Naapurini eivät noteeraa lapsiani

Meillä okt, yhteinen aita naapureiden kanssa, ei ole koskaan jutelleet lapsillemme, hyvin harvoin edes meille aikuisille, moikkaavat pään nyökkäyksellä jos itse moikkaamme, mutta selvästi kokevat jotenkin kiusalliseksi jopa tervehtimisen. Yleensä kääntyvät poispäin ettei tarvitse edes moikata. Kutsumme heitä erakoiksi :)

Ei kaikkien tarvitse pitää lapsista. Se ei ole hyökkäys teidän perhettänne kohtaan.

Miksi ihmeessä pitäisi puhua kenellekään, jos ei ole samassa pihassa? En ole puhunut rivitalonaapurilleni kolmeen vuoteen, koska meillä ei ole ollut mitään asiaa toisillemme. TYperää huudella pensasaidan yli kuulumisia.

Miksi pitäisi? Kohteliasta joo olisi tervehtiä edes, mutta kyllä minäkin menen rapussa kolmen metrin askelin, ettei kukaan naapurin mummeli tule iskemään tarinaa. Muuten olen ihan sosiaalinen ja jutustelen mielelläni, mutta yleensä kotiin mennessä tai varsinkin sieltä lähtiessä ei huvita jäädä suustaan kiinni.

Ihmiset ymmärtävät naapuruuden niin eri tavalla, joten yritän itse olla loukkaantumatta, vaikka naapurini ei aina moikkaisi takaisin, kun kävelee vastaan. En kuitenkaan koe, että se olisi mitään henkilökohtaista, koska mitenkäs se voisi ollakaan, kun emme oikeasti tunne toisiamme! :) Huolestuttavaa olisi se, että läheinen ystäväni lopettaisi moikkailun.

Paritalo on kyllä maailma  järjettömin asumismuoto jos 2 toisilleen ventovierasta perhettä asuu samassa kiinteistössä. Eri asia jos vaikka mummo ja pappa asuu toisessa puolikkaassa. Rivariasuminenkin järkevämpää ku paritalo.

Ei minullakaan ole mitään tarvetta seurustrella OKT-alueen naapureiden kanssa, varsinkaan heidän lasten. Tervehdin nyökkäämäällä tai kättä heilauttamalla, kun ajan ohi, vaihdan pari sanaa jos osumme yhtäaikaa postilaatikoille.

Tämä on mutten ihan tietoinen ratkaisu. En halua edes tutustua liiaksi naapureihin, joita en missään nmimessä halua riesoikseni. Jotkut tuppautuvat sitten kyselemättä kesäiltoin grilliseuraksi ja utelevat kaikki perheen asiat. Pidän mielummin kohteliaan etäiset välit ja yksityisyyteni.

Ehkä tää on ongelma lähinnä silloin, jos naapurit tervehtivät aikuisia kohteliaasti mutta lasten läpi katsovat kuin eivät olisi olemassa. Se on epäkohteliasta käytöstä lapsia kohtaan. Minusta monesti tuntuu, että lapset, jotka liikkuvat jo yksin pihalla, ovat vain tosi ujoja ottamaan mitään kontaktia, joten olisi tosi helppoa vaan pyyhältää heistä ohi äänettömänä. Mutta otan itseäni niskasta kiinni ja tervehdin samoin kuin aikuisiakin, koska minä olen aikuinen ja minun pitää pitää kiinni hyvistä tavoista.

Missä päin Suomea ap asuu?

[quote author="Vierailija" time="29.09.2013 klo 13:32"]

Ei minullakaan ole mitään tarvetta seurustrella OKT-alueen naapureiden kanssa, varsinkaan heidän lasten. Tervehdin nyökkäämäällä tai kättä heilauttamalla, kun ajan ohi, vaihdan pari sanaa jos osumme yhtäaikaa postilaatikoille.

Tämä on mutten ihan tietoinen ratkaisu. En halua edes tutustua liiaksi naapureihin, joita en missään nmimessä halua riesoikseni. Jotkut tuppautuvat sitten kyselemättä kesäiltoin grilliseuraksi ja utelevat kaikki perheen asiat. Pidän mielummin kohteliaan etäiset välit ja yksityisyyteni.

[/quote]

Ja osa naapureista olettaa, että jos tervehdin ja olen yleisellä tasolla kohtelias, niin he voivat tuoda lapsensa meille hoitoon, pyytää autoa lainaksi tai oma-aloitteisesti käydä varaston seinustalta noutamassa lumikolan omaan käyttöönsä. Tyhmille ihmisille ei pidä olla ystävällinen, opetti jo tätini aikanaan, ja oli todella oikeassa.

Ap:n naapurit eivät pidä ap:n kakaroista, mikä siinä on niin vaikea tajuta? Ja miten se koira liittyy asiaan?

Miten voit puhua perheen ÄIDISTÄ, jos heillä ei ole lapsia? Tuskin koiraansakkaan on synnyttänyt. Ja mitä sitten, miksi pitäisi olla missään tekemisissä naapureiden saati naapurin kakaroiden kanssa.

[quote author="Vierailija" time="29.09.2013 klo 13:38"]

Ehkä tää on ongelma lähinnä silloin, jos naapurit tervehtivät aikuisia kohteliaasti mutta lasten läpi katsovat kuin eivät olisi olemassa. Se on epäkohteliasta käytöstä lapsia kohtaan. Minusta monesti tuntuu, että lapset, jotka liikkuvat jo yksin pihalla, ovat vain tosi ujoja ottamaan mitään kontaktia, joten olisi tosi helppoa vaan pyyhältää heistä ohi äänettömänä. Mutta otan itseäni niskasta kiinni ja tervehdin samoin kuin aikuisiakin, koska minä olen aikuinen ja minun pitää pitää kiinni hyvistä tavoista.

[/quote]

Mikäli lapset eivät osaa tervehtiä, niin en todellakaan tervehdi heitä ensin. Kyllä normaalit käytöstavat pitää osata, jos kaipaa tervehtimistä saati juttelua...

En minäkään lähtökohtaisesti ole missään yhteydessä naapurien kanssa. Ovat vielä sukuakin...

[quote author="Vierailija" time="29.09.2013 klo 13:19"]

Asumme paritalossa. Naapereillani ei ole lapsia, mutta on koira.

Perheen äiti puhuu minun lapsilleni ehkä kerran vuodessa, kun he ovat pihalla. Mutta perheen mies ei ole koskaan puhunut mitään toiselle lapselleni, joka on nyt 7,5-vuotias. Toiselle lapselle mies on puhunut ehkä 3 kertaa, lapsi on 12 v.

Ovat asuneet tuossa seinän takana jo 10 vuotta. Molemmat ovat jo yli 40 v.

Mites muilla paritalossa asuvilla on? Minusta tuo on jo huippu.

[/quote]

En toisaalta ymmärrä miksi heidän pitäisi puhua lastenne kanssa tai olla perheenne kanssa jotenkin erityisesti tekemisissä jos se ei liity talon hoitoon tai kunnossapitoon. Luultavasti viihtyvät vain omassa yksinäisyydessään ja eivät halua sen kummemmin olla yhteydessä lähialueen ihmisiin. Toisaalta tuosta voisi jo olla onnellinen, koska teillä ei ainakaan ole naapureja, jotka valittavat lapsistanne tms.

En myöskään huomioi naapureideme lapsia mitenkään erityisesti. Sanon välillä moi mutta en ryhdy juttusille. Lapset ovat kuitenkin aika usein syventyneenä johonkin eivätkä tunnu odottavankaan vierailta aikuisilta kontaktin hakemista. En kaipaa lasten seuraa.

Samaa mieltä kuin 16. Saatte olla rauhassa ja he eivät valita lapsistanne. Toista se on  meidän rivarissa. Aina eukoilla jotain sanomista ja nyt kun omani on isoja niin pysyn kaukana pihan lapsista.  Tuttuus tuo mukanaan niitä nakuttamisia.

miks ihmeessä pitäis huomioida?

Ap, miksi sun kakaroiden elämä pitäisi kiinnostaa muita? Kasva aikuiseksi ja pidä lätty kiinni.

Miksi naapureiden pitäisi noteerata lapsenne erityisesti, tervehtiminen olisi tietysti kohteliasta. Kaikki eivät vain osaa olla peruskohteliaita, kun on lapset kyseessä eivätkä ole lasten kanssa olleet muuten tekemisissä.

Meillä on kaikki naapurit puheliaita ja noteeraavat päiväkoti-ikäisenkin, ovat myös antaneet omien isompien lastensa vanhoja leluja meidän lapsillemme. Eivät kuitenkaan puutu meidän elämäämme tai valita mistään lasten tekemästä/äänistä, joten tullaan ihan hyvin toimeen.