Lue keskustelun säännöt.
770€ lasten harrastuksiin tänä syksynä
03.09.2020 |
Ja se on vielä vähän. Toinen menee yleisurheilukouluun ja toinen jatkaa viulunsoittoa. Hintoihin laskettu mukaan seuramaksu ja viuluvuokra. Enempää ei ole nyt varaa, eikä tietoa kannattaako edes, jos tuleekin uusi lock down. Siinä menee sitten pienituloisen rahat hukkaan.
Te, joilla lapset harrastaa, kuinka paljon se maksaa ja mitä harrastavat?
Kommentit (90)
Vierailija kirjoitti:
Suunnistus on käytännössä ilmaista. Junioreilta ei meidän seurassa peritä jäsenmaksua eikä karttamaksua viikkorasteilla. Seura maksaa myös ilmoittautumismaksut ainakin viisiin kisoihin sekä kaikkiin arvokisoihin. Jopa suunnistusleirit ovat olleet maksuttomia.
Siis viisiin kisoihin per vuosi. Saattaa kyllä olla, että määrärajoitusta ei enää edes ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä yksi ekaluokkalainen, tällä hetkellä viisi harrastusta, syksyn kulut yhteensä ainakin 1500€. Omiinkin harrastuksiin menee 1000€ vuodessa. Harrastusten vuoksi käydään töissä, muuten nämä jäisivät säästöön. Tai en tiedä mihin ne pitäisi tuhlata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju taas avasi vähän sitä mysteeriä, että mihin ihmeeseen ihmiset kuluttavat rahansa, kun aina saa kuulla valitusta, ettei mikään palkka riitä... Kyllä osaavat nämä harrastusten järjestäjät vedättää tyhmiä ihmisiä. Seniorijoukkueethan rahoittavat oman toimintasa pitkälti näillä juniorijoukkueiden älyttömillä maksuilla. Oletan, että tunnette tämän kuvion...?
Toki saatte maksaa tuhansia euroja jostain luistelusta ja jalkapallon pelaamisesta, mutta sitten ei pidä valittaa, ettei rahat riitä. Valintakysymyksiä...
Todellakin on valintakysymyksiä. Meillä oli aikoinaan parhaillaan neljä lasta yhtäaikaa musiikkiopistossa. Puolessa vuodessa pelkkiin maksuihin meni noin 1600 euroa. Siihen sitten soittimet ja niiden huollot yms. päälle. Mutta katsottiin tosiaan, että se on meidän valinta antaa heidän harrastaa musiikkia, kun halusivat. Oli se aikamoista sentinvenyttämistä, että saatiin rahat kasaan, me vanhemmat tingittiin aikalailla kaikesta omasta.
Nyt jälkeenpäin, oliko se rahan arvoista? Ovatko lapset jatkaneet musiikkiharrastuksiaan? Kenties jopa työllistyneet alalle?
Minulla on kaksi lasta ja olen tätä harrastusasiaa pohtinut paljon. Vanhempi on löytänyt itselleen mieluisan ja kohtuuhintaisen harrastuksen. Nuorempi ei ole kiinnostunut vielä oikein mistään enkä aio pakottaa. Olen huomannut, että jossain perheissä on kamala paniikki, jos lapsi ei harrasta mitään hienoa ja kallista. Tiedän lähipiiristä useita perheitä, joissa yhden lapsen harrastukseen menee monta sataa euroa kuukaudessa ja vanhemmat ajelevat työpäiviensä jälkeen ristiin rastiin useita tunteja ja nyhjäävät milloin milläkin hallilla. Monessa perheessä harrastaminen on pelkkää suorittamista kaiken muun suorittamisen päälle. Ei ihme, että perhe-elämä nähdään aivan kamalana.
Kai olen niin paska vanhempi, kun en edes lasteni takia halua uhrata kaikkea vapaa-aikaani heidän harrastustensa mahdollistamiseen ja kaikkea liikenevää rahaa harrastuskuluihin. Sen sijaan panostan ennemmin rauhalliseen vapaa-aikaan ja perheen yhteiseen tekemiseen. Miksi ainoa oikea tapa harrastaa ja viettää vapaa-aikaa on maksaa seuroille pieni omaisuus ja suhata treenistä toiseen kaikki illat?
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju taas avasi vähän sitä mysteeriä, että mihin ihmeeseen ihmiset kuluttavat rahansa, kun aina saa kuulla valitusta, ettei mikään palkka riitä... Kyllä osaavat nämä harrastusten järjestäjät vedättää tyhmiä ihmisiä. Seniorijoukkueethan rahoittavat oman toimintasa pitkälti näillä juniorijoukkueiden älyttömillä maksuilla. Oletan, että tunnette tämän kuvion...?
Toki saatte maksaa tuhansia euroja jostain luistelusta ja jalkapallon pelaamisesta, mutta sitten ei pidä valittaa, ettei rahat riitä. Valintakysymyksiä...
Olin tulossa kommentoimaan ihan samaa. Tässä nähdään mistä se suomalaisten lapsiperheiden "köyhyys" johtuu. En jatkossakaan tule antamaan mihinkään keräyksiin mitään. Varmaan koronakriisi tulee lopettamaan monessa perheessä kulutusjuhlat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju taas avasi vähän sitä mysteeriä, että mihin ihmeeseen ihmiset kuluttavat rahansa, kun aina saa kuulla valitusta, ettei mikään palkka riitä... Kyllä osaavat nämä harrastusten järjestäjät vedättää tyhmiä ihmisiä. Seniorijoukkueethan rahoittavat oman toimintasa pitkälti näillä juniorijoukkueiden älyttömillä maksuilla. Oletan, että tunnette tämän kuvion...?
Toki saatte maksaa tuhansia euroja jostain luistelusta ja jalkapallon pelaamisesta, mutta sitten ei pidä valittaa, ettei rahat riitä. Valintakysymyksiä...
Todellakin on valintakysymyksiä. Meillä oli aikoinaan parhaillaan neljä lasta yhtäaikaa musiikkiopistossa. Puolessa vuodessa pelkkiin maksuihin meni noin 1600 euroa. Siihen sitten soittimet ja niiden huollot yms. päälle. Mutta katsottiin tosiaan, että se on meidän valinta antaa heidän harrastaa musiikkia, kun halusivat. Oli se aikamoista sentinvenyttämistä, että saatiin rahat kasaan, me vanhemmat tingittiin aikalailla kaikesta omasta.
Nyt jälkeenpäin, oliko se rahan arvoista? Ovatko lapset jatkaneet musiikkiharrastuksiaan? Kenties jopa työllistyneet alalle?
En ole hän keneltä kysyt, mutta nämä tosiaan on valintoja. Ei harrastuksesta tarvitse työtä itselleen tehdä eli ei lapsen tavallaan harrastustaan tarvitse vanhemmilleen takaisin ”maksaa”. Ja mihin tuo musiikki ihmiseltä häviää, vaikkei aina instrumenttiaan aktiivisesti soittaisikaan.
Omat poikani ovat pelanneet aina isossa seurassa jääkiekkoa. Välillä korkeammalla sarjatasolla ja sieltä sitten alemmaksikin tultu. Missään vaiheessa ei ole ollut puhettakaan, että heistä ammattilaisia tulisi. Ei ihan niin pitkälle riitä taidot eikä motivaatiokaan. Rahaa on kuitenkin palanut todella paljon ja tiukkaa on välillä tehnyt.
Mutta nyt kun pojat ovat jo nuoria aikuisia, niin kertaakaan en ole katunut. Se henkinen ja fyysinen pääoma on heillä aivan älyttömän iso. Ovat hyvässä kunnossa ja ystäväpiirit on valtavat. Tuntevat myös pelikavereiden vanhempia ja muita seuran toimihenkilöitä. Tätä kautta ovat saaneet esim. kesätöitä. Helppo palkata tuttu luotettava tyyppi joukkueesta, jonka vanhemmatkin ovat tuttuja. Stressinsietokyky on kova, samoin ylipäätään porukassa toimiminen on helppoa. Teinivuosia ei oikein edes huomattu, kun saivat kentällä puskea angstin hikenä pois. Ja onhan tämä ollut kivaa meille vanhemmillekin. Paljon saanut tuttuja ja vieläkin muistellaan jotain junnuturnausten suuria voittoja ja karmeita pettymyksiä. Ei toki tosissaan, mutta suuria tunteita ne silloin oli. Hienoja muistoja!
Ei varmasti kukaan huomannut, kun vuosiakausia elämästä on mennyt edestakaisin suhaamiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä kyllä pistän rahojani oikein mielellään lasten harrastuksiin, kun näen kuinka paljon he omista harrastuksistaan pitävät. Mua ei myöskään haittaa ajella päivittäin ympäri urheilukenttiä, liikuntahalleja ja jäähalleja. Meillä on myös aikaa olla perheen kanssa enkä valita harrastukseen käytettyjä rahoja.
Suuria summia teillä kuluu! Meillä lapsen harrastuksiin menee tänä vuonna n. 800 euroa. Tokaluokkainen ja kolme harrastusta.
Sählyyn (1krt viikossa pelailua, ei siis kilpajoukkue) satanen vuodessa, lisäksi ostettiin maila ja kengät.
Uinti (uimaseuran uimakoulu 1krt viikossa) on kallein, siihen menee nelisen sataa vuodessa. Lisäksi on hommattu uudet uikkarit ja uimalasit.
Partion (1krt viikossa ja lisäksi retket, leirit ym) vuosimaksu on 80 euroa, lisäksi tänä vuonna leireihin ja retkiin menee satanen (pari viikonlopun retkeä, yksi pidempi leiri ja pari päiväretkeä). Partion varusteisiin on mennyt tänä vuonna noin 50 euroa. Varustehankinnat ja isot leirit ja tapahtumat nostavat harrastuksen kuluja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju taas avasi vähän sitä mysteeriä, että mihin ihmeeseen ihmiset kuluttavat rahansa, kun aina saa kuulla valitusta, ettei mikään palkka riitä... Kyllä osaavat nämä harrastusten järjestäjät vedättää tyhmiä ihmisiä. Seniorijoukkueethan rahoittavat oman toimintasa pitkälti näillä juniorijoukkueiden älyttömillä maksuilla. Oletan, että tunnette tämän kuvion...?
Toki saatte maksaa tuhansia euroja jostain luistelusta ja jalkapallon pelaamisesta, mutta sitten ei pidä valittaa, ettei rahat riitä. Valintakysymyksiä...
Olen tän ketjun eka vastaaja. En käsittääkseni valittanut, että rahat ei riitä? Kysyttiin paljonko maksaa ja kerroin paljonko maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä yksi ekaluokkalainen, tällä hetkellä viisi harrastusta, syksyn kulut yhteensä ainakin 1500€. Omiinkin harrastuksiin menee 1000€ vuodessa. Harrastusten vuoksi käydään töissä, muuten nämä jäisivät säästöön. Tai en tiedä mihin ne pitäisi tuhlata.
Saako udella mitä harrastuksia teillä on? Paljon menee rahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä kyllä pistän rahojani oikein mielellään lasten harrastuksiin, kun näen kuinka paljon he omista harrastuksistaan pitävät. Mua ei myöskään haittaa ajella päivittäin ympäri urheilukenttiä, liikuntahalleja ja jäähalleja. Meillä on myös aikaa olla perheen kanssa enkä valita harrastukseen käytettyjä rahoja.
Sama juttu. Ja aikansa kutakin, kyllä sitä taas ehtii omiakin harrastuksia tahkoamaan myöhemminkin. Ja jos ei ehdi, niin mieluummin olen nämä vuodet elänyt lasteni harrastusten parissa kuin jumppasalilla.
Meillä vanhin muksu partio 90e/vuosi ja päälle just jotain leirimaksuja, mutta koronan takia niitäkään ei oo ollu..mies maksaa itselleen työpaikan sportti e-passilla parkourpassin, passilla saa olla yx lapsi myös ilmaisena mukana perhetunneilla eli käytännössä mies/3lasta vuorollaan harrastaa ilmaisena😊Perjantaisin täällä koululaisille ilmainen uinti ja siinä käydään aina kun ehtitään eli aikuinen vaan maksaa. Eli ei mene harrastuksiin paljon😊
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju taas avasi vähän sitä mysteeriä, että mihin ihmeeseen ihmiset kuluttavat rahansa, kun aina saa kuulla valitusta, ettei mikään palkka riitä... Kyllä osaavat nämä harrastusten järjestäjät vedättää tyhmiä ihmisiä. Seniorijoukkueethan rahoittavat oman toimintasa pitkälti näillä juniorijoukkueiden älyttömillä maksuilla. Oletan, että tunnette tämän kuvion...?
Toki saatte maksaa tuhansia euroja jostain luistelusta ja jalkapallon pelaamisesta, mutta sitten ei pidä valittaa, ettei rahat riitä. Valintakysymyksiä...
Tulee mieleen se Susanna Kosken kanssa väitellyt työtön nainen joka laittoi 550€ tuloista päälle 200€ tyttären viulu harrastukseen ja sitten valitti kuinka rahassa tekee tiukkaa.
Teini harrastaa tietokoneita: rakentaa, pelaa, koodaa. Itse maksaa omista rahoistaan osat, joita tarvitsee ja haluaa ostaa. Autan kyyditsemällä kauppaan ja verkko-ostoissa. Ehkä tuleva ammattikin löytyy tietokoneiden parista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tytär harrastaa yleisurheilua kilparadoilla 6 x viikossa. Treenit maksaa 1000€ vuodessa + 1000-2000€ menee leireihin ja kisoihin vuodessa.
Poika harrastaa enduroa ja motocrossia. Rahaa vuodessa menee 5000-15000€. Jos tarvii ostaa uusi pyörä, niin sit menee tuo 15000€.
On ihanaa kun lapsilla on mieleiset harrastukset ja eivätkä kerkee olla pahanteossa.
Tulee mieleen se Susanna Kosken kanssa väitellyt työtön nainen joka laittoi 550€ tuloista päälle 200€ tyttären viulu harrastukseen ja sitten valitti kuinka rahassa tekee tiukkaa.
---
Useissa musiikkiopistoissa myönnetään vähävaraisille vapaaoppilaspaikkoja tai alennuksia. Myös kunnalta voi hakea avustusta lasten harrastuksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju taas avasi vähän sitä mysteeriä, että mihin ihmeeseen ihmiset kuluttavat rahansa, kun aina saa kuulla valitusta, ettei mikään palkka riitä... Kyllä osaavat nämä harrastusten järjestäjät vedättää tyhmiä ihmisiä. Seniorijoukkueethan rahoittavat oman toimintasa pitkälti näillä juniorijoukkueiden älyttömillä maksuilla. Oletan, että tunnette tämän kuvion...?
Toki saatte maksaa tuhansia euroja jostain luistelusta ja jalkapallon pelaamisesta, mutta sitten ei pidä valittaa, ettei rahat riitä. Valintakysymyksiä...
Todellakin on valintakysymyksiä. Meillä oli aikoinaan parhaillaan neljä lasta yhtäaikaa musiikkiopistossa. Puolessa vuodessa pelkkiin maksuihin meni noin 1600 euroa. Siihen sitten soittimet ja niiden huollot yms. päälle. Mutta katsottiin tosiaan, että se on meidän valinta antaa heidän harrastaa musiikkia, kun halusivat. Oli se aikamoista sentinvenyttämistä, että saatiin rahat kasaan, me vanhemmat tingittiin aikalailla kaikesta omasta.
Nyt jälkeenpäin, oliko se rahan arvoista? Ovatko lapset jatkaneet musiikkiharrastuksiaan? Kenties jopa työllistyneet alalle?
No voisihan sitä kysyä, että miten monesta urheilua harrastaneesta lapsesta, jota on kuskattu kaikki viikonloput peleihin ja myyty makkaraa kentän laidalla, tulee ammattiurheilija? Eihän harrastuksesta ammattia tarvitse tehdä, siinä on muita lukuisia hyviä puolia. Esim. musiikin harrastus kehittää älykkyyttä ja keskittymiskykyä. Ja mikä kai pääasia, se on ollut kivaa ja tuonut paljon uusia kavereita. Mutta vastaus kysymykseen, yhdestä lapsesta on vielä aikaista sanoa, minkä ammatin hän valitsee. Yksi on opiskellut ammattiin, missä musiikkiharrastuksesta on ollut suuri hyöty. Yhdelle harrastuksesta tulee suoraan ammatti. Yksi harrastaa enää omaksi ilokseen. Kaikki ovat siis jatkaneet jollakin tavalla, vaikka se ei ole pääasiana ollutkaan.
Tyttäreni treenasi balettia vuosikaudet. Ei hän itse eikä kukaan muukaan odottanut hänestä ammattitanssijaa. Hienoja vuosia olivat tanssikoulussa.
Balettitausta auttaa häntä kaikessa liikunassa nyt aikuisena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä yksi ekaluokkalainen, tällä hetkellä viisi harrastusta, syksyn kulut yhteensä ainakin 1500€. Omiinkin harrastuksiin menee 1000€ vuodessa. Harrastusten vuoksi käydään töissä, muuten nämä jäisivät säästöön. Tai en tiedä mihin ne pitäisi tuhlata.
Saako udella mitä harrastuksia teillä on? Paljon menee rahaa.
Kaksi joukkuelajia, ratsastus 1krt/vko, musiikki ja yksi hintava yksilölaji. Itsellä liikuntaharrastuksia. Onneksi täälä nuo joukkuelajit ei niin kalliita kuin näköjään isomissa kaupungeissa.
Hyvin osasit pukea omat ajatukset sanoiksi. Vielä ei voi sanoa löytyykö työ jääkiekon parista vai ei, mutta mielestäni olemme maksaneet pientä hintaa siitä, mitä harrastukselta olemme saaneet.