¤¤¤ENSIKOT TIISTAINA¤¤¤

Kaikki oli ok lääkärintarkastuksessa. Kohdun koko vastasi viikkoja, pissa oli puhdas, vauvan sydänäänetkin kuultiin taas, oli ihanaa! Teki niin mieli ottaa syliin ja rutistaa sitä pikkuista olentoa, jonka pikkiriikkinen sydän siellä pumputti! [color=red][size=3]♥[/size][/color] [color=red][size=3]♥[/size][/color] [color=red][size=3]♥[/size][/color] [color=red][size=3]♥[/size][/color] [color=red][size=3]♥[/size][/color]



No ikävä vain, ettei ole VIELÄ mahdollista halia ja pusia omaa pientä kultaa, mutta kyllä sekin aika koittaa vielä. Raukka saa varmaan elämänsä aikana reilun yliannostuksen hellyyttä, vähän kuten pikkuveljeni :DDD Tykkään osoittaa hellyyttä rakkaille ihmisille.



Jokohan täällä on uusia jakautuneita...?



Han ja Pööpötin 11+6

Tämä tyyppi heräs aamulla viideltä, eikä sitten saanutkaan unta. Jestas, että meinaan väsytti sitten päivällä: vetäsin kahden tunnin päikkärit. Jossain vaiheessahan se unimäärä on saatava - ainakin meikäläisen! ;o) Eli Aurora, ei se iha heti mene ohi - tai saattaa hetkeks hellittää, mut iskee taas takas tuo väsymys, ainakin mulla.



Eilen oltiin miehen kanssa viettämässä meidän vuosipäivää. Käytiin syömässä naapurikaupungissa, koska kotopuolessa on kovin niukka tuo ravintolatarjonta. Mun teki ihan hirveesti mieli ranskanperunoita ja vetelinkin sitten annoksen niitä ja lehtipihvin. Olipas hyvää. Mulla on selkeesti ollu nuo mieliteot suolaisen puolella. Vain suklaa on sellainen makea, mitä himoitsen. Mutta kyllä myös jäätelö menee... Ja sitä käytiinkin sitten nauttimassa jälkkäriksi meidän ensitreffien paikalla eli kotikaupungin vesitornin katolla olevalla terassilla. Ilma oli yhtä hieno kuin kolme vuotta sittenkin ja ihan yhtä mukavaa oli. Nyt vaan ei jännittänyt niin kovin kuin silloin... :o)



Tänään sitten aikaisen aamuherätyksen jälkeen olen vienyt auton huoltoon ja ollut äidin kanssa kastelemassa mökillä kukkasia ja mittailemassa tulevan grillikatoksen kokoa. Mulla niitä suppareita, joista täällä on puhuttu, on ollut tuolta juhannuksesta saakka päivittäin ja nyt huomaan, etä esim. tuollainen veden kantaminen ämpärillä aiheuttaa niitä. Hassusti vatsa kovettuu ihan piukaksi, mutta onneksi ei vielä satu. Mutta näköjään on ihan syytä alkaa hellitellä tahtia.



Tappert: hienoa, että syke löytyi! Kyllä se kaveri siellä sinnikkäästi alkaa kasvaa. Mulla todettiin kanssa kysta ekassa ultrassa. Mulla se oli munanjohtimessa. Lääkäri epäili kans, et se vois olla keltarauhanen, joka on räjähtänyt. Mulla ei ollut tuollaisa kipuja, mutta ovat seuranneet sitä myöhemmissä ultrissa. Nyt se taitaa olla jo pois. Toivotaan, että sun kystakin häipyy omia aikojaan.



Mysan, teidän tytöllä on aivan älyttömän ihana nimi! Toivotaan, että hänen olonsa paranee!



Jmi, mulla on kanssa puinen tuoli tässä työpöytäni edessä. Onneks on jotain, mikä hillitsee välillä tätä ihan liiallista palstalla notkumista, kun ei tosiaan peffa kestä istua tässä kauaa. ;o)



Siru, kerrohan sitten, miten se kotidoppler toimii. Mä olen miettinyt joskus myös, et ois miehen kannalta kiva. Mutta toisaalta saattaisin saada itseni ihan paniikkiin, jos en joskus sydänääniä löytäisikään. (Siis vaikka ne oikeesti ois ihan ok)



Suippo, vitsit kuinka lähellä teillä on jo H-hetki! Nyt tiukat supparit sinne, jotta Emppu pääsee pian katselemaan tätä ihmeellistä maailmaa.



No johan ne sua Niamey juoksuttaa neuvolassa. Eipä tuossa paljon tartte miettiä, millä viikkonsa täyttäis. Voimia viimeisiin viikkoihin!



Ladie, ymmärrän hyvin vihastuksesi ikkunan takana raivoavasta metsurista. Meillä tuohon yhden talon päähän rakennetaan uutta vanhustentaloa ja sitä tonttia on nyt paalutettu juhannuksesta saakka. Aamulla seiskan jälkeen alkaa sellainen tasainen JUMPS-JUMPS-JUMPS. Nuku siinä nyt parvekkeen ovi auki... Onneks on voitu olla paljon mökillä.



Yedo: onnea ja tervetuloa! Lueskelinkin jo tuolla kuumeilupuolella vaiheitasi. Aika jännäks on mennyt! Mutta kannatti odottaa!



Kaikille muillekin kovasti hyviä vointeja! Ihan kaikille kun ei pysty aina kommentoimaan =/ Ultria ja neuvolakäyntejä odottaville pitkää pinnaa ja samaa kai vois toivottaa meidän jonon kärkimammoille. Tosiaan jänskättää, keneltähän kuulemme seuraavat vaaviuutiset...



-Amy ja EkaVekara rv 25+5

On tämäkin. Milloin on liian kuuma nukkumiseen, milloin taas tuuli vinkuu liian kovin. Viimeiset pari kuukautta on kyllä mennyt unien kanssa ihan surkeasti. Sama vaiva oli myös aivan alkuraskaudessa. Eli ehkä joka toinen yö herään 3-4 aikoihin ja valvon pari-kolme tuntia. Oon aina ollut huono nukahtamaan uudestaan jos kerran herään ja sen heräämisen saattaa tosiaan aiheuttaa vaikka tuulen ujellus. Onneksi kultainen siippani osti Frasierin ekan tuotantokauden äitiysloman alkaessa niin on ollut valvoskeluöinä jotain kivaa puuhaa :) Jännittää vaan elo vauvan kanssa, koska yöheräämiset tulee olemaan pakollisia. Toivottavasti jotenkin oppisi nukahtamaankin kohtuullisen nopeasti.



Sirulle pitkää pinnaa pissatulehduksen kanssa! Mulla on varmaan kymmenkunta tulehdusta takana (tosin ei yhtään nyt odotusaikana) ja se kärvistely on tosi kurjaa. Happamat juomat auttaa, kuten jo todettu. Ei tarvii olla just karpalomehua vaan esim. puolukkamehu käy yhtälailla.



viiville tsemppiä viimeisiin työpäiviin! Kyllä se loma sieltä tulee. Sitä kivampaa jäädä lomalle mitä ankeampaa on sitä edeltävät päivät töissä :D



kandi: mulla on linea negra kans näkyny jostain puolivälistä alkaen, mutta tähän asti tosi tosi heikkona. Poikaviivaksihan sitä jotkut kutsuvat, mutta tuon himmeän viirun perusteella ei ainakaan uskalla veikata, heh.



laraleille ummetuksesta: syötkö rautatabletteja? Toiset merkit nimittäin aiheuttaa toisille ummetusta. Jos olet rautakuurilla, niin koita vaihtaa merkkiä. Itse syön aamuisin leseillä terästettyä kaurapuuroa ja on ummetus pysynyt tiessään. Täysjyväleipä on myös hyvä apu, samoin jo mainitut luumut.



queen: toivottavasti pulla pian jäisi lähtöasemiin. Tuossa vaiheessa isommat kääntyilyt tuntuu jo tosi tukalilta! Emppukin jämähti raivotarjontaan vasta tuossa reilu kuukausi sitten ja kyllä sitä ennen osasikin muljua ikävän tuntuisesti!



burdella ei enää montaa työpäivää olekaan. Toivottavasti sitten on kotona monenlaista pientä kivaa hommaa odottamassa ettei käy aika pitkäksi!



Epiduraalista vielä. Tuttu kätilö on saanut mut melkein puhuttua ympäri olemaan ottamatta epiduraalia, jos vaan suinkin pystyy olemaan ilman. Hän on vakaasti sitä mieltä, että tuo poppiksen kuvaama turtuminen on ihan älytöntä. Että kivut kyllä saa _suurimmalta osalta_ pois (ei tehoa kaikkiin...), mutta samalla menee kontrolli oman kropan suhteen. Lisäksi hän sanoi, että se epiduraalin antamista edeltävä valmisteluaika on tosi tuskaista, kun tod nän pitää vaan maata sängyllä ja odotella. No, tämä kyseinen rouva onkin synnyttänyt omat neljä lasta lähes luomusti. Toivoisin kovasti, että itselleni sattuisi saman tyyppinen kätilö! Itseäni arveluttaa kovasti se, että ainakin täällä SatKS:ssa eppari tehdään lähes automaattisesti. Tämä tuttu kätilö sanoi, että kyllä voi vaatia, että leikkaavat vasta, jos on syytä olettaa, että repeää pahasti. Ja siinäkin tilanteessa pitäisi kysyä lupa eikä vaan ilmoittaa, että " Mä nyt tästä leikkaan / leikkasin vähän" , kuten tutuille on tehty. Voi kun saisi sellaisen kätilön, joka kunnioittaisi asiakkaan itsemääräämisoikeutta oman kehon suhteen! Mitään en haluaisi tehtävän ilman minun lupaa. Tämä tuttava vielä kehotti psyykkaamaan miehen olemaan minun puolella esim. just tuon välilihan leikkaamisen suhteen. Saa nähdä sitten miten lopulta käy.



Okei, lopetetaan synnytysarvailut, vaikka kyseinen aihe onkin mielipuheenaiheeni ollut tässä viimeiset pari viikkoa. Vaikka kyllä tykkään mahasta ja siitä, että vielä kaikki on niin hurjan helppoa enkä siksi toisaalta toivo synnytystä ihan vielä :) Lääkäriksi valmistuva pikkuveljenikin totesi eilen, että miksi pitäisi toivoa synnytyksen käynnistymistä, kun ei kerran Emppu ole tehnyt oloani tukalaksi eikä hänestä ole ollut mitään vaivaa minulle. Niinpä.



Niameylle vielä voimia ja hermoja neuvolakäynteihin! Toivottavasti voisit mittailla paineita kotona. Vähemmästäkin ravaamisesta paineet nousee :)



Nyt syömään. Ruokahalu on ollut kateissa pari viikkoa, mutta mies on ruvennut aina töistä tullessaan tenttaamaan syömisiäni. Nyt vielä ehdin jotain mainitsemisen arvoista haukata ennen kuin kultsi kotiutuu :)



Iloa ja aurinkoa!



Suippo ja Emppu 39+5

pissatulehduksen inhottavan kivun lievittämiseen käytin myös lämpimällä vedellä suihkuttelua. Eli kun on sellainen pissattava olo ja vaikkei mitään tulisikaan, niin käsisuihkulla suihkuttelu helppasi ainakin mulla kirvelyä. Toivon tosiaan, että tulehduksesi pian paranee eikä uusiudu!



Suippo taas

[color=00ffff]Vihdoinkin kotona.. jotenkin tämä työpäivä tuntui NIIN pitkältä.. en tiedä miksi, mutta olin ihan super väsynyt ja koko kroppa on jotenkin ihan turtana, ei yhtään kiva fiilis nyt.

Nyt voisin koittaa tähän alkuun kommentoida, kun on kaikki lukemani vielä tuoreessa muistissa, eli aloitetaanpa[/color]



[color=cd00cd]Burdelle tsemppiä, yritä vielä hetki jaksaa töissä.. Onpa jo lähellä toi sinun töistä pois jäänti.



Poppikselle tsemppiä tuon pinnis- projektin kanssa.. Minulle aina nuo valmistelu työt (hiominen ym..) on sellaista pakko pullaa, olisi niin kiva aina päästä suoraan asiaan. Noh, mitä paremmin jaksaa pohja työt tehdä, sitä parempi lopputulos.. niin se vaan on=) Kyselit tuosta hinnasta.. laite, geeli ja postitus olivat yhteensä 86,10euroo, maksetaan miehen kanssa puoliks tuo laite, kun molemmat sitä niin kovasti halusi.. Ihan olen kyllä tuon hinnan valmis maksamaan, tulis nyt vaan se laite!!



SS:lle tsemppiä tuon väsymyksen kanssa.. ja kaikille muillekin sen kanssa painiskeleville. Itselläni oli myös ihan hurja tuo alkuraskauden väsymys.. onneksi osui loma juuri pahimman väsymyksen aikaan, niin sinänsä ei ollut ongelmia. Nyt ei kyllä enää raskaudesta johtuvaa väsymystä ole ollut pariin viikkoon, onneksi!



YEDO:lle tervetuloa O-puolelle.. toivottavasti muut ihanat enskat seuraavat vanavedessä ryminällä tänne masun kasvattajien joukkoon=) Onnea siis vielä kerran plussasta!



Kandi oli pngannut linea negran, ihanaa=) Minulla on myös ilmaantunut ihan haalea viiva navasta tuonne alas asti ja kuvittelen sen olevan linea negra, saa nähdä vahvistuuko se.. aika näyttää.



Ainoaurora oli miettinyt mitä pitäisi hankkia.. joku aika sitten kirjoittelinkin, että minä googleti haulla ¿vauvan tarvikkeet¿ ja siellä oli joku linkki, en muista oliko huvitutti tai joku, jossa oli tehty lista kaikesta siitä, mitä vauva tarvitsee, siellä oli myös tuote esittelyjä yms.. itse kokosin listan sieltä ja mielestäni oli aikas kattavan tuntuinen..



Queenillä oli ollut ihana valmennus.. *huokaus, omaa odotellessa=)*[/color]



[color=cd00cd]Kiitoksia kaikille vielä tsempityksestä tämän kurjan vaivan kanssa, nyt oireet on kyllä hävinneet *onneksi* mutta AB kuuri jatkuu vielä viisi päivää.. juoda olen yrittänyt.. täytyy alkaa tuhoamaan noita puolukoita tuolta pakastimesta.. en vaan hirveesti rakasta mitään hapanta!



Omaan napaan ei mitään uutta.. mutta jotain positiivistäkin, saatiin miehen sukulaiselta rahat vaunuihin ja turvakaukaloon.. nyt sitten vaan kiertelemään kaupoissa.. jos vaikka osuisi hyvät kohdalle.. sitten nuo kalleimmat hankinnat on ainakin tehty.. pinnis ostetaan varmaan käytettynä niin ja onhan sitten vielä hoitopöytä.. mutta aina se on kiva, että saa hieman ylimääräistä noihin hankintoihin=) Itse olen pikkuhiljaa tässä hankintoja alkanut miettimään, ettei sitten tule kaikki ostettavaksi ihan samaan aikaan. Eikä tässä oikeastaan enää montaa kuukautta töissäkään olla, joten palkkojakaan ei enää montaa ole tiedossa.



Voikaahan hyvin, palailen taas=)

Siru ja tiituli rv 14+0 jee taas uudelle viikolle, näin se sitten vaan lähtee rullaamaan tämä odotus aikakin=)[/color]

Mulla ainakin on tuosta epiduraalista ihan pelkkiä positiivisia kokemuksia. En tosiaan ois selvinnyt koko hommasta ilman sitä.. Valmistelut vie hetken, mutta ei mitään ikuisuutta. Lähinnä sen aikaa, että anestesialääkäri tulee paikalle ja puuduttaa alueen. En muista tekikö tuo puuduttaminen tai muukaan koko hommassa kipeää, siinä vaiheessa supistukset oli niin kipeitä että oisivat vaikka saaneet tehdä ihan mitä vaan mikä helpottaa niitä. Epiduraali ei vaikuta sekunnissa vaan muistaakseni pari kolme supistusta teki vielä kipeää. Tai toiselle puolelle pidempäänkin, koska eka annos meni vaan toiselle puolelle selkärankaa ja kivut jatkui toispuoleisena. Tosin sain sitten pian uuden annoksen, mikä auttoi kummallekin puolelle (ja tuo puolittainenkin vaikutus oli jo ihanaa niihin kipuihin verrattuna). Mitä taas noiden kipujen voimakkuuteen tulee, niin mä sain oksitosiinia suoneen tippana aika vauhdilla koko synnytyksen ajan, mikä nopeutti synnytystä ja ehkä lisäsi kipuja(?). En juuri pystynyt nousemaan sängystä synnytyksen aikana, koska olin niin täynnä letkuja ja piuhoja (2 tippaa vas. kädessä, epiduraalin letku selässä, supistusanturi mahan päällä, vauvan sykeanturi vauvan päässä ja teipattuna mun reiteen), mutta en kyllä huomannut että epiduraali ois mitenkään vienyt tuntoa alakropasta eikä ainakaan vienyt ponnistamisen tarvetta pois. Kaiken kaikkiaan olin tosi tyytyväinen tuohon kivunlievitykseen.



Episiotomiaa ennen kätilö ei kysellyt mitään. Leikkasi vaan ilman mitään " varoitusta" . Siinä vaiheessa olin ponnistanut jonkun 15 minuuttia. Ponnistaminen ei tuntunut tuottavan mitään tulosta ja vauvan syke alkoi laskea. Olin tyytyväinen kätilön päätökseen, koska olin itse ihan poikki ja teki vaan mieli huutaa, että tehkää mitä tahansa, en enää jaksa..



Jenni

Ihan ensinnä Mysan iiisot onnittelut pikku prinsessasta ja tervetuloa tuonne vauvapuolelle mukaan!!! Nyt vaan ollaan oltu siellä vähän laiskoja kirjoittamaan...



Yedo (niinkö se nimimerkki meni?), onnea plussasta!



Ja tappertille onnittelut hienoista ultrakuulumisista!



Linea negraa joku mietti. Ei tuu kaikille odottajille ja jotain tekemistä silläkin kai hormonien kanssa on. Meikäläisellä kun linea negra on ollut navasta alaspäin jo monta vuotta ihan ilman raskauttakin =D nyt raskausaikana tuli leveämmäksi ja tummui ja sitten ohuena jatkui rintojen alapuolelle asti.



Sitten oli jotain puhetta ollut epiduraalista ja epparista. Mä ajattelin ennen synnytystä hiljaa mielessäni, että jos yrittäisin ilman mitään epiduraaleja... paskan marjat =D ne ajatukset hävisi heti kotona kun ensimmäiset oikeesti kipeet supparit tuli. Mutta onhan sekin niin ykslilöllistä millaisia supparit kenelläkin on. Mulla ne oli ihan järkyn kipeitä ja samaan aikaan oksetti ja pyörrytti, mutta epiduraali vei kivun kokonaan pois!!! Kahteen otteeseen oli kivut pois puolisentoista tuntia. Jälkikäteen oon sanonutkin, että mulla synnytyksen kivuliain vaihe oli supistukset ennen epiduraalin saamista. Ponnistusvaiheessa kun ponnistaminen sitten auttoi supistuskipuihin. Kahteen kertaan tosiaan epiduraalin sain ja sinä aikana ei kipua ollut, paineen tunne ainoastaan. Toivottavasti nyt en pelotellut ketään pahasti =/ Hyvä mieli jäi mulle ainakin synnytyksestä ja nyt ne kivut on unohtuneet jo niin, että uskaltaisin jo uudestaan =D



Eppari mulla tehtiinkin sitten ihan automaattisesti kun jouduttiin siihen imukuppiin turvautumaan. Haava oli alkuun kipeä, mutta nyt on kaikki siellä suunnalla jo ihan ennallaan.



Erityistsempit kaikille loppusuoralla oleville!!! Vauvapuolelle teitä odotellaan =)



Meillä Akseli tulee ensi viikolla jo 3 kk!!! Kamalan nopeasti aika menee. Varsinainen hymypoika on Aksusta tullut. =) Uusia kuvia on irc-galleriassa millipilli nimimerkin takana.



pikku-milli & Akseli 2,5kk

Ajattelin pikaisesti ilmottautua. On tullut oltua lähinnä miehen vanhempien luona, kun mies töissä siellä. Ei jaksa yksin istua kotona.



Meillä alkoi eilen perhevalmennus. Oli aika kuivaa istua siellä, luulin että olis ollut mielenkiintoinen. Eilen oli synnytyksestä ja tänään lasten hoidosta. Synnärille täällä Oulussa pääsee tutustumaan joka ti ja ke. Paitsi nyt heinäkuussa ei ole tutustumisia. Pitää mennä sitten elokuussa.



Tuli käytyä mutka päivytyksessä. Mua alko sunnuntaina huimaamaan illalla ihan kamalasti. Menin sairaalaan että saisin paineet mitattua. Lähettivät synnärille ja siellä olin sitten taas käyrillä vaikka kuin kauan. Pikku-Pupulla oli kova meno päällä syke vaihteli 145-180 välillä :D Ei löytyny mitään vikaa. Olisivat ottaneet osastolle seurantaan mutta päätin mennä kotiin kun asun niin lähellä oyssia.



Pahoittelen omanapaisuutta, mutta pää on niin tyhjä että en osaa kommentoida mitään :/ Kaikille kuitenkin hyviä vointeja!



T: Ull-Maij & Pikku-Pupu rv 32+1



PS. Missä Pepsis luuraa?

Burde: mulla on kanssa motivaatio ongelmia töiden teon kanssa. Ehkä se on just siinä, kun tietää, että kohta loppuu... Ah mikä tunne :)



Poppipau: onhan se parempi tehdä sitten oikein huolella kun tuollaiseen projektiin ryhtyy. Mä oon kanssa törmännyt muutaman kerran tuohon, että se maalaaminen ei olekaan vain uuden maalin sutimista vanhan päälle :)



Onnea Yedolle plussasta. Toivottavasti kaikki menee hyvin :)



Han: mulla on sama ongelma :) Hirveästi kysymyksiä olisi aina neuvolaan mennessä, mutta en sitten siellä muista mitään. Pitäisi varmaan kirjoitella jotain lappuja itselle. Sitten kauhean suuren pinon kanssa terkkarin pöytään :) Ja onnea iloisista neuvola uutisista :) muistitko kysyä kaikki kysymykset



Pikku-Milli...miten siitä onkin jo noin kauan :)



En tiedä kyllä mistä íhmeestä johtuu mutta voisin nukkua vaikka kuinka paljon. Tää muistuttaa melkein sitä alkuraskauden väsymystä. No onhan tässä ollut monta päivää jo töissäkin ilman vapaapäiviä. Onneksi huomenna on sellainen.



Omassa navassa ei mitään uutta. Tuntuu vain, että nyt on aika pysähtynyt täysin. Muistan silloin kun viikkoja oli alle 15 niin viikot menivät niin nopeasti. Nyt tuntuu, että aina vaan on viikkoja 23...



Mukavaa iltaa niille jotka tänään vielä lukevat ja huomenta niille jotka aamulla selailevat



Heidi <3 toukka 23+2

Mukavaa että jenni ja pikku-milli oli käyny kertomassa kokemuksiaan epiduraalista ja epparista, eilen siellä valmennuksessa just se kuukausi sitten synnyttänyt äiti kertoi myös noista ja sanoi että epiduraali oli hänelle tosi hyvä, oli nukkunut sen saamisen jälkeen pari tuntia ja herännyt vasta sitten kun oli tuntunut painetta ja olikin jo aika ponnistaa, ponnistamisen aikana ei kuulemma mitään kipua tuntunut kun epiduraali vieläkin vaikutti, mutta varmasti riippuu ihmisestä ja ajoituksestakin miten hyvin nuo auttaa..mä kyllä ilmoitan heti sairaalaan mennessäni että haluan epiduraalin kun synnytys on siinä pisteessä:D



Kivä kuulla että epparikin on parantunut pikku-millillä hyvin, mua pelottaa varmaan eniten just epparihaava ja repeämät, (..ja ponnistusvaihe kaikenkaikkiaan)

mutta siinäkin sen eilisen äidin kertomus lohdutti: hänelle oli tehty eppari ja se oli vielä imukuppia käytettäessä revennyt lisää mutta ei enää kiusannut yhtään, kuulemma pari viikkoa oli kipeä..mutta tietty siinäkin ollaan yksilöitä:)



Kummasti tuo synnytys alkaa pyörimään mielessä!



Queen