Viimeisin kännimokasi/morkkiksesi?
😱😱😱 Itselläni on mieletön moraalinen krapula päällä, PITKÄSTÄ AIKAA.
Mieluiten erakoituisin nyt vaan mökkiin, jonnekin metsän keskelle.
Saiskos täältä vertaistukea?
Kuulisin mielelläni muiden morkkisten aiheita helpottaakseni mahdollisesti tätä omaa häpeääni.
Kommentit (18)
Itse olin la viihteellä ja ilta päättyi tosi nolosti menetin puhe,ymmärrys ja yleensä ihmisyyden kyvyn 🙈🙈.. Oma tytär riisu mut sänky ku kaveri oll taluttanu eka kotii.. Aiva mieletön tää häpeän määrä varsinki ku en ole mikää 18v 🙊🙈🤣🤣.. En taida enää ikinä kehdata törmätä näihin sivusta katsojiin, 🙈
Tähtis
En ole mokaillut ihmisten ilmoilla yli kymmeneen vuoteen, kun en enää käy missään eikä minulla ole sosiaalista elämää.
Että ei ole tarjota tässä kuin tylsä kaljanhakureissun liikennerikkomus. Talutin pyöräni suoraan takaa tulleen parikymppisen nuoren jolpin eteen joka sai nopealla kääntöliikkeellä nurmikon puolelle väistettyä törmäämisen minuun. Vihasena jotain mumisi kurvatessaan takaisin pyörätielle ja mulkoili taakseen, huusin perään kättä huitoen "sori hei, hei sori hei" niin lujaa kuin pystyin ja jatkoin askeltamista kauppaa kohti.
Ei tosta jäänyt morkkis kuin n.minuutiksi.
3
Presidentin facebook sivuille aikoinaan kännipäissään lähetetty ääliökommentti. Oli hieman morkkis aamulla...
Avauduin whatsappissa liian monelle tuttavalle.
Aamulla järkyttävä häpeä.
Minullakaan ei sosiaalista elämää, joten en voi ihmisten ilmoilla paljoa mokailla.
Mutta viimeisin moka: soitin etäiselle ihastukselleni, jota en edes tuntenut, mutta joka oli töissä samassa rakennuksessa eri firmassa. Olin selvittänyt hänen työnumeronsa ja soitin siihen myöhään, klo 23 jälkeen. Hän ei ensin vastannut, mutta soitti takaisin 10 min päästä, jolloin vuodatin ihastuksen tunteeni hänelle. Seuraavana aamuna minulla kesti hetken, ennen kuin tuo palautui mieleeni. Morkkis oli, voisiko sanoa, melkoinen. Se mies oli itsekin nolona tuon jälkeen. Taisi pitää minua vähän creepynä tapauksena, kun tuli puhelun jälkeen toisiin ajatuksiin eikä halunnutkaan tavata.
Menin päihtyneenä töihin asiakaspalveluun ja sain siitä kirjallisen varoituksen.
Vedin kalsarikännit keskellä päivää ja mennessäni tupakalle aloin oksentaa italianpata/koskenkorva-mössöä pitkin pihaa, asuin luhtitalon ekassa kerroksessa ja vähän matkan päässä oli taloyhtiön leikkipaikka jossa napurin rouva istui taaperonsa kanssa.
Oksensin metromatkalla lattialle yksinäni muutaman liiallisen shotin jälkeen.
En ole juonut enää vuosiin, ei tule morkkiksia eikä krapuloita! Suosittelen.
Vierailija kirjoitti:
En ole juonut enää vuosiin, ei tule morkkiksia eikä krapuloita! Suosittelen.
Kuulostaa kieltämättä hyvältä ajatukselta.
Se vanhanaikainen harrastusporukan pikkujouluissa, samaan sänkyyn varatun kaverin kanssa. Monenlaista kaduttavaa on tullut sählättyä, mutta tuo on ollut pahin. Ei ole tehnyt mieli juoda sen jälkeen.
Eipä taida olla kenenkään juttu🤣
Tähtis
Aikoinaan joo, kun tuli oltua lähes joka viikonloppu viihteellä, morkkikset kesti aina melkeen koko viikon.
Aivokemiat ku sai vähän palautumaan, niin johan taas mentiin.
Nykyään tajuaa jo sentään kiertää baarit kaukaa.
Vierailija kirjoitti:
En ole mokaillut ihmisten ilmoilla yli kymmeneen vuoteen, kun en enää käy missään eikä minulla ole sosiaalista elämää.
Että ei ole tarjota tässä kuin tylsä kaljanhakureissun liikennerikkomus. Talutin pyöräni suoraan takaa tulleen parikymppisen nuoren jolpin eteen joka sai nopealla kääntöliikkeellä nurmikon puolelle väistettyä törmäämisen minuun. Vihasena jotain mumisi kurvatessaan takaisin pyörätielle ja mulkoili taakseen, huusin perään kättä huitoen "sori hei, hei sori hei" niin lujaa kuin pystyin ja jatkoin askeltamista kauppaa kohti.
You're my kind of person. I like you!!!!
Viimeisin oli kun harrastin seksiä taksikuskin kanssa. Tästä on jokunen vuosi. Nykyään en kännissä tee mitään, mistä tulisi morkkis. Sen verran paha oli morkkis tuon taksitapauksen jälkeen, että käkikännissäkin on rationaalinen puoli hereillä.
Viimeisin oli niin paha moka että sen seurauksena raitistuin. Siitä on melkein 10v. Uskoin silloin vihdoinkin että viina ei sovi mulle ja vaan pahentaa kaikkea. Moka oli sellainen että muuten leppoisa ja ihana ihminen ärsyyntyi minuun ja juttuihini, menetti hermonsa totaalisesti alkoi huutamaan ja raivoamaan mulle. Kuulostaa pieneltä mutta jostain syystä en raitistunut niistä morkkiksista jotka seurasivat pettämisestä, yleisestä örveltämisestä, kännissä/krapulassa tärkeisiin menoihin ilmestymisestä (tai siitä etten sinne ilmestynyt) ym vaan tuo kolahti jotenkin niin pahasti. Ja uskokaa pois, ehdin todellakin koheltamaan ja pilaamaan vaikka mitä!
Tarkoituksenani oli vetää turvallisesti pienet kalsarikännit kotona. Päädyinkin häiriköimään naapureita, rinkuttelemaan ovikelloja yms. seuran puutteessa, yksinäisyyteeni.
Nyt hävettää nähdä naapureita tai poistua kodin ulkopuolelle ylipäätään. Olen muutenkin masentunut ja ahdistuneisuuteen taipuvainen ihminen.
Alkoholi ei selkeästikään oo yhtään mun juttu.