Lue keskustelun säännöt.
Pitkissä liitoissa ei ole mitään hienoa
21.09.2013 |
En ymmärrä sitä ajattelua, että pitkiä liittoja pitäisi arvostaa niiden pituuden vuoksi. Niihinkin kun mahtuu monenlaista. Aika monet liitot taitavat jatkua ihan siksikin, että se on kummallekin osapuolelle vaivattomin ratkaisu.
Ansiona en pitkää liittoa osaa pitää. Minusta on paljon kunniakkaampaa ottaa vastuu onnestaan ja lähteä etsimään uutta kuin alkaa pyörittää kitkeränsuloista levyä ihastumisen ja intohimon muuttumisesta sitoutumiseksi ja syväksi ystävyydeksi.
Ei siinä mitään, jos sellaisen liiton tahtoo, mutta miksi tarjota sitä ihanteeksi kaikille? Ei se mikään onnen tae ole.
Kommentit (27)
[quote author="Vierailija" time="21.09.2013 klo 18:15"]Ongelma on siinä, että kukaan toinen ei tee sinua onnelliseksi, sinä itse teet sen.[/quote]
Jos eroaa suhteesta aina kymmenen vuoden välein, niin kyllä uusi kumppani aina elämään jonkinlaisen onnen piikin tuo. Onneen vaikuttavat myös ulkoiset tekijät.
Myönnän avoimesti, että koin valtavasti onnea, kun erosin köyhästä joskin oikein kunnollisesta miehestä ja aloin seurustella varakkaan ja kunnollisen miehen kanssa. Elämään tuli paitsi uutta tunnetta niin rahan myötä mahdollisuus tehdä vaikka mitä kivaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niinhän se on taloudessakin siirrytty kvartaaleihin, kun lyhyellä jaksolla on helpompaa arvioida yrityksen menestystä. Porukkaa potkitaan pois, kun menee vähän aikaa huonosti, pitemmälle ei malteta odottaa, kun on ne omistajat jotka vbaatii muuta. Tämä on varmaan se aloittajankin näkökulma parisuhteeseen. Parisuhteessa on vaan se ero, että omistajat ja toimiva johto ovat samassa nahassa. Siinä ei sitten vuoropuhelu ole onnistunut.
No jaa, yhdessä ollaan oltu 17 vuotta ja aika on mennyt hujauksessa kun on ollut kivaa yhdessä:) Vielä kertaakaan ei ole tullut mieleen että pitäisi löytää jotain muuta - omassa miehessä on mulle paras ystävä, arvostava kumppani, ihana isä lapsille ja hyvä rakastaja. Muuta en tarvitse, enkä usko että vaihtamalla paranisi.
Toisella kierroksella olen, ekasta avioliitosta lähdin koska en saanut rakkautta ja arvostusta tarpeeksi. Siinä mielessä ap on oikeassa että tavan tai lasten vuoksi ei kannata tätä ainoaa elämää uhrata. Mutta mitään ajallista määrää en menisi sanomaan mikä on oikein - meillä yhdessä ollaan toistaseksi, toivottavasti loppuelämä.
[quote author="Vierailija" time="21.09.2013 klo 18:22"]Toisella kierroksella olen, ekasta avioliitosta lähdin koska en saanut rakkautta ja arvostusta tarpeeksi.[/quote]
Näinhän se aina menee. Omalle lähdölle löydetään perusteet, mutta muiden lähtöjä ihmetellään.
Totuus on kuitenkin se, että jos elää ihan ok-liitossa ihan ok-miehen kanssa ja sitten yhtäkkiä palavasti ihastuu vieraaseen, niin harvat jäävät liittoon ideologian ja yrittämisen ihanteen vuoksi.
Minusta on kunniakkaampaa kunnioittaa kumppaniaan ja pyrkiä hänen onneensa sen sijaan, että kantaa vastuuta vain omasta onnestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.09.2013 klo 18:26"]
Minusta on kunniakkaampaa kunnioittaa kumppaniaan ja pyrkiä hänen onneensa sen sijaan, että kantaa vastuuta vain omasta onnestaan.
[/quote]
Minusta se on valehtelua. Jos on suhteessa ikään kuin velvollisuudesta, se pitää ainakin kertoa kumppanille, jotta kumppanilla on mahdollisuus tehdä omat valintansa. Minua ainakin loukkaisi, jos mies kertoisi pitkän liiton jälkeen olleensa kanssa kunnioituksesta. En minä tahdo olla liitossa kunnioituksen vuoksi.
[quote author="Vierailija" time="21.09.2013 klo 18:28"]
[quote author="Vierailija" time="21.09.2013 klo 18:26"]
Minusta on kunniakkaampaa kunnioittaa kumppaniaan ja pyrkiä hänen onneensa sen sijaan, että kantaa vastuuta vain omasta onnestaan.
[/quote]
Minusta se on valehtelua. Jos on suhteessa ikään kuin velvollisuudesta, se pitää ainakin kertoa kumppanille, jotta kumppanilla on mahdollisuus tehdä omat valintansa. Minua ainakin loukkaisi, jos mies kertoisi pitkän liiton jälkeen olleensa kanssa kunnioituksesta. En minä tahdo olla liitossa kunnioituksen vuoksi.
[/quote]
Minuakin loukkaisi, jos kuulisin että kanssani ollaan tuttuuden, turvallisuuden ja velvollisuuden vuoksi. Ihmiset muuttuvat, kasvavat ja on oikeasti rehellistä myöntää se ääneen jos tiet ovat johtamassa erilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuollaista oman onnen etsintää en ymmärrä, kyllä jokaisen aikuisen suhteeseen ryhtyvän tulisi ymmärtää että aina ei voi olla kivaa ja rakastuminen ja rakastaminen eivät ole sama asia.
[quote author="Vierailija" time="21.09.2013 klo 18:24"]
[quote author="Vierailija" time="21.09.2013 klo 18:22"]Toisella kierroksella olen, ekasta avioliitosta lähdin koska en saanut rakkautta ja arvostusta tarpeeksi.[/quote]
Näinhän se aina menee. Omalle lähdölle löydetään perusteet, mutta muiden lähtöjä ihmetellään.
Totuus on kuitenkin se, että jos elää ihan ok-liitossa ihan ok-miehen kanssa ja sitten yhtäkkiä palavasti ihastuu vieraaseen, niin harvat jäävät liittoon ideologian ja yrittämisen ihanteen vuoksi.
[/quote]
Eihän tuo kirjoittaja mitenkään muiden eroja tuominnut. Kertoi oman tarinansa vain
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieheni isovanhemmat ovat olleet naimisissa nyt 70 vuotta. Minusta on hienoa.
Miten AP sitten suhtautuu esim. sisarus- tai ystävyyssuhteisiin? Minä pidän siitä että on ihmisiä jotka ovat tunteneet minut pitkään. Sisarusten kanssa voi muistella yhdessä elämää ihan lapsuudesta alkaen, pari ystävää joiden kanssa voi muistella ala- ja/tai yläastetta, lukiossa ja sen jälkeisissä opinnoissa myös saanut ystäviä ja sittemmin myös töissä.
Minusta mukavaa että on ihmiisä jotka tuntevat minut, sama juttu pitkässä parisuhteessa: on mukavaa kun on ns. yhteistä historiaa paljon.
Toki jos suhde ei toimi, siihen on turha jäädä junnaamaan. normaalissa parisuhteessa on erilaisia kausia, joskus ollaan enemmän "ystäviä" ja joskus on enemmän intohimoa, minusta tuo on täysin normaalia. Jos on raskas aika töissä ja pieni koliikki vauva kotona, niin ei tuossa intohimolle jää niin aikaa/voimia, mutta vuoden kuluttua sitten onkin taas enemmän aikaa ja voimia parisuhteelle ja intohimo liekehtii taas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oman onnen etsintä juuri on tärkeää, mutta ei se tarkoita kumppanin vaihtamista vaan sitä, ettei luovuta vastuuta omasta onnestaan kumppanille. Ei se läheskään aina ole kumppanin vika, jos itsellä on ikävää. On vaan helpompaa lähteä uudistamaan omaakin elämäänsä, jos on uusi kumppani kannustamassa ja tuomassa uusia tuulia. Esimerkiksi monihan eron jälkeen ihmettelee, kun mies, joka ei ole koskaan välittänyt vaikkapa kalastuksesta, harrastaakin uuden puolison kanssa intohimoisesti juuri sitä. Kyllä aikuinenkin voi löytää itsestään uusia puolia. On vain hengen köyhyyttä, jos sitä ei osaa tehdä vaihtamatta puolisoa. Mutta ihmisiähän me vain olemme ja erehtyväisiä.
[quote author="Vierailija" time="21.09.2013 klo 18:24"]
[quote author="Vierailija" time="21.09.2013 klo 18:22"]Toisella kierroksella olen, ekasta avioliitosta lähdin koska en saanut rakkautta ja arvostusta tarpeeksi.[/quote]
Näinhän se aina menee. Omalle lähdölle löydetään perusteet, mutta muiden lähtöjä ihmetellään.
Totuus on kuitenkin se, että jos elää ihan ok-liitossa ihan ok-miehen kanssa ja sitten yhtäkkiä palavasti ihastuu vieraaseen, niin harvat jäävät liittoon ideologian ja yrittämisen ihanteen vuoksi.
[/quote]
MIten tuo liittyi mun lähtemiseeni? En lähtenyt toisen vuoksi, olin 3 vuotta yh kunnes löysin nykyisen mieheni. Mulle on ihan sama miksi toiset eroaa, mun ei enää tarvitse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä intohimon ja onnen voi löytää saman ihmisen kanssakin aina uudestaan ja uudestaan.
[quote author="Vierailija" time="21.09.2013 klo 18:03"]Kyllä intohimon ja onnen voi löytää saman ihmisen kanssakin aina uudestaan ja uudestaan.[/quote]
Kyllä sen alun huuman uusiminen vaikeaa on. Tuttu on tuttu, eikä siitä vieraaksi muutu. Intohimon yksi keskeinen osa on kuitenkin juuri tuo vieraus.
Jaa. Musta taas on erittäin hienoa saada elää rakastamansa ihmisen kanssa niin pitkään kuin mahdollista, mitä pidempään, sen parempi. Mieluiten juuri hänelle nalkutan kuin kellekään muulle, mieluiten juuri hänen kanssaan ne riidat riitelen ja sovinnot solmin kuin kenenkään muun.
Lapsille vanhempien pitkä liitto on paljon parempi kuin se, että äiti ja isä lähtevät kevyesti etsimään uutta onnea heti vanhan vähän väljähdyttyä.
Minä olenkin tällainen perustylsä ihminen joka tykkää tutusta ja
turvallisesta :)
Ihana koti ja ihanat lapset ja miehen kanssa on samat arvot ja suunnitelmat.
Talous on kunnossa ja yhteisiä harrastuksia on matkustelu, hyvä ruoka ja viinit.
Sama musta huumorintaju ja seksimieltymykset samanlaiset.
Seksi on mahtavaa kun toisen tuntee hyvin ja orkku on takuuvarma :)
Toivottavasti tätä iloa kestää vielä toiset 20 vuotta ja enemmän!