Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kurjimmat kokemukset vieraana -peukutusketju
31.08.2020 |
Toiseen ketjuun on koottu isäntäväen kurjia kokemuksia vieraista, niin tehdään vastineeksi tällainen. Jaetaan kurjia kokemuksia vieraan näkökulmasta. Peukku ylös = olisi ollut kurjaa minustakin, peukku alas = ei mitään ihmeellistä, en pahastuisi. Ap aloittaa:
Sukulaisperheeni tarjoaa minulle aina vaatimattomammat tarjoilut kuin muille. Tiedän tämän siitä, kun näen muiden vieraiden julkaisemia kuvia somessa perheen tarjoiluista tai luen vieraskirjasta, mitä perhe on tällä kertaa heille tarjonnut. Kun minä menen kylään, tarjotaan uunikalaa, makaronilaatikkoa, jauhelihakastiketta tms perheen arkiruokaa. Viimeisimmän kerran matkustin perheen luo kylään yhdeksi yöksi 3,5 tunnin matkan päähän. Syötiin ruoaksi salaattia ja lämpimiä voileipiä. Seuraavana päivänä perheen äiti lupasi minulta kysymättä, että voin viedä perheen lapset jäätelölle. Onneksi kallis jäätelökioski paikkakunnan keskustassa oli kiinni ja vein lapset markettijäätelöille. Alkuiltapäivästä perheen äiti tuli kysymään lasten kanssa lautapeliä pelatessani, voisinko lähteä jo sovittua aiemmin kotiin, koska he lähtisivät käymään naapurissa kahvilla (näkivät naapuriaan muutenkin liki päivittäin). Minun jälkeen perheen luokse kylään tullutta vierasta odotti pöydällä kuoharipullo ja jääkaapissa tuoreet mustikat jo vierailuni aikana. Somesta näin, kuinka vieraalle oli tehty seuraavana päivänä kuoharin kaveriksi itse kaikkea mäti-graavilohileivistä ja mustikkabritakakusta alkaen. Ärsyttää, kun tunnen itseni ihan b-luokan vieraaksi, vaikka itse vien tuliaisia perheelle joka kerta. Samoin sapetti, kun pyydettiin lähtemään kesken vierailun takaisin 3,5 tunnin matkan päähän, jotta perhe saattoi kahvitella usein näkemänsä naapurin kanssa. Tämän viimeisimmän vierailun jälkeen mietin, ettei huvita mennä vähään aikaan kylään...
Ap
Kommentit (64)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omiin sukulaisiin/ystäviin mahtuu ainakin seuraavat ärsyttävät tapaukset:
1. "Odotamme sinun toimivan lapsenlikkana" -sukulainen. Minulta kysytään, koska voisin tulla käymään, kun kummilapseni Pinja-Petteri niin kovasti odottaa näkemistäsi. Matkaa sukulaisen juo on suuntaansa tunti. Kun pääsen paikan päälle, ovat vanhemmat sopineet lähes poikkeuksetta muuta menoa, milloin lähtevät tapaamaan kavereitaan, ulkoilemaan, käymään kauppakeskuksessa yms. Olettavat, että vahdin mielelläni perheen lapsia sen aikaa. Nuorin lapsista on vasta 2 v. Sukulaispariskuntaa ei kiinnosta jutella kanssani ruokapöydän pakollista kuulumistenvaihtoa enempää. Koskaan eivät kiitä/palkitse mitenkään niistä lukuisista kerroista, kun olen jäänyt lasten kanssa heille kotiin. Tämä nyppii, sillä kummilapseni on minulle tärkeä, mutta en ole lupautunut vahtimaan koko sisaruskatrasta missään vaiheessa. Käynnit tuossa perheessä tuntuvat rentouttavan vapaa-ajan sijaan työltä ja käynkin nykyisin harvemmin. Jos kyläilyt eivät olisi tuollaista lastenvahtimista, niin kävisin useammin.
2. "En kutsu sinua koskaan kotiini" -ystävä. Kutsuu itsensä auliisti kylään minun luokseni ja kysyy, koska voi tulla käymään. Minä tietysti laitan tarjoilut kotonani vieraille, kotini on ihan tavallinen. Ystävä ei kuitenkaan koskaan kutsu minua kylään. Syy ei ole koskaan selvinnyt, miksi ei halua minua kylään. Olen ihan tavallinen, keskiluokkainen ihminen ja niin on hänkin. En ole koskaan nähnyt ystäväni asuntoa sisältä, vain kerran ulkopuolelta. Toisinaan ehdottaa tapaamista kahvilaan, jos en taas jaksa tavata luonani. Kahvilassa saan kuitenkin maksaa omat kahvini, eikä ystävä tarjoa vastavuoroisesti edes kahvilassa. Joskus olen miettinyt, että lopettaisin tämän ystävyyden, kun on niin yksipuolista enkä saa edes syytä sille, miksi minua ei voi kutsua käymään.Solution kohta 2: Laitapa sille nyt viesti, että sopiiko, jos tulen illalla/huomenna/viikonloppuna kylään? Mitä vastaa?
Ilmoittaa 100% varmuudella, ettei sovi :D jos ehdotan uutta aikaa, niin sanoo et voidaan nähdä, mutta vaan kahvilassa tai jos hän tulee luokseni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se, kun menet juhlavieraaksi juhliin ja sinut komennetaan keittiöön apulaiseksi.
Ei komenneta, mutta pyydetään ravintola-alan ammattilaiselta, että käytkö keittiössä katsomassa onko kaikki hyvin. Viimeksi osasin jo varautua ja puku oli pussissa mukana. Siinä mä sitten seisoin 7 tuntia tekemässä ruokaa ja tiskaamassa (kone hajosi). Oikeen kivat bileet, en tule enää ikinä. Illan isäntä oli vähän nolona lähtiessä, mutta ei se mun vika ole, jos joku tekee oharit ja laitteet hajoaa. Pitopalvelu heitti suunnilleen ruoat ovesta ja häipyi "toiseen paikkaan vähäksi aikaa".
Vierailija kirjoitti:
Omiin sukulaisiin/ystäviin mahtuu ainakin seuraavat ärsyttävät tapaukset:
1. "Odotamme sinun toimivan lapsenlikkana" -sukulainen. Minulta kysytään, koska voisin tulla käymään, kun kummilapseni Pinja-Petteri niin kovasti odottaa näkemistäsi. Matkaa sukulaisen juo on suuntaansa tunti. Kun pääsen paikan päälle, ovat vanhemmat sopineet lähes poikkeuksetta muuta menoa, milloin lähtevät tapaamaan kavereitaan, ulkoilemaan, käymään kauppakeskuksessa yms. Olettavat, että vahdin mielelläni perheen lapsia sen aikaa. Nuorin lapsista on vasta 2 v. Sukulaispariskuntaa ei kiinnosta jutella kanssani ruokapöydän pakollista kuulumistenvaihtoa enempää. Koskaan eivät kiitä/palkitse mitenkään niistä lukuisista kerroista, kun olen jäänyt lasten kanssa heille kotiin. Tämä nyppii, sillä kummilapseni on minulle tärkeä, mutta en ole lupautunut vahtimaan koko sisaruskatrasta missään vaiheessa. Käynnit tuossa perheessä tuntuvat rentouttavan vapaa-ajan sijaan työltä ja käynkin nykyisin harvemmin. Jos kyläilyt eivät olisi tuollaista lastenvahtimista, niin kävisin useammin.
2. "En kutsu sinua koskaan kotiini" -ystävä. Kutsuu itsensä auliisti kylään minun luokseni ja kysyy, koska voi tulla käymään. Minä tietysti laitan tarjoilut kotonani vieraille, kotini on ihan tavallinen. Ystävä ei kuitenkaan koskaan kutsu minua kylään. Syy ei ole koskaan selvinnyt, miksi ei halua minua kylään. Olen ihan tavallinen, keskiluokkainen ihminen ja niin on hänkin. En ole koskaan nähnyt ystäväni asuntoa sisältä, vain kerran ulkopuolelta. Toisinaan ehdottaa tapaamista kahvilaan, jos en taas jaksa tavata luonani. Kahvilassa saan kuitenkin maksaa omat kahvini, eikä ystävä tarjoa vastavuoroisesti edes kahvilassa. Joskus olen miettinyt, että lopettaisin tämän ystävyyden, kun on niin yksipuolista enkä saa edes syytä sille, miksi minua ei voi kutsua käymään.
Häpeääköhän ystävä kotiaan tai ei osaa loihtia niin hienoja tarjoiluja kuin sulla on? On hamstraajaluonne tai muuten jännittää emännöidä? Tai puoliso hankala/alkoholisti tms. eikä siksi voi kutsua? Tuskin sinussa on se ongelma, vaan joku häpeälukko asian suhteen.
Alue: Aihe vapaa
Solution kohta 2: Laitapa sille nyt viesti, että sopiiko, jos tulen illalla/huomenna/viikonloppuna kylään? Mitä vastaa?