Millaisia kirjoja on kirjahyllyssäsi?

Luen paljon, mutta enimmäkseen kirjaston kirjoja. On toki kirjahyllyssäni omiakin kirjoja. Romaaneja, elämäkertoja, tietokirjoja.

Dekkareita enimmäkseen. Muutamia runokirjoja, elämänkertoja ja ruuanlaittoon liittyviä. Kirjastoni ei ole kovin laaja, ehkä 120 nidettä.

Tietokirjoja meren pohjasta avaruuteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tolkienin tuotantoa lötyy todella paljon. Hobitista löytyy seitsemän eri versiota! Kaikki Harry Potter -kirjat löytyy myös. Taidekirjoja ja oppaita videopeleihin, joita ei ole tarkoitettu luettavaksi, vaan keräiltäväksi (ovat muoveissa). M25

Koska ajattelit kasvaa aikuiseksi?

Mene pois. M25

Poikuus visusti tallella?

Lemppareita: elämäkertoja, tietokirjoja, jne tositarinoita. Sijoittuvat yleensä ulkomaille ja suurin osa on jotenkuten historiallisia. Klassikoita on tullut kerättyä myös.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luettuja!

Minulla on lukemattomia kirjoja.

Mulla on jotenkin tyhmästi Roope Ankka olo, kun mun hyllyssä on kirjoja, joita en ole vielä lukenut. On "kultavarantoja" kaiken varalta, jos kirjasto ei toimi, tai muuten en saa kirjoja käsiini. Toki monia omistamiani kirjoja voi lukea uudestaankin, läträilen "kultakolokoideni" kanssa. Ihanaa.

Monta metriä keittokirjoja ja taidekirjoja. Tietokirjoja, aiheena yleensä luonto, linnut, kasvit, puutarha, mikrobiologia, kemia tai Japanin kulttuuri. Hieman sekalaisia romaaneja (näitä harvemmin luen) ja vanhoja satukirjoja.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on pelkästään syvällistä, korkeatasoista kirjallisuutta. Tuskin tunnistaisitte jos luettelisin joitain kirjojen nimiä.

Kokeile.

Yli 30 hyllymetriä eli aivan kaikkea maan ja taivaan väliltä. Runoista tietokirjoihin.

Sekalaisia dekkareita omilta lempikirjailijoilta. Päätaloa, Topeliusta, Väinö Linnaa...

Löytyy Kalevala ja raamattu.

Taru sormusten herrasta ja hobbitit.

Sotakirjoja, niin faktaa kuin fiktiota.

Elämäkertoja, lähinnä muusikoiden.

Fingerborgeja ja Vaahteramäen Eemeliä. Ihan laidasta laitaan on kirjoja hömppärakkausromaaneista pitkiin tiiliskiviin ja fantasiasta täyteen totuuteen.

Mitä se kertoo ihmisestä mitä löytyy hyllystä?

Me ollaan ihan perus duunareita. Tykätään lukea. Hetkeen ei ole ollut aikaa lukea lapsiperhearjen keskellä mutta juuri lainasin äidiltäni yhden dekkarin jonka aloitan tänään. Tuli hirveä lukuhimo muutama päivö sitten pitkästä aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on pelkästään syvällistä, korkeatasoista kirjallisuutta. Tuskin tunnistaisitte jos luettelisin joitain kirjojen nimiä.

Kokeile.

No siis esim. Twilight ja Fifty Shades of Grey.

Yleistietokirjoja tieteistä ja taiteista, jokunen liiketoimintaan ja viestintään liittyvä kirja, filosofiaa, psykologiaa, sosiologiaa, kriminologiaa, kulttuurintutkimusta, historiateoksia, kirjoja luonnossa selviytymiseen esim. miten hoitaa vammoja ja kasvien tunnistamiseen oppaita, kielikirjoja, historiallinen karttakirja, mytologioita, eri kielten opiskeluun kirjoja ja muutama sci-fi ja fantasia-teos. Ainakin.

Kukaan ei kehtaa suoraan sanoa, että kirjahyllyt jäivät historiaan jo 1990-luvulla.

Kirjat haisevat pahalle ja keräävät pölyä (ja sokeritoukkia). Kirjastosta saa tarvittaessa lainata ja e-kirjat sekä äänikirjat on keksitty.

Paljon runokirjoja. Sain niitä isotätini kuolinpesästä nuorena. Olen lukenut ne kaikki, ja yhä luen niistä silloin tällöin runoja, joita muistuu mieleeni, ja joita ei löydy netistä.

Lisäksi lahjaksi saamiani ja kirppareilta ostamiani romaaneja, novellikokoelmia, satukirjoja ja tietokirjoja.

Olen säilyttänyt myös joitain lukion äikänkirjoja niiden sisältämien novellien takia.

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei kehtaa suoraan sanoa, että kirjahyllyt jäivät historiaan jo 1990-luvulla.

Kirjat haisevat pahalle ja keräävät pölyä (ja sokeritoukkia). Kirjastosta saa tarvittaessa lainata ja e-kirjat sekä äänikirjat on keksitty.

Läheskään kaikkia ei ole kirjastossa, äänikirjoina vielä vähemmän. Toki jos pokkareita ja suosituimpia teoksia harrastaa niin sitten varmasti, mutta moni erikoisteos ei kirjastoon pääse lainkaan. Minun hyllyssä oleviin kirjoihin palataan monesti uudelleen ja uudelleen, se ei ole kovin kätevää kirjaston kirjoilla. Eikä minua haittaa olla vanhanaikainen.

Shakespeareä, Raamattu, lääketieteellisiä opuksia, Dante, historia kirjallisuutta, muutama keskiaikainen romaani, englannin ja kreikan sanakirjoja, tietotekniikkaa, muutama sotakirja, pari eroottista oopusta ja yleistä tietokirjallisuutta.

Kirjoja on todella paljon. Suomalaista kirjallisuutta melko vähän runoutta lukuunottamatta. Historiaa (erit. 1500-1800-luku) ja angloamerikkalaista kaunokirjallisuutta on eniten.

Se on totta, että kirjat kertoo paljon omistajastaan. Meidän kirjahylly näyttää meiltä. Suurimmasta osasta kirjoja tietää kyllä, onko ne minun vai miehen. Vaikka meillä on myös yhteisiä mielenkiinnonaiheita, ei ne kauheasti näy kirjoissa.

Löytyy sekä tietoa että kaunoa ja monenlaisia genrejä.

Meillä hyllyjako on:

runot ja näytelmät

tietokirjat ja elämäkerrat 

romaanit ja novellikokoelmat (klassikoita, dekkareita, muistoja lapsuudesta/teini-iästä, satunnaisia jossain vastaan tulleita opuksia)

sarjakuvat (sekä fiktio että fakta)

esseekokoelmat, päiväkirjat, kirjekokoelmat, omaelämäkerrat ja matkakirjat

keittokirjat

Kukin luokka aakkosjärjestyksessä tekijän mukaan. Kirjoja on suomeksi, espanjaksi, englanniksi ja muutamia yksittäisia muilla kielillä (ruotsi, saksa, galego). Jonkinlainen pyrkimys on ollut ostaa omaksi lähinnä sellaista, mihin uskoo palaavansa. Eli mahdollisuuksien mukaan ensin lainataan ja ostetaan fyysinen kappale omaksi vain, jos todella tekee vaikutuksen. Kirjoja on satoja, eikä vielä tunnu liialta, mutta ehkä hyvä painella jarrua jo etukäteen, kun ainakin tilastollisesti aktiivista luku-uraa on molemmilla vielä vuosikymmeniä edessä.

Toisaalta lipsun esim. runojen kanssa ihan täysin, aika herkästi ostan omaksi kiinnostavan teoksen, varsinkin ulkomailla ollessa. Suosikkiteoksista on fiktion puolella tullut hankittua myös useampi kappale, esim. sekä suomennos että alkuteos, mielellään kommentoitu versio.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei kehtaa suoraan sanoa, että kirjahyllyt jäivät historiaan jo 1990-luvulla.

Kirjat haisevat pahalle ja keräävät pölyä (ja sokeritoukkia). Kirjastosta saa tarvittaessa lainata ja e-kirjat sekä äänikirjat on keksitty.

Läheskään kaikkia ei ole kirjastossa, äänikirjoina vielä vähemmän. Toki jos pokkareita ja suosituimpia teoksia harrastaa niin sitten varmasti, mutta moni erikoisteos ei kirjastoon pääse lainkaan. Minun hyllyssä oleviin kirjoihin palataan monesti uudelleen ja uudelleen, se ei ole kovin kätevää kirjaston kirjoilla. Eikä minua haittaa olla vanhanaikainen.

Lukeneet ihmiset tietävät, että edes yliopiston kirjastossa ei ole kaikkia kirjoja. Siksi niitä on kertynyt niin paljon, sillä tiettyjä teoksia on vain hyvä olla aina käden ulottuvilla eivätkä ne loppujen lopuksi maksa paljon. Inhoan shoppailua, mutta en kirjojen shoppailua.