Voisiko joku kuvailla, minkälaista elämä on, kun lapset
ovat 13- ja 12-vuotiaita? Tai vanhempiakin, ei kuitenkaan 16-18-vuotiaita.
Nyt lapseni ovat 9- ja 10-vuotiaita. Olen yh.
Onko elämä tällaista samaa, mutta lisäksi murrosikäisten temppuilua?
Tuleeko mitään leimallisen hyvää iän mukana?
Ahdistaa, kun ajattelen, että nyt on niin ihana ja varmaan huonommaksi muuttuu, kunhan sitten 10 vuoden päästä muuttavat kotoa ja elämä muuttuu ihan toisenmoiseksi.
Kommentit (3)
Kulkea itsekseen? Miten se on helpompaa? Joudun olemaan kotona siis entistä enemmän yksin. Mutta koko ajan kotona, kun ei voi pitemmäksi aikaa kuitenkaan poistua. Plääh. Pitäsköhän ottaa koira ;)
Mulla on 12 ja 15 vuotiaat lapset tässä kotosalla.
En osaa eritellä, mikä on muuttunut muutaman vuoden takaisesta, ehkä näillä on enemmän omaa tahtoa, eikä ihan kaikessa olla enää samaa mieltä mun kanssa, vaikuttaa siis pukeutumiseen, koulunkäyntiin ja ylipäätään tottelemiseen nukkumaanmenojen yms kanssa.
Kivaa näissä on se, että keskustelut ovat nykyään mielenkiinotisempia, kurjaa on se, että tiedän, etten enää tiedä heidän touhuistaan niin paljoa kuin aiemmin, jolloin kertoivat kaikkea.
Tavallaan odotan, että lähtevät pois kotoa ja toisaalta pelkäänkin sitä, sillä myös minä olen yh, vaikka meillä pari koiraakin on, koen itseni väliin yksinäiseksi, ja tulevaisuudessa yksinäisyyden määrä vain kasvaa. Siksi tykkään, että lasten kaverit käyvät meillä, yökylässäkin, on vipinää ja silti samalla omaa aikaa, jos ymmärrätte?
Koko ajan helpommaksi menee. Lapset alkavat kulkea itsekseen. Huono puoli on, että rahan meno kasvaa.