Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miksi kumppanin valintaperusteena status on huono?

Vierailija
27.09.2013 |

Miksi siinä, että sanoo suoraan että kelpuuttaa miehekseen vain akateemisen, hyvän työn omaavan ja varakkaan, on enemmän vikaa kuin siinä että kelpuuttaa kenet tahansa? Miksi on hyväksyttävää sanoa, että minä en ainakaan mitään pukupelleä huoli, mutta törkeää sanoa että ei kelpaa amisrasvanäpit? Miksi ns. materialistiset seikat on hyväksyttävä valintaperuste silloin kun materialistisia seikkoja ei ole, mutta ei toisinpäin? Miksi on ok dissata varakasta, mutta tyhjätaskun on kelvattava kaikille?

Kommentit (23)

Vierailija
21/23 |
25.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

No mulle pitkän päälle on tärkeämiä kuitenkin rakkaus, intohimo ja kumppanuus. En voisi koskaan olla yhdessä miehen kanssa jota kohtaan en tunne mitään edellämainituista!

Miten voitte mennä sänkyyn miehen kanssa keneltä himoitsette vain asemaa tai lompakkoa ilman tunnesidettä?

Mieheni on älykäs, raamikas, hyvässä ammatissa puku päällä vaikkei olekaan akateeminen (luojan kiitos!!) mutta ei meillä koskaan ole liikaa rahaa. Ihan taviksia ollaan ja onnellisessa liitossa.

Vierailija
22/23 |
25.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minun mieheni on älykäs, menestynyt ja varakas. En voisi kuvitella, että voisin aidosti ja vuosia rakastaa miestä, jota pitäisin tyhmänä, saamattomana ja epäonnistuneena. En pidä itseäni pinnallisena, mutta kyllä minun on helpompi rakastaa miestä, jota kunnioitan. Raha ei ole se juttu, vaan äly. Toki muukin on välttämätöntä, huumorintaju, luotettavuus, yhteinen maailmankatsomus jne. Ja se rakastuminen. Mutta pitkässä suhteessa myös se kunnioitus.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/23 |
25.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

karrikoidusti ajatellaan, että statuksen hakijat naivat rahasta ja ei-materialistiset rakkaudesta. Ikäänkuin nämä kaksi sulkisivat toisensa pois.

Mutta kyllähän se rakkaus punnitaan nimenomaan silloin, kun toisella ei ole statusta eikä rahaa.

Tapaat hyvän miehen, jolla on statusta ja mammonaa. Tykkäät hänestä, rakastatkin. Hän kosii sinua, ja suostut ilomielin. Edessä loistava tulevaisuus. Mutta mitä jos tämä samainen mies on yhtä hyvä, mutta esimerkiksi konkurssin tehnyt ja kaiken menettänyt? Oletko silloinkin valmis menemään hänen kanssaan naimisiin? Jos, niin ihan oikeasti silloin häntä rakastat.