Kun tekisi mieli pettää.. Mikä vikana?

Voit erota kumppanistasi rehdisti tai sitten pysyä liitossasi ja olla ryhtymättä mihinkään toimiin ihastumisesi suhteen. Sitoutumisessa on kysymys tästä. Ainakin selkärankaisilla ihmisillä, jotka ovat sinut itsensä ja elämänsä kanssa. Luuserit ovat sitten oma lukunsa. Valitse minkä arvoinen ihminen olet. 

[quote author="Vierailija" time="01.10.2013 klo 10:09"]

Voit erota kumppanistasi rehdisti tai sitten pysyä liitossasi ja olla ryhtymättä mihinkään toimiin ihastumisesi suhteen. Sitoutumisessa on kysymys tästä. Ainakin selkärankaisilla ihmisillä, jotka ovat sinut itsensä ja elämänsä kanssa. Luuserit ovat sitten oma lukunsa. Valitse minkä arvoinen ihminen olet. 

[/quote]

Juuri näin. Jos ap katsoo että kaipaa jotain muuta kuin nykyinen avioliitto, on nykymaailmassa ihminen vapaa eroamaan ja ottamaan uuden. Mutta jos ei halua eroamiseen lähteä, niin on ihan mahdollista myös antaa ihastuksen olla ja mennä ilman että tosiaan lähteeä sitä fyysisellä tasolla toteuttamaan pettämällä. Pettäminen on aina hyvin vastenmielistä ja itsekästä, yritetään saada sekä vanha suhde että lisäkivaa toisen selän takana. 

Kysymys on, tekeekö mielesi pettää vai tekeekö mielesi panna muita. Ne ovat eri asiat. Jos mielesi tekee pettää (eli tehdä jotain sellaista tahallisesti, että petät miehesi luottamuksen), on kyse vallanhimosta ja kontrolloinnista. Jos mielesi tekee panna muita, on kyse normaalista asiasta -ihmisellä kyllä riittää tunteita ja seksuaalisuutta muillekin kuin yhdelle ihmiselle eikä se välttämättä ole pois siltä toiselta. 

Nämä asiat erottaa se, että pettämisessä panet miehesi tietämättä ja näin petät hänen luottamuksen ja saat omantunnontuskia. Mahdollisesti tuotat paljon tuskaa sitten, jos paljastut joskus myöhemmin. Tällä tavalla tuotat tuskaa sekä itsellesi että miehellesi.Toisessa vaihtoehdossa kerrot miehellesi rehellisesti tunteistasi ja keskustelette miten toimitaan ja mitä tapahtuu -tiedän esim. pariskuntia jotka ovat tällaisten keskustelujen jälkeen todenneet haluavansa olla edelleen yhdessä ja rakastavansa toisiaan, mutta muuttaneet suhteen avoimeksi niin, että yhteisestä sopimuksesta seksuaalisuuttaan saa toteuttaa muidenkin kanssa. Tiedän myös pariskuntia, jotka ovat tässä tilanteessa päätyneet siihen, että ero on parempi, koska mustasukkaisuus, omistamisenhalu ja menettämisen pelko ei salli toisten sekstailua. Lisäksi tiedän myös pariskuntia, jotka ovat puhumalla asioista ja tunteistaan rehellisesti saaneet oman suhteensa taas niin loistoon ja kukoistukseen uudelleen, että muut ovat siinä unohtuneet. Vaihtoehtoja on, mutta sinun tulee ymmärtää, että valinnoilla on seurauksensa. Eikä omia tunteitaan tarvitse hävetä, enemmän kannattaa miettiä mistä ja miksi ne kumpuavat.

Haluatko pettää miehen, joka on ollut rinnallasi 16 vuotta vai haluatko olla hänelle rehellinen ja kohdata seuraukset, myös sen, että saatat menettää hänet? Se on sinun moraalinen kysymyksesi tässä.

Oon miettinyt eroa viimeksi kesällä, lasten takia päätin yrittää. Mutta teenkö sit henkistä eroa näin, en tiedä. Miehelleni sanoin jo silloin, että viiden vuoden sisällä tätä menoa jotain tapahtuu. Sanoin, että jos ei ole mun kanssa onnellinen, mä en halua olla hänen onnensa edessä. Tarkoitan sitä myös ja ajattelen, että hänen olisi parempi löytää itselleen joku paremmin sopiva kumppani, mutta hän valitsi minut. Tässä sitä kipuilua taustalta.. Ehkä nautin tästä tunteesta luvalla, samalla tosin jotain kasvuprosessia tehden. Ehkä tulee ero, ehkä se ei edes katastrofi, vaan mahdollisuus uuteen. Pitänee fiilistellä, tämä tunne on vaan niin järkyttävän vahva, eikä tottele järkeä..

Mitä luulet, onko tässä kyse sinun omasta kriisistäsi vai onko tämä seurausta parisuhteen ongelmista?

Tiedän varsin hyvin, että voimakas ihastuminen on erittäin dominoiva tunne, mutta siinä ei usein ole kyse siitä toisesta ihmisestä vaan itsestä. Siinä on kyse enemmänkin omista haaveista ja mielikuvista. 

Jos olet onneton parisuhteessasi niin eroa. Pettäminen ei ole ok vaihtoehto. Mieti myös oletko oikeasti tehnyt kaikkesi parisuhteesi eteen? Toista ihmistä et voi muuttaa, mutta jos mietit miten parisuhteesi ja arkesi paranisi, mitä se vaatisi ja oletko itse tehnyt kaikkesi sen eteen?

Suosittelen myös miettimään tarkasti onko tässä kyse sinun henkilökohtaisesta kriistäsi vai parisuhdeongelmista sillä liian monella tuntuu menevän ne asiat sekaisin. Ihmiselle voi tulla 3- ja 4-kympin kriisejä jne. vaikka parisuhde olisikin kunnossa ja silloin sitä helposti kyseenalaistaa oman elämänsä ja kaipaa muutosta. Minäkin melkein tuhosin oman parisuhteeni, kun en tiedostanut että minä olin se joka oli kriisissä. Vaikka olin niin varma ettei parisuhteestamme enää toimivaa tule me olimme kärsivällisiä ja kokelimme kaikenlaisia erilaisia asioita ja lopulta asiat olivat taas hyvin. Oikeastaan erittäin hyvin. 

No varmaan on tosi moni

Olisiko teidän mahdollista puhua? Että avaisitte hieman suhdettanne, että molemmat saisivat nauttia elämästä? Kun sitä vielä tosiaan on jäljellä. Seksi voi olla suuri osa elämän nautinnoista. Mutta harva haluaa sen takia uhrata perhettään, kumppanuutta. Siksi petetään. Ja onhan ero aivan valtavan kivulias asia, ja jos lapsiakin on vielä. Pettäjät haluavat välttää tämän kivun itselle ja toiselle. Mutta paras vaihtoehto olisi lastenkin kannalta löysätä parisuhteen sääntöjä. Näin saat syödä ja pitää kakun.