Missä asioissa ajattelet että aika on ajanut ohitsesi?

Hyvä yliopisto tasoinen työ, uusi omakotitalo, nuori kaunis vaimo ja perhe.

Joka päivä vituttaa, kun en menesty elämässä, vaikka kuinka olen yrittänyt ja vastaan taistellut jo 20 vuotta. Saan kitupalkkaa ja sääliviä katseita missä ikinä kuljen. m38

Elämässä.

Ei oikein ole enää mitään kiinostavaa.

Some ja digitalisaatio, en vaan pysty kiinnostumaan. Ja olen vasta 44v

Naisasioissa

Lähes kaikessa, mutta ei se mitään. Vielä olen haaveillut kokevani jotakin hengellistä/spritualistista, mutta jos sekin minut ohittaa, niin ei mahda mitään.

Tuntuu että kouluaikaiset tutut ovat matkustaneet koko ikänsä ja edelleen. Ja itse lapsuudessa vanhempien kanssa. Mutta ehkä liika matkustaminen ei olisi sopinut silloin tai aurinko iholle. Nykyään joku sopiva ilmasto kiinnostaisi, jossa ei paahda liikaa.

Rakkaus ja parisuhde.

Vierailija kirjoitti:

Some ja digitalisaatio, en vaan pysty kiinnostumaan. Ja olen vasta 44v

Some on aika vieras minullekin. Mitään sometilejä en ole tehnyt, vai onko whatsappi sellainen? Se on ainoa.

Näissä kaikissa laitteissa ja toiminnoissa. Kauhulla odotan, mikä pitää seuraavaksi opetella.

-nainen 68v.

Kaikessa, koko rintamalta. Olen kuin ulkomailla. Maailma on muuttunut liikaa.

M52

Sosiaalisen median osalta aion syrjäytyä saappaat jalassa ja pää pystyssä.

Some välillä tympii kunnolla. Vielä enemmän harmittaa töissä kaikki uudet digitaaliset systeemit. Esim ennen kun tarvittiin huoltomies niin soitettiin. Nyt täytyy kirjautua koneelle sitten huoltotilausjärjestelmään ja täyttää siellä kaavake johon menee aikaa ja vaivaa huolella. Sitten kun tämä toistuu kaikessa mitä teemme niin tympeää on. Nykyajan musiikki on myös hyvin pitkälti tosi huonoa ja samoin myös erittäin suuri osa elokuvista. Ikää vasta 40v.

Kauneudessa. Harmittaa.

Tietotekniikassa, käyttää osaan mutten asentaa. Ei vaan kiinnosta. Olisin jo täysin valmis eläkkeelle. N47

Musta on tullut "enää ei osata tehdä hyvää musiikkia" -narisija ja paasaan, kuinka kaikki parhaat bändit tulee omilta nuoruusvuosilta. Harmittaa vähän. Lähinnä ehkä se, että en saa musiikista samanlaisia tunnekuohuja kuin nuorempana. Useimmat suosikkibändit aiheuttavat nykyään vain jonkun nuoruudessa koetun keikan tai hetken muistelua.

40v.

Pinna on alkanut lyhenemään tyhmien nuorten kanssa. Ei siis fiksujen mutta sellaisten kanssa jotka eivät tajua maailmasta mitään ja pitäisi niin ymmärtää heidän typeryyttään. Olen 40v :D

Vierailija kirjoitti:

Pinna on alkanut lyhenemään tyhmien nuorten kanssa. Ei siis fiksujen mutta sellaisten kanssa jotka eivät tajua maailmasta mitään ja pitäisi niin ymmärtää heidän typeryyttään. Olen 40v :D

Olet itse samanlainen 20 vuotta vanhemman mielestä.

CD-levyjen myynnin loppuminen marketissa sai tajuamaan, etten kuulu enää tähän maailmaan.

Työelämässä. Olen saanut pitkään olla kuplassa, jossa on voinut olla ammattiylpeä, ja jossa on riittänyt, että tekee työnsä. Ei ole tarvinnut olla verkostoitunut ja dynaaminen tiimipelaaja valmiina kehittämään loputtomiin, tehdä perustyötä ns juosten kusten tai myydä elämäänsä työnantajalle pilkkahintaan.  Nyt tätä pidetään normaalina.

Täytän kohta 44.