Kun olin lapsi pääsin sairastapauksessa taksilla koulusta kotiin koska äiti oli ajokortiton. Minullakaan ei ole korttia ole, mutta nykyään tuosta taksikyytiä ei heru

Asuin lapsena 8km päässä koulusta, olisiko minun pitänyt vatsataudissa kävellä ja oksentaa kun isä ei ollut kotona ja äiti ei voinut hakea? Koululta soitettiin taksi, opettaja selvitti että tässä on nyt sairas lapsi kyseessä ja lasku lähti olettavasti koululle. Näin tehtiin kaikille jota ei päästy hakemaan. Älkää minuun purkako raivoanne, jos teillä on ollut  koulussanne eri systeemit ja olette joutuneet kävelemään kotiin pää kainalossa!

Ja syys miksi minulla itselläni ei ole korttia on silmöongelmat joista en  nyt sen tarkemmin avaudu, olisin kuitenkin vaaraksi liikenteessä.  

Ap

Se sun äitisi todennäköisesti maksoi sen taksin silloin sun lapsuudessasi. Kävin peruskoulun 80-90 -luvulla keskikokoisessa koulussa, minne iso osa oppilaista kuljetettiin juurikin koulutaksilla+bussilla. Jos joku näistä kyydittävistä sairastui, hänellä oli yleensä tasan kaksi vaihtoehtoa. Vanhempi järjesti korvaavan kyydin omalla kustannuksellaan, tai sairastunut marssi koulun yhteydessä olevaan kirjastoon odottelemaan että pääsee kotiinsa koulutaksilla tai bussilla koulupäivän päätyttyä.

Onneksi asuin itse kylällä, ja koulumatka oli hätinä puoli kilometriä. Ei käynyt kateeksi niitä koulukavereita jotka jo ensimmäisellä tunnilla oksentelivat, niillä oli yleensä pitkä aika odotella kotiin pääsyä.

Minun piti kerran ajaa pyörällä kotiin vaikka terkkari oli mitannut että kuumetta 40, pyöryin ja kaaduin  pyörineni tienvarteen josta taksikuski pelasti ja vei ilmaiseksi kotiin. Äitini asenne oli töistä tultuaan että olisit hölmö taluttanut sitä pyörää! Ei vanhemmat tuolloin lellineet ja passaneet vaan meistä kasvatettiin omatoimisia ja pärjääviä.  Sama asenne oli opettajilla.

Kyllä on maailma mennyt kerjäämiseksi.Kaikki pitäis saada ilmatteeksi , toisten kustantamana.Koulukyydit ,sapuskat y.m. Otappa itsekkin vastuu lapsestasi , ei hankita niitä .jollei ole VARAA !!!!!Kieroutunut asenne.

No mikset mennyt itse sitten taksilla hakemaan lastasi?

En kyllä itse 90-luvulla koskaan päässyt taksilla kotiin sairaana, eikä luokkakaveritkaan. Terveydenhoitajan tiloihin korkeintaan pääsi joskus odottamaan, jos oli niin kipeä että tarvitsi olla makuuasennossa. Oma poika pääsi rehtorin kyydissä alle kilometrin päähän terveyskeskukseen, kun raaja murtui. Olin itse tulossa 20 kilometrin päästä töistä liukkaalla talvikelillä, joten päätyivät tähän ratkaisuun koulussa lapsen eduksi.

80-luvulla taksi vei kesken koulupäivän hammaslääkäriin ja toi takaisin kouluun. Ja kunta maksoi.

Nykyään vanhempien pitää järjestää kyyti. Minullakin tällä viikolla kahden lapsen hammaslääkärit keskellä päivää. Onneksi työ joustaa. En tajua miten joustamattomien töiden vanhemmat selviävät näistä jutuista.