Olen 29v, lievästi masentunut ja 40kg ylipainoinen

Luin tämän jo aamulla, mutta en ehtinyt vastata heti.

Ensinnäkin, painonpudotuksesta sen verran, että jos haluaa pysyviä tuloksia, on tehtävä kokonaisvaltainen elämänmuutos ja asennoiduttava siihen kunnolla. On pidettävä mielessä pitkän tähtäimen tavoite ja miettiä myös, minkä takia hommaan on ryhdytty (terveys ja yleinen hyvinvointi, ei pelkästään tietty vaatekoko tai muille näyttäminen). Mitään tiukkoja aikarajoja ei kannata asettaa, vaan muistaa, että kyseessä on maraton, ei sprintti.

Toisekseen ylensyömisen taustalla olevat psyykkiset ongelmat on kohdattava ja hoidettava parhaimman mukaan. Usein ylipainon taustalla on tosiaan masennusta, ahdistusta, kyvyttömyyttä käsitellä tunteita, tylsyyttä... Monesti elämässä ei vain ole tarpeeksi mukavaa sisältöä ja ihmiskontakteja, mikä tulee myös sinun tekstistäsi esiin. Näihin asioihin pitää puuttua, koska muuten ne vaanivat siellä taustalla sittenkin, kun ylipaino on lähtenyt. Kaikki varmasti tiedostavat järjellä ajateltuna, ettei laihtuminen ole mikään taikakeino, jolla koko muu elämä muuttuu ihanaksi ja ongelmat katoavat itsestään, mutta monella se ajatus vaanii ehkä alitajunnassa, mikä aiheuttaakin sitten pettymyksiä, kun pelkkä hoikentunut ulkomuoto ei poistanutkaan niitä muita ongelmia (jotka ovat usein ylipainon juurisyitä).

Jos sinulla ei ole mahdollisuutta terapiaan, suosittelen, että lainaat kirjastosta muutaman self help -kirjan ja ehkä myös laihdutukseen ja ravintoon liittyviä opuksia. Kannattaa tiedostaa ne omat heikot kohdat ja varautua siihen, miten niitä voi käsitellä (muuten kuin syömällä jotain hyvää). Meditoinnista ja mindfulnessista on moni saanut hyötyä myös masennukseen ja ahdistukseen, joten suosittelen kokeilemaan niitäkin avoimin mielin jossain vaiheessa, kun tuntuu, että jaksat.

Erokin on sinulla ehkä vielä osittain käsittelemättä, joten voisit lainata siihenkin liittyvää kirjallisuutta.

Jatkuu...

Nettivalmennukset (ainakin ne, joista eniten puhutaan) ovat usein aika rajuja. Niissä liikutaan todella paljon ja ruokavalio voi olla melko askeettinen tai yksipuolinen. Joillekin tällainen rääkki tai kertarysäys sopii, mutta monesti tällaiset kuurit ovat todella hankalia ylläpidettäviä, ja innostus laantuukin nopeasti. Netissä voi myös melkein kuka tahansa tarjota valmennusta, vaikka oma kompetenssi ei siihen riittäisikään.

Masennuslääkkeiden kanssa on vähän niin ja näin. Yllättävän moni kokee, ettei niistä ole juurikaan apua, ja usein ainakin lievää masennusta voi helpottaa jo uusi elämäntapa ja rutiinit.

Laadukas uni ja riittävä unensaanti ovat tärkeitä myös laihdutuksen kannalta, joten älä laiminlyö niitä.

Tarvitset lisää sisältöä elämääsi, joten ala tehdä asioita, joista tykkäät. Jos on vaikea keksiä mitään, kannattaa miettiä, mistä tykkäsit pienenä. Jos vaikka kivien keräily tai lintujen bongailu oli sinusta kivaa, se on helppo aloittaa aikuisenakin. Ei pidä miettiä muiden mielipiteitä tai sitä, että onko tämä nyt hölmöä. Suosittelen myös jotain luovaa tekemistä, koska siinä pääsee purkamaan tuntojaan ja ilmaisemaan itseään sekä näkee nopeasti työnsä tuloksen.

Lisäksi kannattaa ruveta suunnittelemaan tulevaisuutta. Mitä aiot tehdä opintojen jälkeen, onnistuisiko kaupungin vaihto, miten työkuviot, voisitko ottaa koiran jossain vaiheessa... On hyvä olla saavutettavia tavoitteita ja jotain, mitä odottaa. Olet vielä nuori, ja elämäsi on vasta edessä.

Jatkuu...

Laihdutuksen alkuvaiheessa ei kannata keskittyä liikuntaan, koska ylipaino on melkoinen rasite mm. nivelille. Jos kuitenkin tuntuu, että jaksat, niin suosittelen luonnossa kävelemistä. Se rauhoittaa mieltä ja voi helpottaa masennusoireitakin, mutta siinäkin on tärkeintä läsnäolo ja ympäristöön keskittyminen: katselu, kuuntelu, tuoksujen haistaminen, äänien kuuntelu... Hanki myös tukevat kengät ja pukeudu tarpeeksi lämpimästi (ja tuulen- ja vedenpitävästi), muuten into tyssää nopeasti. Pienikin kävelylenkki piristää päivää, mutta siitä ei kannata ottaa stressiä. Tärkeintä on, että aloitat ruokailutottumusten muuttamisella.

Kävely, lenkkeily ja pyöräily ovat kuitenkin ihan hyviä vaihtoehtoja, jos haluat ruveta liikkumaan enemmän. Myöhemmin suosittelisin kuntosalia ja painoharjoittelua, koska lihaksiston kasvattaminen ja vahvistaminen auttavat painon ylläpidossa ja kiihdyttävät energiankulutusta. Toki niistä on muitakin terveys- ja ulkonäköhyötyjä.

Kannattaa aloittaa syömismuutokset pienistä, yksinkertaisista asioista. Perusjuttuja, jotka kaikki tietävät, kuten annoskoon pienentäminen, lautasen vaihtaminen pienempään, rauhassa syöminen, pöydän ääressä istuminen, ruoan pureskelu kunnolla, aterinten käyttäminen käsillä syömisen sijaan, ja se, ettei puuhaa samalla miljoonaa eri asiaa.

Jatkuu...

Sinuna pitäisin myös rehellistä ruokapäiväkirjaa parin viikon ajan, että huomaat itsekin, mitä kaikkea syöt. Vielä parempi, jos kirjoitat ruokien yhteyteen sen tunnetilan, joka sinulla on sillä hetkellä ollut.

Ei kannata kuitenkaan yrittää muuttaa kaikkea kerralla. Silloin koko homma voi alkaa tuntua ylivoimaiselta. Muutoksia voi lisätä hiljalleen.

Juo tarpeeksi vettä! Mielellään 1-2 litraa päivässä. Myös yrttiteet ovat ok. Vähennä kaloreiden juomista, esim. maito, erikoiskahvit, mehut, energiajuomat ja alkoholi ovat tällaisia. Ota myös tavaksi juoda lasillinen vettä, ennen kuin syöt. Jos tuntuu, että olet koukussa limsoihin etkä pysty lopettamaan ainakaan vielä, vaihda sokeriversiot sokerittomiksi.

Lisäksi kannattaa pyrkiä syömään vähintään 500 g kasviksia päivässä. Kasviksista saa kuitua, vitamiineja, hivenaineita ym., joista on vain hyötyä. Kuitu lisäksi täyttää vatsaa hyvin ja parantaa suolen toimintaa. Mitä ravitsevampaa ruokaa syöt, sitä vähemmän tulee epäterveellisiä mielitekoja.

Suolistohan on ihmisen toiset aivot, ja sen hyvinvoinnilla on suuri merkitys ihmisen yleiseen vointiin ja jopa mielenterveyteen, joten senkin takia olisi hyvä oppia syömään ravinteikasta, terveellistä ruokaa.

Jatkuu...

Kannattaa myös päättää ruokailukertojen määrä tai jopa ruokailuajat. Kun on tehnyt sopimuksen itsensä kanssa, on helpompi noudattaa sääntöjä sen sijaan, että puputtaisi koko ajan jotain "pientä".

Ja ennen kuin syöt, olisi hyvä pysähtyä hetkeksi miettimään, tarvitsenko tätä oikeasti vai tekeekö vain mieli. Jos tekee mieli, mieti, mistä se johtuu ja mikä tapahtuma ja tunne siellä taustalla on. Millä muulla tavalla voisit käsitellä sitä (usein ikävää) tunnetta?

En lähtisi varsinaisesti kieltämään mitään ruokia, koska se vain lisää houkutusta. Mutta mitä enemmän syö (höttö)hiilareita (ja etenkin kaikkea roskaruokaa), sitä enemmän niitä tekee mieli. Useinhan pelkkä ajatus jostain herkusta on parempi kuin todellisuus. Sen huomaa herkuttelun vähentyessä, ettei niitä usein kaipaakaan enää samalla tavalla.

Kotona ei kannata säilyttää isoja ruoka- tai etenkään herkkumääriä. Ei raitistunut alkoholistikaan pidä kotona viinipulloja "vierasvarana". Jos haluat syödä jotain herkkua joka päivä, hae herkut yksi kerrallaan kaupasta.

Jatkuu...

Vaa'alla ei kannata käydä joka päivä, koska paino voi vaihdella paljonkin nesteiden ja hormoneiden takia. Liian iso vaakalukema voi lannistaa, vaikkei kyse edes olisi varsinaisesta painnonnoususta. Siksi harvempi punnitseminen on parempi vaihehto. Kerran viikossa on hyvä tahti.

Ja vaikka sanoin alussa, että painonpudotus on pitkäaikainen prosessi, mikä tarkoittaa, ettei se kaadu satunnaisiin repsahduksiin, koska sinulla on koko loppuelämä aikaa syödä terveellisesti, niin joskus voi helpottaa ajatus siitä, ettei tarvitse selviytyä kuin yhdestä päivästä kerrallaan. Riittää, että syön tänään hyvin. Ei tarvitse miettiä, etten saa enää koskaan syödä sitä ja tätä... Se voi lannistaa ja ahdistaa aika paljonkin.

Pitkä viestilitania, mutta toivottavasti sait tästä edes jotain apua. Paljon tsemppiä muutokseen, ja muista olla armollinen itsellesi.

Sun saattaisi olla hyvä käsitellä vaikeat asiat elämässäsi joko itse tai ammattiauttajan kanssa.

Mitä laihduttamiseen tulee, sulla on juuri nyt viimeinen aika laihduttaa niin, että ylimääräistä ihoa ei jää. Luulisi tämän motivoivan sua paljon. Jos ei motivoi katso tubesta vanhempien laihduttajien juttuja.

Ehkä se tärkein asia on käsitellä noi vanhat asiat, mutta muista toi ihoasia.

Kiitos sinulle, joka jaksoit lukea aloitukseni ja vastata noin pitkästi, lämmittää mieltä, että uhrasit aikaasi noin paljon.

Ehkä yksi ongelmistani on, että en sinänsä haaveile tulevaisuudesta, tai haaveita välillä tulee mieleen, mutta hyvin nopeasti ne syrjäytän. Ihan vain sen takia, että ajattelen itsestäni negatiivisesti, niin kaikki haaveni teilaan myös.

Täytyy opetella myös ottamaan asiat päivä kerrallaan, koska yhden päivän sitä jaksaa tsempata. Useimmiten alle viikossa tulee repsahdus, mutta ehkä jos sen 'repsahduksen' suunnittelisi etukäteen, olisi myös jotain odotettavaa. Olisi se ainakin huomattava parannus syödä kerran viikossa herkkuja, kuin joka päivä. - Ap

Vierailija kirjoitti:

Kiitos sinulle, joka jaksoit lukea aloitukseni ja vastata noin pitkästi, lämmittää mieltä, että uhrasit aikaasi noin paljon.

Ehkä yksi ongelmistani on, että en sinänsä haaveile tulevaisuudesta, tai haaveita välillä tulee mieleen, mutta hyvin nopeasti ne syrjäytän. Ihan vain sen takia, että ajattelen itsestäni negatiivisesti, niin kaikki haaveni teilaan myös.

Täytyy opetella myös ottamaan asiat päivä kerrallaan, koska yhden päivän sitä jaksaa tsempata. Useimmiten alle viikossa tulee repsahdus, mutta ehkä jos sen 'repsahduksen' suunnittelisi etukäteen, olisi myös jotain odotettavaa. Olisi se ainakin huomattava parannus syödä kerran viikossa herkkuja, kuin joka päivä. - Ap

Hei, eipä kestä.

Negatiivisiin ajatusmalleihin on hyvä oppia puuttumaan, ja se on tietenkin helpommin sanottu kuin tehty. Mutta se on mahdollista sinnikkäällä työllä. Kun alat kiinnittää huomiota siihen negatiiviseen dialogiin, jota käyt itsesi kanssa, voit ruveta kyseenalaistamaan sitä. Opettele myös kehumaan itseäsi jokaisesta hyvästä valinnasta. En silti tarkoita, että huonoista valinnoista pitäisi soimata itseään. Ne kannattaa ohittaa sillä asenteella, että töyssyjä tulee, mutta niistä päästään kyllä yli. Määränpää on tärkein.

Ja ruokaremontti kannattaa tosiaan aloittaa tekemällä pieniä muutoksia, joita on helppo ylläpitää. Ei sinun tarvitse muuttua yhdessä yössä roskaruoka-addiktista terveysfanaatikoksi. Sillä tavoin harvoin saadaan pysyviä tuloksia. Aloita vaikka veden juomisesta, ruokailukertojen suunnittelusta, kasvisten lisäämisestä ruokavalioon (ei haittaa, vaikkei niitä heti olisi se 500 g) ja siitä, että pienennät annoksia neljäsosan entisestä. Tai mikä nyt itsellesi parhaiten sopii. Kolme tai neljä juttua on ihan tarpeeksi näin ensi alkuun, eikä se tunnu ylitsepääsemättömän vaikealta. Kunhan pääset vauhtiin, voit myöhemmin muokata ruokailutottumuksia lisää.

Suosittelen vielä erityisen paljon läsnäolon opettelua eli sitä, että olet hetkessä ja kuulostelet omia tunteitasi. Tunteissa on se hyvä puoli, että ne menevät hyvinkin nopeasti ohi. Se auttaa myös ruokahimojen taltuttamisessa. Niihin ei tarvitse aina reagoida, vaan usein riittää, kun niiden olemassaolon tiedostaa.

T. se sama novellivastausten kirjoittaja...