Pahinta Lapissa: Joikaaminen
Muutin etelästä Rovaniemen pohjoispuolelle Kiimasen kylään alkukeväästä. Kaunis luonto vesistöineen ja metsineen, joka minua luontoihmisenä miellyttää. Kaikki meni hyvin, kunnes naapuriasunnon saamelainen palasi porohommistaan pohjoisesta. Sitten eräänä aamuna heräsin siihen, kun naapurista alkoi kuulua huutoa keuhkojen täydeltä JOI JOI JOI. Pomppasin sängystä pystyyn ja ajattelin mitä helvettiä? Katsoin ikkunasta ulos ja siellä naapuri oli terassillaan kalsareissa kailottamassa keuhkojensa pohjalta. Tämä on kuulemma joikaamista, "arvostettu" paikallinen tapa.
Tämän jälkeen naapuritaloissa muut kylähullut aloittivat myös joikaamaan. Hetken päästä kuulosti siltä kuin kylä oli täynnä tapettavia kissoja. Pahinta asiassa oli, että tämä oli aamujoiku. Ilalla sitten päästetään ilmoille iltajoiku. Tässä tätä on kärvistelty pian puoli vuotta ja alan vakavasti harkita syanidin lisäämistä naapurijoikaajan aamupuuroon.
Kommentit (6)
-------
( ilkeän typeryyden määrä hämmentää.)
Ap on psykologisen arvioinnin tarpeessa.
Ei se porojen munienpureskelu ole aivan tervepäisten touhua, mutta parempi kun ovat siellä kuin täällä
Minä taas en kestä, miten naapurin lapselleen ostama yksisarvinen hirnuu liian ahtaalla terassilla.
Antaisivat sen lentää joskus vapaasti. Sateenkaaren väristä kakkaa on kuitenkin nurkat täynnä, eikä sillä voi edes lannoittaa. Kasvit muuttuvat höpöheiniksi.
Toivottavasti ap. ei itsekään usko tarinaansa. Se olisi muuten psykiatriseen hoitoon lähdö edessä.
Minua taas harmittaa ne poroilla kauppaan ajelevat alkuperäisihmiset niissä kauniissa vaatteissaan, mikseivät voi tulla autolla tai fillarilla ja ihan vaan farkuissa.
Mutta ehei, on ajettava porolla ja pidettävä hienot vaatteet päällä jotta varmasti erottuu siksi oikeaksi saamelaiseksi.
Hitsi, vielä minäkin ostan poron ja ajelen sillä saleen.