Voi, voi tätä yrittäjän puolisona olemista!

Ei, olet ainoa. Ei yhtään ihme että joutuu painamaan pitkää päivää kun on suomen ainoa yrittäjä.

Ei sitä oikein jaksakkaan. Ei mieskään eli itse yrittäjä. Pakko vaan tehdä, kun ei muita töitä saa.

Niinpä. Mun puolisoni tekee kyllä 8h päiviä, mutta tulot on niin minimaaliset, että oon jatkuvasti hermoromahduksen partaalla. Eletään nuukasti mun tuloilla. Ja kun hän on koulutettu ihminen, joka voisi saada palkkatyöstä nettona moninkertaisesti sen mitä yrittäjänä, niin on hirveän vaikea jaksaa kannustaa toista unelmien toteuttamiseen kun itse on jumissa ahdistavassa työssä, josta ei uskalla toisen olemattomien tulojen takia hypätä edes hitusen alemmalle tulotasolle.

Jep, 20 vuotta olen pyörittänyt talon ja perheen käytännössä yksin. Onneksi lapset on jo täysi-ikäisiä. Pieninä he aina kesäisin ihmetteli, miten muitten vanhemmat on pois töistä neljä viikkoa. Miehellä on ollut oma yritys vuodesta 1996 ja yli 12 päivän lomaa ei ole voinut pitää kertaakaan. Puhumattakaan isyyslomista. Sellaista se on. 

Meillä helpottaa se, että yritys on rakentunut miehen harrastuksen pohjalta, ja minäkin olen saman alan harrastaja.

Eli muualle ei tarvitse mennä harrastamaan työpäivän päälle. Eipä sillä, ei olisi voimiakaan.

Pää meinaa levitä ihan riittävän hyvin näinkin. Mökille ei ehditä kuin talvella, se ole talviasuttava emmekä pidä hiihtämisestä.

Sama, 20 vuotta yrittäjän "henkilökohtaisena" avustajana. Lomia ei ole pitänyt kuin pakosta, jos tilaukset vähissä ja silloin se on vain kriisin paikka, joka kaadettu mun niskaan. Lapset kohta täysi-ikäisiä ja joka päivä mietin eroa. Meillä on paljon hyvääkin, mutta yrittäjyys tehnyt mukavasta kumppanista loppuun palaneen hermohullun.

Palkatkaa työntekijöitä. Sitähän kokoomuskin haluaa.

Käytkö ite töissä ollenkaan?

Vierailija kirjoitti:

Meillä helpottaa se, että yritys on rakentunut miehen harrastuksen pohjalta, ja minäkin olen saman alan harrastaja.

Eli muualle ei tarvitse mennä harrastamaan työpäivän päälle. Eipä sillä, ei olisi voimiakaan.

Pää meinaa levitä ihan riittävän hyvin näinkin. Mökille ei ehditä kuin talvella, se ole talviasuttava emmekä pidä hiihtämisestä.

Säkö et voi siellä yksin käydä tai jonku kaverin kanssa?

Joo, ja kaikki äitiyslomat, vanhempainvapaat, lasten sairastumiset jne kaatuu pelkästään oman työnantajan niskaan, kun eihän yrittäjä voi pitää vapaata. Itse saa pelätä työpaikan menettämistä, kun on käytännössä kuin yksinhuoltaja.

Jep. Meillä ongelma ei ole sinänsä pitkät päivät, vaikka katkeruudella muistelen esikoisen "isyysvapaata". Oli yhden päivän kotona, kun palasin maha säpäleinä sektion jälkeen kotiin vielä tikit mahassa. Nekin poistettiin vasta parin päivän kotona olemisen jälkeen. Oli pakko "käydä" töissä.

Silti talous on ollut kaikki vuodet kuralla. Joskus on oltu tasapainossa ja elämä on ollut mukavaakin. Silti minun palkkani ja perintöni ovat olleet talouden selkäranka ja parhaimmillaankin on tienannut vain noin 50 000 Euroa vuodessa. Yleensä tulot on nettona 1000-2000. 2000 on tosi paljon. Usein jää paljon alle.

Nyt vihdoin on saanut bisneksen pyörimään ja ekaa kertaa 20 vuoden aikana pystyin vuosi sitten nostamaan firmasta 10 000Euron ylimääräisen palkan ja maksoin siitä meille kaukomatkan. Uskomaton fiilis, kun kerrankin oli ottaa rahaa firmasta. Yleensä nostan just sen verran, että saadaan rästilaskuja pois, kun mun palkka ei riitä. Ulkomaanmatkatkin on pitkälti vanhempieni rahoittamia. Kaiken huippu on, että nyt vihdoin, kun on saanut sellaisen bisneksen, josta tulee "keskitulot", kiukuttelee, että inhoaa tuota firmaa ja haluaa siitä eroon. Niitä entisiä ei haukkunut koskaan, oli niin kivaa tienata tonni kuussa ja sen päälle tehdä 6 pv/vko töitä ja kaataa kaikki kotityöt mulle.

On tosi kiva, kun puoliso tavallaan harrastaa yrittämistä ja kaupan päälle on laiminlyönyt eläkemaksuja iin pahasti, että eläke tulee jäämään pieneksi.

Koronan myötä yrittäjät ovat paljastuneet yhteiskunnan apua vinkuviksi kommareiksi.  Ihme loisia!