Jos uhri ei voi tunnistaa, diagnosoida narsistia, niin kuka sitten voi?
Ammattilaiselle se on hyvin vaikeaa, usein mahdotonta.
Mutta uhrihan sen kaiken näkee lähietäisyydeltä, ja on myös luultavasti ainoa, kenelle narsisti "paljastaa" oman itsensä.
Miksi uhri siis ei saa sanoa, että on/oli tekemisissä narsistin kanssa?
Kyseessä on hyvin monimutkainen ja monisyinen asia, jota on hyvin vaikea selittää muille kuin saman kokeneille, mutta saman kokenut tunnistaa narsistin jopa muiden kokemuksista kirjoituksissa. Niin samankaltaisia kokemukset ja narsistit lopulta kuitenkin ovat, kun monisyistä juttua tarpeeksi raaputtaa ja etsii ne pääpiirteet.
Yleensä uhri tunnistaa narsistit myös jatkossa kun on yhdestä eroon päässyt ja osaa kiertää kaukaa. Ei toki aina.
Kommentit (375)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uhri varmaan näkee lähietäisyydeltä kaikenlaista mutte ei omaa riittävästi tietoa aiheesta saati objektiivisuutta sit toista kohtaan. Yleensä näillä kotidiagnooseja keksivillä ihmisillä ei riittäisi resurssit edes erottamaan nuhaa peräpukamista, saati sitten tekemään yhtä vaikeimmista psykiatrisista diagnooseista.
Sitten on sekin että narsistit, varsinkin ns ohutnahkaiset/uhriutuvat narsistit, ovat kovia projisoimaan ja usein niitä jotka äänekkäimmin julistavat näkevänsä narsisteja joka puolella. Pohjattoman itsekeskeisen ihmisen mielestä kaikki normaalit ihmiset ovat itsekeskeisiä, kun eivät hänen erityislaatuisuuttaan ymmärrä ja ota asianmukaisesti huomioon.
Totta tavallaan. Ohutnahkaiset narsistit tosin oikeasti ovatkin niitä, jotka usein ovat tekemisissä narsistien kanssa. Ohut- ja paksunahkainen narsistihan ovat hyvin usein suhteessa keskenään. Joten ihan oikein se ohutnahkainen näkee narsismin toisissa, mutta se oma narsismi saattaa jäädä vain häneltä huomaamatta.
Narsisteja on kuitenkin monenlaisia, sitä ei pidä unohtaa. Ohutnahkainen, paksunahkainen, introvertti (covert?) sekä yhteisöllinen narsisti. Jokaisen luonne-erot myös vaikuttavat siihen miten asia muille näyttäytyy.
Ja jokainen narsisti on väkivaltainen. Ja osa sekoaa päästään aivan täysin kun saa mielisairaudelleen tyypillisen raivokohtauksen.
Narsisteja ja skitsofreenikoita on suunnilleen saman verran väestöstä, mutta narsistit ovat paljon vaarallisempia muille ihmisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Diagnoosin voi vain psykiatri tehdä.
Ja narsistin uhrit, joilla monella on asiasta oikeastikin todella läheinen kokemus. Päinvastoin kuin lääkäreillä ja psykiatreilla.
Mitä hyötyä sille uhrille on tästä itsetehdystä tai edes lääkärin tekemästä diagnoosista?
-- eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Diagnoosin voi vain psykiatri tehdä.
Ja narsistin uhrit, joilla monella on asiasta oikeastikin todella läheinen kokemus. Päinvastoin kuin lääkäreillä ja psykiatreilla.
Mitä hyötyä sille uhrille on tästä itsetehdystä tai edes lääkärin tekemästä diagnoosista?
-- eri
Yleensä ei yhtään mitään, vaikka se selittääkin sekopään käytöksen. Narsistien pakkohoidosta olisi enemmän apua.
Psykiatri tekee psykiatriset diagnoosit. Maallikoiden kannattaa välttää diagnostisia termejä. Aina voi puhua pahasta tai ilkeästä ihmisestä, vain mielikuvitus ja sanavarasto ovat rajana sille, kuinka voi kuvailla ihmistä, joka on kohdellut toista huonosti. Huonon kohtelun kohde ei kuitenkaan tee lääketieteellisiä diagnooseja. Yleensäkään diagnoosilähtöisyys ei kauheasti auta tällaisissa tilanteissa, enemmänkin on hyötyä siitä, että pohditaan mitä on tapahtunut monelta kannalta. Pitää myös miettiä, mitä apua itse kukin tarvitsee. Se, että lätkäisee pahantekijälle jonkun leiman otsaan ei lopultakaan ratkaise tilannetta millään tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harvempi psykiatri tai lääkäri on koskaan nähnyt kun narsisti saa jopa psykoottistasoisen raivokohtauksen läheisilleen. Mutta vain heille. Muillehan narsisti näyttelee vain kiiltokuvamaista kuortaan, joka on kuin ohut kultaus paskan päällä, mutta hämää kyllä jopa lääkäreitä, jos heiltä asiantuntemus aiheesta omakohtaisesti puuttuu. Kuten suurimmalla osalla asia on.
Narsistin uhri on yleensä paras asiantuntija narsismi-asiassa, ei lääkärit, joilla ei suoranaista kokemusta ole narsistin sekoamisesta.
Tässäkin kuvaillaan joku raivohullu, ei narsistia.
Suurin osa perhesurmaamista on väkivaltaisia narsisteja, joilla napsahtaa päässä ns. viimeisen kerran.
Näin on vankimielisairaalan johtaja Hannu Lauermakin todennut useita kertoja.
Vierailija kirjoitti:
Psykiatri tekee psykiatriset diagnoosit. Maallikoiden kannattaa välttää diagnostisia termejä.
Narsistien uhrit tietävät arkitodellisuudesta väkivaltaisten narsistien kanssa paljon enemmän kuin yksikään sellainen psykiatri tai lääkäri, joilla ei omassa lähipiirissään ole koskaan narsistia ollut sekoamassa psykoottisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Diagnoosin voi vain psykiatri tehdä.
Ja narsistin uhrit, joilla monella on asiasta oikeastikin todella läheinen kokemus. Päinvastoin kuin lääkäreillä ja psykiatreilla.
Mitä hyötyä sille uhrille on tästä itsetehdystä tai edes lääkärin tekemästä diagnoosista?
-- eri
Yleensä ei yhtään mitään, vaikka se selittääkin sekopään käytöksen. Narsistien pakkohoidosta olisi enemmän apua.
Narsismiin ei oikeastaan ole mitään kovinkaan toimivaa hoitoa.
Monesti kun puhutaan narsismista, kyseessä saattaa olla esimerkiksi kaksisuuntainen mielialahäiriö, epävakaa persoonallisuus, monenlaiset kiintymyssuhdepulmat, autismin kirjon tilanteet... vaihtoehtoja on tosi monia, eikä maallikoiden ole syytä tehdä diagnooseja. Ja sitten: jotkut ihmiset vaan ovat ihan pelkästään k-päitä, eikä tilanteessa tarvitse mitään diagnoosia. Joskus ongelmat myös syntyvät kipeästä vuorovaikutuksesta suhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Psykiatri tekee psykiatriset diagnoosit. Maallikoiden kannattaa välttää diagnostisia termejä. Aina voi puhua pahasta tai ilkeästä ihmisestä, vain mielikuvitus ja sanavarasto ovat rajana sille, kuinka voi kuvailla ihmistä, joka on kohdellut toista huonosti. Huonon kohtelun kohde ei kuitenkaan tee lääketieteellisiä diagnooseja. Yleensäkään diagnoosilähtöisyys ei kauheasti auta tällaisissa tilanteissa, enemmänkin on hyötyä siitä, että pohditaan mitä on tapahtunut monelta kannalta. Pitää myös miettiä, mitä apua itse kukin tarvitsee. Se, että lätkäisee pahantekijälle jonkun leiman otsaan ei lopultakaan ratkaise tilannetta millään tavalla.
Itse olen narsistien pakkohoidon kannalla. Kyseessä kuitenkin maailman vaarallisin mielisairaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psykiatri tekee psykiatriset diagnoosit. Maallikoiden kannattaa välttää diagnostisia termejä.
Narsistien uhrit tietävät arkitodellisuudesta väkivaltaisten narsistien kanssa paljon enemmän kuin yksikään sellainen psykiatri tai lääkäri, joilla ei omassa lähipiirissään ole koskaan narsistia ollut sekoamassa psykoottisesti.
Mitä hyötyä siitä on ja kenelle, että huonosti käyttäytyvän ihmisen läheinen saisi tehdä virallisen diagnoosin narsismista? Mitä asiaa se edistää? Pitäisikö tämä sitten kirjata johonkin potilaan kohdalle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Diagnoosin voi vain psykiatri tehdä.
Ja narsistin uhrit, joilla monella on asiasta oikeastikin todella läheinen kokemus. Päinvastoin kuin lääkäreillä ja psykiatreilla.
Mitä hyötyä sille uhrille on tästä itsetehdystä tai edes lääkärin tekemästä diagnoosista?
-- eri
Yleensä ei yhtään mitään, vaikka se selittääkin sekopään käytöksen. Narsistien pakkohoidosta olisi enemmän apua.
Narsismiin ei oikeastaan ole mitään kovinkaan toimivaa hoitoa.
Ei olekaan, ja siksikin se on maailman vaarallisin mielisairaus. Jos psykiatri kertoo narsistille tämän olevan narsisti, narsisti ei usko edes ammattilaista.
Minä jouduin narsistin uhriksi ja luettuani narsismista ymmärsin heti mitä oli tapahtunut. Olen siis ”uhri”, tosin olemme vielä naimisissa. Diagnoosi tuli psykiatrilta, eikä diagnosointi ollut ollenkaan vaikeaa. Psykiatri näki sen aivan heti, toki varsinainen testi tehtiin paljon myöhemmin. Eikä sekään välttämättä aina anna samaa tulosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psykiatri tekee psykiatriset diagnoosit. Maallikoiden kannattaa välttää diagnostisia termejä.
Narsistien uhrit tietävät arkitodellisuudesta väkivaltaisten narsistien kanssa paljon enemmän kuin yksikään sellainen psykiatri tai lääkäri, joilla ei omassa lähipiirissään ole koskaan narsistia ollut sekoamassa psykoottisesti.
Mitä hyötyä siitä on ja kenelle, että huonosti käyttäytyvän ihmisen läheinen saisi tehdä virallisen diagnoosin narsismista? Mitä asiaa se edistää? Pitäisikö tämä sitten kirjata johonkin potilaan kohdalle?
Eli psykoottistasoinen ja väkivaltainen riehuminen ja varmaan narsistien perhesurmatkin on sinusta vain "huonoa käytöstä"?
Narsisteista ei ole mitään hyötyä kenellekään, mutta jos yksikin ihminen tajuaa olevansa narsistin kanssa ja tajuaa sen riittävän ajoissa ja pääsee väkivaltaisesta hullusta eroon vaikkapa ilman vuosien vainoamista, homma kannattaa.
Vierailija kirjoitti:
Minä jouduin narsistin uhriksi ja luettuani narsismista ymmärsin heti mitä oli tapahtunut. Olen siis ”uhri”, tosin olemme vielä naimisissa. Diagnoosi tuli psykiatrilta, eikä diagnosointi ollut ollenkaan vaikeaa. Psykiatri näki sen aivan heti, toki varsinainen testi tehtiin paljon myöhemmin. Eikä sekään välttämättä aina anna samaa tulosta.
Voi hyvänen aika sentään, ei ole olemassa mitään narsismitestiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Diagnoosin voi vain psykiatri tehdä.
Ja narsistin uhrit, joilla monella on asiasta oikeastikin todella läheinen kokemus. Päinvastoin kuin lääkäreillä ja psykiatreilla.
Mitä hyötyä sille uhrille on tästä itsetehdystä tai edes lääkärin tekemästä diagnoosista?
-- eri
Yleensä ei yhtään mitään, vaikka se selittääkin sekopään käytöksen. Narsistien pakkohoidosta olisi enemmän apua.
Narsismiin ei oikeastaan ole mitään kovinkaan toimivaa hoitoa.
Riittävän pitkää pakkohoitoa ei ole missään edes kokeiltu. Ja pakkohoidossa oleva narsisti ei tuhoa toisia ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä jouduin narsistin uhriksi ja luettuani narsismista ymmärsin heti mitä oli tapahtunut. Olen siis ”uhri”, tosin olemme vielä naimisissa. Diagnoosi tuli psykiatrilta, eikä diagnosointi ollut ollenkaan vaikeaa. Psykiatri näki sen aivan heti, toki varsinainen testi tehtiin paljon myöhemmin. Eikä sekään välttämättä aina anna samaa tulosta.
Voi hyvänen aika sentään, ei ole olemassa mitään narsismitestiä.
Ei, mutta on persoonallisuushäiriötesti.,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä jouduin narsistin uhriksi ja luettuani narsismista ymmärsin heti mitä oli tapahtunut. Olen siis ”uhri”, tosin olemme vielä naimisissa. Diagnoosi tuli psykiatrilta, eikä diagnosointi ollut ollenkaan vaikeaa. Psykiatri näki sen aivan heti, toki varsinainen testi tehtiin paljon myöhemmin. Eikä sekään välttämättä aina anna samaa tulosta.
Voi hyvänen aika sentään, ei ole olemassa mitään narsismitestiä.
Narsistien käytöksen maneerit ovat kaikilla niin samanlaisia, että vaikka testiä ei vielä olisikaan, maneerisen sairas käytös paljastaa narsistin aina.
On turha miettiä onko joku jotain ja jos niin mitä on.
Vain teot ratkaisee. Jos joku kohtelee sinua huonosti, et ole vastuussa kenenkään toisen käytöksestä. Pääsääntöisesti tietynlaiset oliot ei tarvi kenenkään ystävyyttä.
Sen käytös ja teot merkitsee. Jos joku kohtelee sinua huonosti, voit sulkea hänet elämästäsi kokonaan pois.
Huonokin huomio on niille voimauttavaa. Voit vain jättää heidät kokonaan huomiotta ja keskittyä omaan hyvinvointiin.
Mukaviakin ihmisiä on, ja joskus ne löytyy vasta kun on saanut ensin itsensä kuntoon.
Suojelkaa itseänne pahalta.
Entä jos narsisti teeskentelee olevansa uhri ja tekeekin uhristaan diagnoosin? Jos siis maallikkojen pitää päästä tekemään ihan ”arkitodellisuuden” perusteella jotain virallisia diagnooseja. Ei diagnoosi ole, onneksi, mikään otsaan painettava leima, jonka kuka tahansa voi antaa toiselle, vaan lääketieteellinen käsite, jonka perusteella suunnitellaan hoitoa.
Ei. Kokemusta on sekä narskusta että psykopaatista, niin narskun eduksi täytyy sanoa että, sen kielenkäyttö oli kuin satakielen laulantaa jopa raivona ollessaan verrattuna psykopaatin täysin mielisairaaseen kielenkäyttöön kun sai psykoottisen raivokohtauksensa.