Lue keskustelun säännöt.
Mitä etuja ja haittoja lapsen hankkimisessa on?
23.09.2013 |
Pohdin, kannattaisiko minun hankkia lapsia vai ei. Mitään erityistä vauvakuumetta ei ole, mutta olen sen ikäinen, että lapsenteon pitäisi jo olla ajankohtaista viimeistään seuraavan viiden, kymmenen vuoden sisällä. Lapselliset ja lapsettomat: Mitä hyviä ja huonoja puolia vanhemmuudessa mielestänne on?
Kommentit (20)
Lapsiin menee tuhottomasti rahaa. Meillä ei ole lapsia. Saman palkkatason lapsellisella perheellä on rahat tiukilla koko ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En mä tuntenut mitään paloa vanhemmuuteen, mutta sellainen olo oli, että haluan perheen. Ei lasten hankkiminen ole mitään sellaista, jota pitäisi erityisesti perusteella, se kuuluu ihmisen lajityylipilliseen käyttäytymiseen!
[quote author="Vierailija" time="30.09.2013 klo 08:16"]
Ei lasten hankkiminen ole mitään sellaista, jota pitäisi erityisesti perusteella, se kuuluu ihmisen lajityylipilliseen käyttäytymiseen!
[/quote]
Ei biologialla voi perustella asiaa, jonka ihminen voi vapaasti päättää. Myös väkivaltaisuus ja seksin harrastaminen mahdollisimman monen kumppanin kanssa ovat lajityypillistä käyttäytymistä. Silti toisten muksiminen ja syrjähypyt yleensä vaatvat perusteluja. -ap
[quote author="Vierailija" time="30.09.2013 klo 08:26"]
[quote author="Vierailija" time="30.09.2013 klo 08:16"]
Ei lasten hankkiminen ole mitään sellaista, jota pitäisi erityisesti perusteella, se kuuluu ihmisen lajityylipilliseen käyttäytymiseen!
[/quote]
Ei biologialla voi perustella asiaa, jonka ihminen voi vapaasti päättää. Myös väkivaltaisuus ja seksin harrastaminen mahdollisimman monen kumppanin kanssa ovat lajityypillistä käyttäytymistä. Silti toisten muksiminen ja syrjähypyt yleensä vaatvat perusteluja. -ap
[/quote]
Miksi vertaat lapsen hankkimista asioihin, jotka ovat kulttuurisesti sellaisia asioita, joita ihmiset eivät laajasti hyväksi (väkivalta, syrjähypyt)?
Aika monia ihmisen valintoja voi ja pitääkin perustella biologialla, kuten esimerkiksi tarve löytää kumppani. Toki on poikkeusyksilöitäkin, jotka eivät tuota tarvetta tunne, mutta biologiaan se kuitenkin perustuu. Mua kyllästyttää se, että ihminen kuvittelee nousevansa luonnon yläpuolelle vain koska osaa käyttää järkeeän, vaikka suuri osa järjestä on kuitenkin tunnetta, jota taas ohjaa vahvasti biologia (viittaan tässä neurologisiin tutkimuksiin, joissa on tutkittu tunnekeskuksensa vaurioittaneita ihmisiä: heidän kohdallaan on todettu, että myös rationaalinen päätöksenteko vaikeutuu, koska nämä henkilöt eivät myöskään tunne esim. vaaran tunnetta).
Lasten hankinnan etuja: Saa verorahansa osittain takaisin, mahdollisesti myöhäisemmässä vaiheessa auttavat erillaisissa asioissa (muutto, auton katsatus, kaupassa käynti) mahdollisesti joku käy katsomassa vanhainkodissa/sairaalassa. Mahdollisesti hautajaisesi ovat hienommat.
Innostut uusista asioista. Voit passuuttaa toista, kun itseäsi ei huvita ja vieläpä innokkaasti (ainakin välillä) sinua palvellaan esim. jalka/hastia hieronta, ruuanlaitto, tuodaan juotavaa jne.
Lasten hankinnan syitä: Kokea rakkaus jonka eteen tekee mitä vain (ainakin suurissa asioissa) ja siitä saatava onni ja se, että olet jollekkin paras, ihanin ja täydellisin , normien/odotusten täyttäminen, elämään sisältöä ja vaihtelua, voi hetkeksi höllätä työelämässä. Ei halua jäädä kokematta sitä mitä suurinosa ihmisistä pitää tarpeena (vaikka ei se sitä ole)
Haittoja: Et voi itse päätää milloin teet mitäkin (nukut, syöt, rentoudut, harrastat) tai ainakin se vaatii etukäteisjärjestelyjä. Rahaa palaa, olet ruma ja syypää kaikkeen (teinit) Onnen lisäksi tulee myös ylimmääräistä huolta ja surua lasten takia esim. sairauksia, ongelma käyttäytymistä, oppimisvaikeukkisa, tuhoja, kotitöistä tappeluja. häpeän hetkiä mitä kellekkin.
Huomaat myös olevasi huono, riitämätön, lyhytpinnainen ja kamala.
Vaikka edut lista on paljon lyhyempi, niin kertoneeko se jotain, että lapsi on niin onnea tuova, että kuitenkin haluat kärsiä hänestä aiheutuvat haitat ja toivot lapselle pelkkää hyvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Komppi kuutoselle. Samasta seurauksesta voi iloita tai harmistua, näkökulmasta riippuen.
Lasten hankkiminen on asia, jota aniharva katuu. Toisaalta, ihminen on sillä tavalla metkasti rakennettu otus, että hän muutenkin harvemmin katuu sellaisia isoja elämänvalintoja, joille ei voi mitään. Se suojelee ihmisen psyykettä: on turhaa ja energiaa syövää märehtiä asioita, joiden kanssa on joka tapauksessa loppuelämänsä "kiipelissä".
Lasten hankkiminen tosiaan ON kuin elämä yleensäkin: siihen sisältyy riskejä ja yllättäviä plussia. Itselleni on lapsista ollut yllättävän paljon murhetta (nuorempi on haastava erityislapsi), mutta myös ihan tajuton määrä rakkautta ja läheisyyttä ja iloa (myös ja ehkä jopa varsinkin tuosta nuoremmasta erityislapsesta).
En kadu, mutta en luulottele myöskään, että lapset olisivat AINOA tapa kasvaa naisena ja ihmisenä.
Saat kuolemaan saakka kestävän huolen kun hankit lapsia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.09.2013 klo 08:02"]
Ilmeisesti yhteenvetona voi todeta, että jos ei tunne mitään paloa vanhemmaksi, ei kannata lapsia hankkia ainakaan kuviteltujen etujen vuoksi. Aika omituista, että ihmiset silti hankkivat lapsia, vaikka eivät voi perustella, miksi se olisi järkevää. -ap
[/quote]
Ei, ap - pikemminkin on omituista se, että yrittää rationaalistaa tunne- ja tarvetason päätöksen. Ihmisillä - useimmilla - on tarve lisääntyä, nähdä omien jälkeläisten kasvu ja saada ympärilleen rakkaita ihmisiä. Omituista on kuvitella, että tuollaisia ratkaisuja voisi tai edes pitäisi tehdä hyötynäkökohtia laskeskelemalla. Et varmaan toivon mukaan puolisoakaan valitse sellaisten perusteella, vaan rakkauden.
-17-
Olen itse 24-vuotias, juuri valmistunut ja uudessa, oman alan työssä aloittanut 3-vuotiaan pojan äiti, eli nämä mielipiteet voi suhteuttaa näihin spekseihin.
En näe lasten hankkimisessa mitään muuta konkreettista hyötyä, kuin se apu mitä heiltä mahdollisesti saa sitten kun on itse vanha ja toimintakyky heikkenee. Tämä ei toki päde kaikkiin lapsiin, mutta itse ainakin toivon ja uskon, että omat lapseni kasvavat auttamishaluisiksi ja kunnollisiksi. Meiltä on usein kysytty, että miksi ihmeessä hankimme lapsen niin aikaisin. Opiskelimme tuolloin vielä molemmat ja itse pidin kokonaisen välivuoden lapsen kanssa kotona, ennen kuin palasin sitten iltaopintojen puolelle. En oikein koskaan osaa perustella kellekään, miksi halusimme hankkia lapsen juuri silloin, mutta muistan kyllä että halusimme niin kovasti, ettei oikein muille ajatuksille ollut sijaa. Koitin ajatella realistisesti, mutta lopulta en vaan nähnyt mitään syytä olla hankkimatta; olin naimisissa miehen kanssa jota rakastan yli kaiken ja joka halusi lasta yhtä paljon kuin minä. Taloudellinen puoli toki vähän huoletti, mutta oltiin pärjätty ihan hyvin siihenkin asti. Ei pieni vauva oikeasti kovin paljon vie rahaa.
Nyt kun miettii kolme vuotta taaksepäin, niin tuntuu kyllä aika hurjalta! Nyt ollaan molemmat valmistuttu, molemmilla on hyvä työpaikka ja on ihana asunto. Lapsesta on niin paljon iloa joka päivä. Kaikki ne hauskat jutut, mitä hänen suustaan tulee ja ne oivallukset joita hän joka päivä tekee. Välillä opiskelu (ja osittain myös työ) yhdistettynä pienen lapsen hoitoon tuntui ylivoimaiselta, ja täytyy myöntää, että koulu meinasi jäädä kesken, tai ainakin lykkääntyä. Mutta oon niin iloinen, että jaksoin sen puskea läpi!
Olisi ollut ehdottomasti helpompi vaihtoehto hankkia lapsi vasta valmistumisen jälkeen, mutta en tiedä olisiko se ollut "oikea" vaihtoehto. En usko, että lapsen saamiselle on koskaan oikeaa aikaa. Aina joudut luopumaan jostakin ja elämä menee ihan uuteen järjestykseen. Siihen muutokseen täytyy olla valmis ja täytyy olla myös halukas pistämään toisen tarpeet täysin omien edelle.
Mutta summa summarum, lapsi on ihana asia ja tuo elämään sellaisia juttuja, mitä ei kyllä saa mistään muualta. Ja tästä sekavasta tekstistä voi ehkä aistia, että sitä on myös vaikea selittää. Mutta sen sanon, että lasta ei kyllä kannata yrittää, jos ei ole sataprosenttisen varma, että lapsen myös haluaa. Sillä yöheräämiset, uhmakaudet, kaikki se huoli mitä vanhemmuus tuo tullessaan, ei ole ihan helppo nakki, ei ainakaan mulle ole ollut.
Tsemppiä kuitenkin elämään, päädyt sitten mihin ratkaisuun tahansa:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.09.2013 klo 08:45"]
Ei, ap - pikemminkin on omituista se, että yrittää rationaalistaa tunne- ja tarvetason päätöksen. Ihmisillä - useimmilla - on tarve lisääntyä, nähdä omien jälkeläisten kasvu ja saada ympärilleen rakkaita ihmisiä. Omituista on kuvitella, että tuollaisia ratkaisuja voisi tai edes pitäisi tehdä hyötynäkökohtia laskeskelemalla. Et varmaan toivon mukaan puolisoakaan valitse sellaisten perusteella, vaan rakkauden.
[/quote]
Rakastuminen antaa mahdollisuuden suhteen kehittymiselle, mutta kyllä puoliso toivon mukaan valitaan sen perusteella, että hän tyydyttää mahdollisimman hyvin ne tarpeet ja toiveet, joita kumppanuudelle on. Rakkaus ei tosiaankaan yksin riitä, vaan tarvitaan myös pysähtymistä ja itsetutkiskelua: Tuoko tämä ihminen elämääni sellaista, mitä haluan ja tarvitsen? Sovimmeko hyvin yhteen? Onko kestävälle suhteelle edellytyksiä?
Toivon vilpittömästi, että ihmiset miettisivät myös lapsen hankintaa tästä näkökulmasta. En epäile, ettenkö voisi olla onnellinen sekä lapsettomana että lasten kanssa. Kyse on vain siitä, kumpi tapa on juuri minulle parempi. Epämääräisiin biologisiin tarpeisiin vetoaminen on minusta vastuun pakoilua. Kukaan ei nyky-Suomessa saa lasta minkän vietin ohjaamana, vaan koska lapsen hankinta on todettu parhaaksi vaihtoehdoksi. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinka lapseton voisi tietää vanhemmuuden hyvät ja huonot puolet, kun minä lapsiperheen äitikään en tiedä kuin oman tilanteeni, en naapurin vanhempien tilannetta. Ei ole yhtä vanhemmuutta tai yhdenlaisia lapsia tai perheitä. En kuitenkaan suosittele hankkimaan lapsia, jos ei halua. Lapset ovat elämäntapavalintani. Jos hankkii lapsia, ei pidä enää tuijottaa omaan napaansa. Itselleni se on ollut helpotus kylläkin, ja vanhemmuus on elämäni tärkein rooli, vaikka teen ihan merkityksellistä palkkatyötä ja olen naimisissa lasteni isän kanssa onnellisesti.
No on se aika kivaa nähdä millainen lapsesta tulee.
Mutta kaikki arkiasiat kuten omaan työhönsä keskittyminen olisivat niin miljoona kertaa helpompia ilman kaikkia huolia. Minusta vanhemmuus on rankkaa, enkä ole kokenut onnistuvani siinä (no riman yli juuri ja juuri kuitenkin).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.09.2013 klo 18:07"]
Kuinka lapseton voisi tietää vanhemmuuden hyvät ja huonot puolet, kun minä lapsiperheen äitikään en tiedä kuin oman tilanteeni, en naapurin vanhempien tilannetta.
[/quote]
Tarkoitin siis lähinnä ihmisiä, jotka ovat päätyneet siihen, etteivät lapsia hanki. Heidänkin näkökulmansa kiinnostaa. Oletan, että useimmat vanhemmat ovat ihan tyytyväisiä päätökseensä.
Minun mieleni toimii niin, että olisin onnellinen olisin sitten tehnyt niin tai näin, eli jättänyt nykyiset lapsetkin hankkimatta. Itselläni ainakin oli elämä ennen lapsia niin mielenkiintoista, ettei oikeaa aikaa lapselle tuntunut olevan ikinä.
Aina sanotaan, että nainen voi saada kaiken, sekä uran että lapset. Noh, minä en voinut, en ole äitiyslomien jälkeen saanut enää alani töitä ja opiskelen uudelleen. Lapset ovat ihania, ja rakastan näitä mielettömästi, mutta olisin ollut onnellinen siinä työssäkäyvän, unelmatyötään tekevän naisen elämässä mitä elin ennen lapsia.
Hyöty: opit itsestäsi paljon uusia puolia. Haitta: opit itsestäsi paljon uusia puolia
Hyöty: pääset ostelemaan kaikkea kivaa mitä et muutoin voisi ostella. Haitta: rahaa saattaa mennä paljon jos joutuu ostamaan itse kaiken tarpeellisen.
Hyöty: saat paljon uusia ilonaiheita päivittäin. Haitta: saat paljon harmaita hiuksia päivittäin.
Jne. Se kumpaan vaihtoehtoon kiinnittää enemmän huomiota vaikuttaa paljon miten vanhemmuuden kokee.
Jos et todella halua niin älä tee.
Lapsen hankkimisesta on se etu, etta saat kokea maailman vahvimman rakkauden. Se paihittaa mennen tullen romanttisen rakkauden ja kaikki muut rakkauden lajit.
Vähän sama kuin kysyisi, mitä hyötyä ja haittaa elämästä on. Tai mitä etua sulle on sun isoäidistä? Mitä haittaa on pikkuveljestä? Lapset eivät ole mitään koiria, joita vain "hankitaan". Lapset on elämää, perheenjäseniä siinä missä itsekin olen. Ei läheisiä ihmissuhteita voi mielestäni arvioida tyyliin hyötyä vai haittaa, uhkia vai mahdollisuuksia.
No joo, toki on niin että lapsista on paljon vaivaa yms. Mutta niinhän se on vähän kaikissa ihmissuhteissa. Ei voi vain saada, pitää myös antaa. Lapset myöskin kasvavat (ja se aika menee todellakin yllättävän nopsaan) ja itsenäistyvät, eivät ne ole lopun elämää siinä pallona jalassa (paitsi että voi käydä niinkin että se lapsi ei ole ihan terve ja tarvitsee huolenpitoa isonakin).
Sanoisin, että jos hakee jotain mitattavaa hyötyä, niin siinä mielessä lasten hankkiminen ei kannata. Vanhemmuus on välillä ihanaa, välillä kauhean rankkaa. Ja yllättävää. Ja aika varmasti suurin elämänmuutos mitä olla voi.
Ilmeisesti yhteenvetona voi todeta, että jos ei tunne mitään paloa vanhemmaksi, ei kannata lapsia hankkia ainakaan kuviteltujen etujen vuoksi. Aika omituista, että ihmiset silti hankkivat lapsia, vaikka eivät voi perustella, miksi se olisi järkevää. -ap