Lue keskustelun säännöt.
Miksi mies yllättäen alkanut kritisoimaan syömisiäni / kroppaani?
28.09.2013 |
Vähän aika sitten kommentoi mun karkinsyömistä (mulla on kerran viikossa karkkipäivä, silloin syön n. 300g irtareita / levyn suklaata) että ei ole hyvä syödä "kilo karkkia päivässä". Loukkaannuin, koska ennen tosiaan söin kilon karkkia päivässä ja painoin silloin ennen 107kg. Vuosi sitten aloin pudottamaan painoa ja otinkin tuon karkkipäivän käyttöön ja tällä hetkellä bmi 26 eli paino on pudonnut lähes 50 kg.
No, tänään mies avasi sanaisen arkkunsa kun tuli jotenkin puhe toisen ärsyttävät tavat. Minä valitin sukista jotka miehellä jää aina tuohon olohuoneen oven pieleen ja mies sanoi minulle; "Mua ärsyttää että sua ei kiinnosta sun oma kroppas. Et treenaa tai käy juoksemassa" MITÄ HELVETTIÄ!? Voitte uskoa että olin ihan ällikällä lyöty. MÄ MYÖNNÄN että mulla on ihan kamalat vatsanahat 20 vuoden ylipainon ja yhden raskauden jälkeen ja jos näkisin vaivaa se varmasti siitä pienenisi. Allit on ja roikkuu, jenkkiksetkin omaan. Ja olenhan edelleen ylipainoinen mutta ai jumankauta teki taas nannaa itsetunnolle tuollainen kommentti.
Aloin itkemään ja tässähän tää päivä sitten taas menee kun mietin että hyppäiskö sitä tänään jo rekan alle vai vasta huomenna? Millainen ihminen tuo oikein on, ei ikinä maininnut mun läskeistä tai syömisistä silloin kun olin sairaalloisen lihava? En silloinkaan harrastanut saleja tai zumbaa. Ja en usko että mies millään tasolla pelkäisi muiden miesten kiinnostumista minusta tms. eli sitä vaihtoehtoa on turha tarjota. Toki tykkään nyt laittautua ja ostaa uusia vaatteita ja nautin kun mahdun tiukkoihin tuuman 29 farkkuihin.
Ja nyt mies on vihanen mulle kun suutuin kun sanoinhan mäki sen sukista. Onko tässä enää mitään järkeä, vai olenko liian herkkä? Ja osuihan se arkaan paikkaan, koska itse vihaan alastonta kroppaani, vaatteet päällä näytän mielestäni ihan ok:lta. Vyötärö on ja meikkaan ja laitan tukkaa kun ulos lähden. Ja olen tähän asti luullut että mieskin on ollut tyytyväinen...
Kommentit (30)
En ota kantaa tuohon miehen sanomisiin, kun on aika vaikea löytää motiiveja siihen varsinkin kun ei ole ennen sinua moittinut ulkonäöstä.
Onnittelut joka tapauksessa mahtavasta urakastasi! Oman hyvinvointisi kannalta nuo roikkuvat osat olisi hyvä saada pois. Se myös kannustaisi oikean painon ylläpitämiseen. Rintojen koossa 70i on sitä luokkaa, että sinun kuuluisi saada rintojenpienennys julkisen terveydenhuollon kautta. Kannattaa kysyä lääkäriltä lähetettä plastiikkakirurgin arvioitavaksi. Vatsanahkaakin pienennetään julkisin varoin, mutta siihen on vaikeampi päästä jos ei ole mitään ihotulehduksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.09.2013 klo 14:07"]
Minä tässä mietin miten ilmaisisin sanottavani ettei ap tai kukaan muu vastaavassa tilanteessa oleva pahoita mieltään. Se nimittäin ei ole tarkoitukseni.
Ihan ensinnä peesaan kymppiä siitä että miehellä itsellään on nyt jokin asia mikä vaivaa. Ehkä on ihastunut johonkuhun toiseen, ehkä on peilissä huomannut omat ikääntymisen merkit, työstressi tms. On sitten kiinnittänyt negatiivisen huomionsa sinuun. Laihtumisesi ja terveellisemmät elämäntavat on upea saavutus mutta monesti valtava painonpudotus saa juurikin mainitsemasi nahkan roikkumaan. Pahasti roikkuva nahka voi olla jonkun mielestä vähemmän kaunis näky kuin suuri ylipaino. Suurin osa ihmisistä on todellisuudessa hirvittävän pinnallinen.
[/quote]
Juuri näin itsekin ajattelen ja ajattelin kun kirjoitin tuon kun laihtuminen ei tuonutkaan onnea. Ajattelin kirjoittaa että lihava, pyöreä kroppa ON KAUNIIMPI kuin kroppa jossa löysä nahka roikkuu päällä. Mutta pelkäsin että saan kommenttitulvan että lihava luulee vaan että on lihavampana kauniimpi kuin laihana. Mutta onhan se totta. Tosin, en todellakaan ollut kaunis näky silloin 107 kiloisena ja eipä tuolla kadulla ilman vaatteita kuljeta (=ne roikkuvat nahat piilossa). Mä en ikinä alkanut painoa pudottamaan koska ajattelin että se olisi terveellistä, ehei... tein sen mieheni vuoksi. Ja nyt painotan, MIES EI IKINÄ PAINOSTANUT MUA laihduttamaan, ei ikinä, se lähti musta itsestäni, mutta halusin pudottaa painoa jottei miehen tarvitsisi minua hävetä. Ja ei, hän ei ikinä sanonut häpeävänsä minua vaan minä itse niin ajattelin. Ja nyt jälkeenpäin kun kuvia katsoo, niin itseäni ainakin hävettää miten kamalan näköinen olen ollut niin lihavana :(
Ei teiltä nyt vastauksia saa mutta ihana kun joku jonka kanssa keskustella. En kehtaisi äidillenikään tästä mainita.
ap
Meillä on ollut samaa ilmassa ja olen kuullut useita samankaltaisia kommentteja. Kun aloimme olemaan yhdessä 16 vuotta sitten, olin normaalin painoinen. Kolmen lapsen myötä massaa tuli lisää lähes 20 kg, kunnes sain ne kovalla työllä ja kurilla lähes kaikki pois. Lähdin myös työelämään takaisin kahdeksan vuoden kotona olon jälkeen.
Aikani kuunneltuani ja mietittyäni juttuja huomasin, että mies on mustasukkainen minusta! Vaikka aihetta ei ollut, niin hänellä oli joku tarve sivaltaa vyön alle niin, että en edes ajattelisi kehtaavani näyttäytyä muille miehille. Nyt kun en ollut enää kotona neljän seinän sisällä, vaan 6-8 tuntia "jossakin", niin miehelle iski hätä. Sain töissä myös paljon itsevarmuutta takaisin ja tunsin olevani ihan ok:n näköinen muidenkin silmissä. Pidin miehelle aika tiukan puhuttelun ja sanoin, etten kuuntele enää yhtään ulkonäköön viittaavia kommentteja, en välttämättä edes positiivisia, sillä ne kuulostivat välillä kettuilulta. Näen myös hänen silmistään ilman kommenttejakin mitä mieltä hän on. Nyt olen ollut nelisen vuotta töissä ja avioliitto jatkuu suhteellisen rauhallisena, välillä mustis meinaa nostaa päätään, mutta poljen sen alas. Olisiko tällainen mustasukkaisuus teilläkin osaan syyllinen? Miehesi on ottanut sinut isona tyttönä ja nyt et enää ole sellainen - pelkääkö miehesi jotakin? :)
Miten teillä menee noin seksin kannalta ap? Onko painosi vaihtelu vaikuttanut kummankaan haluihin ja miten?
[quote author="Vierailija" time="28.09.2013 klo 13:41"]
Älkää menkö avaamaan tuollaisia keskusteluja, joiden seurauksia ette kestä. Jos tikulla kaivetaan epäkohtia vaikka toisen ulkonäöstä, rakastelutaidoista tai muista henkilökohtaisisita ominaisuuksista, on otettava vastaan sitten omakin palautteensa.
[/quote]
En ole ap, mutta kerropa minulle ja meille muille, millä tavalla sukista huomauttaminen liittyy ulkonäköön. Ap huomautti miehen huolimattomuudesta (yleismaailmallinen miesten vika!), siitä hyvästä ap:n miehellä oli otsaa ruveta puhumaan ap:n ulkonäöstä erittäin ilkeään sävyyn.
Asiallinen ihminen olisi pyytänyt anteeksi unohtuneita sukkiaan ja korjannut tapansa eikä ruvennut kaivelemaan puolisonsa arkoja kohtia. Ilmeisesti kuitenkin hyökkäys on paras puolustus myös tässä tapauksessa. :P
Mielestäni sukat ja ulkonäkö eivät tosiaankaan ole toisiinsa rinnastettavia asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hän otti sinut ollessasi huono itsetuntoinen ja pullea. Eli usen herkkä ja helposti ohjattavissa. Nyt olet määrätietoinen ja kaunistunut, tullut terveeksi ja hyvinvoivaksi. Hän pitää hyvää itsetuntoa uhkana. Tein tuota samaa miehelleni vuosia sitten ennen kuin tajusin hakea apua mustasukkaisuuteen. En pitänyt miehen ulkonäköä uhkana vaan nimenomaa hyvää itsetuntoa. Sano hänelle takaisin, että joku tuntematon mies oli kyllä juuri kehunut sinua kahvilassa jos hän hermostuu tiedät sen johtuneen tästä mitä sanoin
[quote author="Vierailija" time="28.09.2013 klo 15:33"]
hän otti sinut ollessasi huono itsetuntoinen ja pullea. Eli usen herkkä ja helposti ohjattavissa. Nyt olet määrätietoinen ja kaunistunut, tullut terveeksi ja hyvinvoivaksi. Hän pitää hyvää itsetuntoa uhkana. Tein tuota samaa miehelleni vuosia sitten ennen kuin tajusin hakea apua mustasukkaisuuteen. En pitänyt miehen ulkonäköä uhkana vaan nimenomaa hyvää itsetuntoa. Sano hänelle takaisin, että joku tuntematon mies oli kyllä juuri kehunut sinua kahvilassa jos hän hermostuu tiedät sen johtuneen tästä mitä sanoin
[/quote]
Kaikesta muusta olen samaa mieltä, paitsi tuosta tahallaan mustasukkaiseksi yrittämistä. Se on vihonviimeisen raukkamainen temppu. Ex harrasti sitä taajaan ennen kuin ymmärsi, etten ole purskahtamassa itkuun enkä anomassa häntä takaisin, jos hän sattumalta innostuisikin jostakin toisesta naisesta. Päinvastoin, lupasin hänet ensimmäiselle vastaantulevalle, joka hänet kelpuuttaisi. Tuollaiset temput eivät lähennä puolisoita vaan päinvastoin aiheuttavat yhä lisää ristiriitoja.
Järkevintä olisi keskustella kaikessa rauhassa - sitten kun tilanne on rauhoittunut teillä - mistä nämä miehen huomauttelut oikein kumpuavat. Mitä mies oikein pelkää? Miksi hän tuntee tarvetta lytätä vaimoaan? Miksi hän vetää vaimolle kipeän kohdan, ulkonäköasian, mukaan keskusteluun kuin keskusteluun? Jopa sukkien unohtamiseen pitää piikitellä takaisin vaimon painosta ja karkin syönnistä.
Erikseen pitäisi puhua myös miehen sukista, sillä sekin on ongelma, vaikka onkin ihan eri sarjassa kuin ulkonäöstä piikittely.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehesi on kontrollihaluinen. Nyt hän paljasti oikean luonteensa. Kelpaat hänelle ainoastaan onnettoman, huonoitsetuntoisena ja häpeilevänä = kontrolloitavana.
Mieti haluatko jakaa elämäsi tuollaisen miehen kanssa.
Se on alkanu kattelee jotain hoikkaa liikkuvaista urheilijanaista. Kaikki se mitä sä olet ärsyttää sitä nyt.
Minä tässä mietin miten ilmaisisin sanottavani ettei ap tai kukaan muu vastaavassa tilanteessa oleva pahoita mieltään. Se nimittäin ei ole tarkoitukseni.
Ihan ensinnä peesaan kymppiä siitä että miehellä itsellään on nyt jokin asia mikä vaivaa. Ehkä on ihastunut johonkuhun toiseen, ehkä on peilissä huomannut omat ikääntymisen merkit, työstressi tms. On sitten kiinnittänyt negatiivisen huomionsa sinuun. Laihtumisesi ja terveellisemmät elämäntavat on upea saavutus mutta monesti valtava painonpudotus saa juurikin mainitsemasi nahkan roikkumaan. Pahasti roikkuva nahka voi olla jonkun mielestä vähemmän kaunis näky kuin suuri ylipaino. Suurin osa ihmisistä on todellisuudessa hirvittävän pinnallinen.