Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Olen luullut, että haluan parisuhteen

Vierailija
30.08.2020 |

Mutta nyt olenkin todennut, että parisuhdetta enemmän haluan omaa rauhaa ja vapautta elää miten itse tykkään.
Korkeintaan joku tapailusuhde. Oma asunto on must.

Kommentit (9)

Vierailija
1/9 |
30.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joo. Sitä luulee kaikkea kunnes vapaus uhkaa mennä.

Vierailija
2/9 |
30.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mikä sai sinut tajuamaan tämän? Oletko mies vai nainen?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/9 |
30.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se on hyvä, että selkiinty. Toivottavasti löydät kaltaisesi tapailijan...

Vierailija
4/9 |
30.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä haluan parisuhteen, mutta pitää sen seurustelusuhteena enkä ikinä muuttaa avoliitoksi. Tai voidaan me vaikka naimisiinkin mennä, mutta kunhan ei muuteta yhteen eikä nähdä ihan koko ajan.

Vierailija
5/9 |
30.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Minä haluan parisuhteen, mutta pitää sen seurustelusuhteena enkä ikinä muuttaa avoliitoksi. Tai voidaan me vaikka naimisiinkin mennä, mutta kunhan ei muuteta yhteen eikä nähdä ihan koko ajan.

Tuollainen suhde kelpaisi minullekin.

M31

Vierailija
6/9 |
30.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sama täällä. 10 vuoden parisuhde päättyi kesällä (tapahtui se kliseinen erilleen kasvaminen) ja olo on suorastaan taivaallinen. Tietty mulla voi vaikuttaa sekin koska mulla on asperger-piirteitä.  Olen jotenkin pirteämpi ja luovuus kukoistaa, aloitin maalausharrastuksen uudelleen. Olen alkanut myös miettiä mahdollista muuttoa ulkomaille.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/9 |
30.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä tajusin tuon noin kolmekymppisenä, takana 3 yli vuoden suhdetta. Tajusin että olen oikeasti erakkoluonne, enkä halua asua tai edes säännöllisesti tapailla ketään. Lopetein suhteen 32-vuotiaana ja siitä asti olen ollut yksin ja ilman edes seksiä kumppanin kanssa. Nyt ikää 46 v, ja olen onnellinen.

Vierailija
8/9 |
30.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tajusin viisikymppisenä, että nyt ei tarvitse enää mennä naimisiin eikä asua kenenkään kanssa. Lapsi on kohta aikuinen. Seurustelen miehen kanssa, jota kysyin asumaan kanssani. Kai ajattelin, että niin kuuluu. Hän kieltäytyi ja sanoi, että tarvitsee välillä omaa tilaa. Ensin olin loukkaantunut, ja surullinenkin, kai joku haave särkyi. Totesin, että se vapautti minutkin olemaan enää asumatta kenenkään kanssa.

Jokin sikäli särkyikin siinä mielessä, etten enää ajattele häntä sellaisena lopun elämän kumppanina. Hän varmaan ajattelee, että hoidan häntä sitten. Minusta tuntuu, että tarvitsen siinä kohtaa enemmän omaa tilaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/9 |
30.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mikä sai sinut tajuamaan tämän? Oletko mies vai nainen?

Nainen olen.

Hoksasin asian, kun tapasin vihdoin mukiinmenevän miehen, mutta en ollut mitenkään innostunut ajatuksesta, että meillä olisi yhteinen koti.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi kolme kahdeksan