Tulisiko vielä 5-vuotiaalle lapselle lukea?

Äikänope täällä: Paras lahja, jonka voitte lapselle antaa, on lukeminen! Tutkimusten mukaan jo 15 minuutin päivittäinen lukuhetki tekee ihmeitä lapsen kielelliselle kehitykselle ja sanavarastolle. Siis nimenomaan niin, että vanhempi lukee lapselle ääneen.

Yläkouluikäisten taidoissa todella näkyy se, kenelle on luettu runsaasti. Vaikka nuori sittemmin olisi lakannut lukemasta vapaa-ajalla, kielestä on edelleen havaittavissa varhaislapsuudessa tehty ”pohjatyö”. Lapselle kannattaa lukea niin pitkään kuin mahdollista. Itselleni on luettu ääneen varmaan vielä 11-12-vuotiaana, ja yläasteikäisenä luin valtavan pitkiä kirjoja ääneen vain vuotta nuoremmalle veljelleni. Siis miettikää, 13-14-vuotiaina luimme näin veljeni kanssa mm. Sormusten herran. Kehitti meitä molempia.

Aikuisellekin voi lukea. Mukava sosiaalinen tapahtuma. Ei haittaa vaikka aikuinen osaa itsekin lukea.

Kyllä mä kuuntelisin jos joku mulle lukis. T: 32 v.

Vierailija kirjoitti:

Yksi mun lapsista ei halunnut, että hänelle luetaan enää 5-vuotiaana. Hän luki itse mm. Viisikkoja.

Jatkan vielä: tämä lapsi on nykyään äikänope.

Olen lukenut kaikille lapsilleni kaksi satua päivittäin.

Nyt he ovat jo aikuisia ja jatkavat omille lapsille samalla tavalla.

Äidinkieli ja kielioppi on sujunut kaikilla erittäin hyvin.

Satuja kuunteli vielä 13 vuotiaskin, vähän kuin salaa, kun pienimmille luin.

Ai kuinka vanhoille lapsille??? No, meillä pidetään vielä joka ilta yhteinen lukutuokio, johon myös mieheni osallistuu. Lapset ovat kahdenkympin molemmin puolin :D

Ovat siis jo lukion käyneitä opiskelijoita.

Vierailija kirjoitti:

Äikänope täällä: Paras lahja, jonka voitte lapselle antaa, on lukeminen! Tutkimusten mukaan jo 15 minuutin päivittäinen lukuhetki tekee ihmeitä lapsen kielelliselle kehitykselle ja sanavarastolle. Siis nimenomaan niin, että vanhempi lukee lapselle ääneen.

Yläkouluikäisten taidoissa todella näkyy se, kenelle on luettu runsaasti. Vaikka nuori sittemmin olisi lakannut lukemasta vapaa-ajalla, kielestä on edelleen havaittavissa varhaislapsuudessa tehty ”pohjatyö”. Lapselle kannattaa lukea niin pitkään kuin mahdollista. Itselleni on luettu ääneen varmaan vielä 11-12-vuotiaana, ja yläasteikäisenä luin valtavan pitkiä kirjoja ääneen vain vuotta nuoremmalle veljelleni. Siis miettikää, 13-14-vuotiaina luimme näin veljeni kanssa mm. Sormusten herran. Kehitti meitä molempia.

Me monesti luetaan lasten kanssa vuoron perään, siis niin että lapset (6v ja 9v) ja minä luetaan kukin itse valitsemamme satu tai jokainen lukee vuorollaan aukeaman yhteisestä sadusta. Mökillä, kun serkuksia on yhteensä viisi, niin monesti tehdään niin että yksi vuorollaan lukee (esim. Maija Poppasta, Ronja Ryövärintytärtä, Harry Potteria) ja muut harjaa tai letittää toistensa hiuksia saunan jälkeen. Sitten kun yhden letti on kuosissa niin kirja vaihtaa käsistä toiseen ja edellinen lukija pääsee "kampaamoon". Kaikki 5v+ lukee sellaisella sujuvuudella että muut kestää kuunnella ja pysyy kärryillä.