet hävitettiin sukupuuton partaalle tarkoituksella. Hirvet olivat myös olemattomissa vuosisatojen ajan holtittoman metsästyksen seurauksena. Menneinä vuosisatoina ei esim. mitään tiettyjä rauhoitus- ja jahtiaikoja ollut.
Nyt en tarkoita mitään menneiden sukupolvien harjoittamaa hävitystä, vaan sitä että edellisen sukupolven metsästäjä tunsi luonnon ja osasi liikkua siellä. Metsästi riistaa koska muuten ruoka ei olisi riittänyt. Siihen aikaan metsästys ei ollut mitään hyväosaisten kaupunkilaisten huvia ja kilpavarustelua, jossa täysin mistään mitään tietämättömät amatöörit tulee rellestämään ja pitämään hauskaa, vaikkei eroteta varista metsosta tai osata edes ampua.
Luonnonsuojelu on mennyt eteenpäin ja hyvä niin, mutta nuorempi polvi on todella epäpätevää ja vieraantunutta sakkia niin monessa asiassa, monet käytännön taidot on kadonneet.
Kyllä se aikaisempinakin vuosina on ollut sähläämistä, eikä luontoa ole kunnioitettu pätkääkään:
biisonit metsästettiin sukupuuttoon, euroopanmajava sukupuuttoon, dodo sukupuuttoon, eläimet afrikasta minimiin, ahma lähes hävisi, samoin sudet..
Ja nämä oli niitä ihmisiä, jotka ihan elivät luonnosta ja luonnon keskellä koko elämänsä. Se ei takaa kunnioitusta.
Vähän niin kuin sanoisi, ettei koiran omistaja voi rääkätä eläimiä. Kyllä voi.